Lotta, 37, aloitti uuden työnsä myyjänä suomalaisessa myyntiyrityksessä. Alku vaikutti lupaavalta, mutta sitten kaikki muuttui.– Kyseinen kollega alkoi piikitellä asiakkaiden nähden ja tiuskia, jos pyysi apua. Koin jatkuvaa latistamista. Hän oli minua korkeammassa asemassa tässä vaiheessa, Lotta kertoo.
Työpaikkakiusaaminen yllätti Lotan täysin
Jatkuva henkinen ylivalta alkoi leimata työntekoa. Vaikeinta asiassa oli se, että kiusaamista ei ollut kukaan todistamassa. Esimiehen oli tämän vuoksi vaikea puuttua tilanteeseen.
– Aloin ihmetellä, että eihän tämä voi toimia näin. Vaikka näytti siltä, että mitään suoraa kiusaamista ei tapahtunut, tuntui, että minua potkittiin pöydän alla. Päätin puhua asiasta muiden kanssa, Lotta sanoo.
Työkaverin mukaan kyseinen toiminta oli ihan normaalia työpaikalla. Asioiden piti vain antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa asioiden olla.
Suomen Mielenterveysseuran kriisityöntekijä Harri Sihvola on ollut todistamassa monia samanlaisia tapauksia.
– Työpaikkakiusaaminen ilmenee usein henkisenä väkivaltana. Kiusaamista on vaikea näyttää toteen, mikä johtaa kiusatulla epäoikeudenmukaisiin kokemuksiin, Sihvola kertoo.
Palaverit eivät auttaneet
Lotta otti lopulta yhteyttä esimieheensä, joka järjesti palavereja, jossa asioista oli tarkoitus puhua avoimesti. Ensimmäisestä palaverista on kolme vuotta.
– Kerroimme kiusaamisesta ja siitä, miten se tapahtui. Halusimme keskustella asiasta ja aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä.
Asiat johtivat toiseen, ja lopulta kiusaaja syytti muita kiusaajiksi.
– Meitä alettiin syyttää asioista, joita emme ole koskaan tehneet. Meillä ei ollut valtaa sanoa mitään vastaan. Valheet leimasivat palavereja. Oli parempi olla hiljaa, Lotta kertoo.
Palaverien jälkeen kaikilla oli huono olo, eivätkä työt maistuneet. Henkilöstöpäällikköön otettiin yhteyttä ja apua haettiin psykologeilta.
Sihvolan mukaan jatkuva työpaikkakiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle työkyvyttömyyttä ja masennusta.
– Usein töitä kuitenkin jatketaan kuin pakosta, sillä toimeentulosta huolehtiminen on tärkeämpää kuin oma hyvinvointi, Sihvola kertoo.
Näin kävi myös Lotalle.
– Pää ei enää kestänyt, ja jokainen päivä oli entistä huonompi. Itkin matkalla töihin. Jouduin lopulta jäämään sairauslomalle masennuksen takia kolmeksi viikoksi.
Lotta palasi töihin, ja aikaa kului noin vuosi, jonka aikana yrityksen johto vaihtui. Kiusaaminen nostettiin taas esille ja asiasta keskusteltiin henkilökohtaisesti kaikkien kanssa. Mitään konkreettisia muutoksia ei kuitenkaan tehty.
Kiusaaminen ajoi Lotan sairaslomalle
Lotta joutui pitämään tasaisin väliajoin sairauslomapätkiä.
– Kun pää ei enää kestänyt, jäin lyhyeksi ajaksi taas pois. Lopulta henkilöstöpäällikkö ehdotti, että työtuntejani pudotetaan motivaation kasvattamisen vuoksi. Ihmettelin, että millä tavalla nämä asiat olivat yhteydessä toisiinsa – jouduinhan olemaan silti kiusaajan kanssa töissä.
Viime kesänä Lotan huono onni jatkui. Selkävaivat ja henkisen kestokyvyn venyminen vaivasivat.
– Selkä ei tullut kuntoon, ja ajatus töihin menosta oli järkyttävä. Tunsin suurta ahdistusta. En jaksanut enää, vaan irtisanoin itseni vuoden alussa. Tuntuu, että niin olisi pitänyt tehdä jo kolme vuotta sitten. Olen ylpeä siitä, että olen yrittänyt tehdä asialle jotain. Mielestäni esimiesten olisi pitänyt ratkaista tilanne tavalla tai toisella. Asiat eivät ratkea itsekseen.
Älä jää yksin
Sihvolan mukaan oikeudenmukaisuutta ajatellen lähteminen ei ole oikea ratkaisu, mutta usein se on uhrille parasta.
Ongelman kanssa ei kannata Sihvolan mukaan jäädä yksin.
– Kiusaaminen tulee ottaa välittömästi puheeksi esimiehen ja työyhteisön kanssa. Mitä enemmän asiasta puhutaan julkisesti, sitä enemmän kiusaamiseen voidaan vaikuttaa, Sihvola toteaa.
Lotan nimi muutettu.
Oletko kohdannut työpaikkakiusaamista työpaikallasi tai joutunut itse sen kohteeksi? Osallistu keskusteluun kommenttikentässä.
Hoitamaton masennus merkitsee sairastuneen elämänlaadun heikkenemistä, menetettyjä työvuosia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Tuore tutkimus paljastaa puutteet kuntoutuksen järjestämisessä.
Uusi strategia tekee psykoterapiaan pääsystä tasa-arvoisempaa.