Позвонить - 358 - 40 - 5689681

Home » Депрессия » Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta.

Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta.

Työttömistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia mutta oli jäänyt riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.Hoitamaton masennus merkitsee sairastuneen elämänlaadun heikkenemistä, menetettyjä työvuosia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Tuore tutkimus paljastaa puutteet kuntoutuksen järjestämisessä.

Teksti Karoliina Koskenvuo
Kuvat Markus Antero

Työttömistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia mutta oli jäänyt riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yhä useammin syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nuoremmissa ikäryhmissä työkyvyttömyys­eläkettä saavien määrät ovat kasvaneet, ja alle 40-vuotiailla masennus kuuluu yleisimpiin työkyvyttömyys­eläkkeen myöntöperusteisiin. Masennus on merkittävä kansanterveysongelma, joka johtaa liian usein työ- ja toimintakyvyn pysyvään alenemiseen.

Nuoremmissa ikäryhmissä työkyvyttömyys­eläkettä saavien määrät ovat kasvaneet.

Laajoja väestöön kohdentuvia tutkimuksia masennuksen takia koetusta kuntoutustarpeesta ei ole aiemmin tehty. Eri sairauksista johtuva kuntoutustarve ja toteutuneen kuntoutuksen riittävyys eri väestöryhmissä ovat kuitenkin tärkeitä kuntoutusjärjestelmän toimivuuden mittareita.

Alle 40-vuotiailla masennus kuuluu yleisimpiin työkyvyttömyys­eläkkeen myöntöperusteisiin.

Syyskuussa 2016 asetetun kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävänä on pohtia kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Sen tavoitteisiin kuuluu väestön yhdenvertainen pääsy tarpeen mukaisiin kuntoutuspalveluihin. Masennukseen sairastuneen  kuntoutus tarkoittaa useimmiten psykoterapiaa.

Puutteet julkisrahoitteisen psykoterapian saatavuudessa ja masennukseen sairastuneiden oikea-aikaisessa hoitoon ja kuntoutukseen pääsyssä ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

Työttömät ja työkyvyttömyyseläkeläiset jäävät usein ilman riittävää kuntoutusta

Suomalaista työikäistä väestöä koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan moni masennukseen sairastunut ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta. Tämä merkitsee menetettyjä työvuosia, toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä ja yhteiskunnan näkökulmasta työkyvyttömyys- ja työttömyysmenojen ja terveyden- ja sosiaalihuollon kustannusten lisääntymistä.

Riittävää kuntoutusta vaille jäi lähes 40 % vastaajista, joille oli seurannassa ilmaantunut Beckin depressioasteikon mukaan vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntoutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan masennuksen vuoksi koettuun kuntoutuksen tarpeeseen. Riittävää kuntoutusta vaille jäi lähes 40 % vastaajista, joille oli seurannassa ilmaantunut Beckin depressioasteikon mukaan vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta.

Kuntoutusta vaille olivat jääneet työstatuksen mukaan tarkasteltuna erityisesti työttömänä peruspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Heistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia, mutta oli jäänyt riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.

Psykoterapiaa saaneet tyytyväisempiä

Psykoterapiaa saaneet sairastuneet kokivat noin kolme kertaa todennäköisemmin kuntoutuksen olleen riittävää verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet psykoterapiaa.

Myös tyytyväisyys oman alueen terveydenhuollon palveluihin oli yhteydessä riittäväksi koettuun kuntoutukseen. Oman alueensa palveluihin tyytyväisten todennäköisyys riittäväksi koettuun kuntoutukseen oli tyytymättömiin verrattuna kaksinkertainen.

Kuntoutusjärjestelmän kokonais­uudistustyössä tavoitellaan kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden selkeämpää työnjakoa ja saumatonta ja asiakaslähtöistä toimintaa. Nämä tavoitteet edellä on hyvä lähteä kehittämään mielenterveyskuntoutusta mukaan lukien psykoterapiapalveluiden riittävä ja oikea-aikainen saatavuus väestössä.

Panostukset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen kannattavat.

Panostukset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen kannattavat. Tuoreen Maailman terveysjärjestön (WHO) johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi masennuksen kattavampi hoitaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Tutkimuksen aineistona käytettiin laajaan satunnaisotokseen perustuvaa Health and Social Support -seurantatutkimuksen tietoja vuosilta 1998, 2003 ja 2011. Tutkimukseen osallistuneet olivat vuonna 1998 20–54-vuotiaita.

 

Yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia

Masennustila on oireyhtymä, jonka keskeisimmät muodot jaetaan tautiluokitus ICD-10:ssä masennustiloihin ja toistuvaan masennukseen. Masennuksen keskeiset hoitomuodot ovat lääkehoito ja psykoterapiat. Masennukseen sairastuneen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tarvitaan hoidon lisäksi yleensä myös lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista kuntoutusta.
Yleisin masennuspotilaan kuntoutusmuoto on psykoterapia. Se kuuluu niin psykiatriseen hoitoon kuin kuntoutukseen. Mielenterveyden häiriöissä hoidon ja kuntoutuksen välinen raja on häilyvä.

Psykoterapiaa voi saada julkisen terveydenhuollon kautta, Kelan tukemana kuntoutuspsykoterapiana, yksityisiltä psykoterapeuteilta itse maksamalla tai terveydenhuollon maksusitoumuksella. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä.

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kuntoutuspsykoterapiasta on tullut Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. Vuonna 2015 kuntoutuspsykoterapiaa sai 27 300 henkilöä. Masennuksen perusteella työikäisiin kohdentuvaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2015 13 946 henkilöä.

 

Lähteet
Chisholm D, Sweeny K, Sheehan P, Rasmussen B, Smit F, Cuijpers P, Saxena S Scaling-up treatment of depression and anxiety: a global return on investment analysis. Lancet Psychiatry 2016; 3: 415–24.
HS Mielipide 23.4.2016 ”Lyhyiden psykoterapioiden saanti ja rahoitus turvattava”
HS Mielipide 23.10.2016 ”Psykoterapiahoidot tulee koordinoida paremmin, jotta useammat saisivat apua”
Järvikoski A, Härkäpää K Mielenterveyskuntoutus. Julkaisussa: Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOY, 2011: 232–244.
Kelan tilastokatsaus 2015. Kuntoutuspsykoterapiasta Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. 16.3.2015.
Kela 2016. Kuntoutuspsykoterapia.
Kelan tilastokatsaus 2016. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä vähenee, mutta kehityksessä on eroja ikäryhmien välillä. 18.10.2016.
Kelasto 2016. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset. Helsinki: Kela, 2016. 18.10.2016.
Koskenvuo K, Mattila K, Koskenvuo M Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Health and social support (HeSSup) -tutkimuksen tuloksia. Työpapereita 104. Kelan tutkimus, 2016.
Käypä hoito 2016. Depression Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 06.07.2016.
STM 2016. Kuntoutuksen uudistamiskomitean asettamispäätös.

Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *