Olen kuvitellut, että terapia on hulluille. Että psykoterapia on joku epätoivoinen kuntoutuskeino sekopäisille ei-ihmisille, jotka joko roikottavat päätä kuola valuen tai kiljuvat lepositeissä silmät verisäröillä.
Метка: suomi
Synkistelyä masennuksesta.
Kelan uusituista ohjeista huolimatta masentuneen on turha haaveilla terapiasta, ellei ensin käytä lääkkeitä. Kuitenkin kansainvälinen, laaja tutkimus osoittaa, että lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa lääkkeistä ei juurikaan ole apua. Terapiaa saadakseen on siis napsittava nappeja ja altistuttava sivuvaikutuksille, tai ostettava lääkkeet ja valehdeltava, että syö niitä. Ja terapia on usein sitä, että annetaan muutaman käynnin verran mallin mukaista hoitoa. Mutta onko ihminen malli?
Masennuksen hoidon jääräpäisen sementoinnin edistämiseksi on kehitelty ihan uusi ammattikuntakin. Depressiohoitajaksi erikoistutaan varsin lyhyessä ajassa ja vihosta ohjeet osaisi lukea lähes kuka tahansa tokaluokkalainenkin.
Kummastuttaa, miten hiljaa psykologit ovat masennuksesta, vaikka se jos mikä on heidän tontillaan. Psykologien ainakin pitäisi tietää ihmisten ajattelu- , tunne- ja tahtoelämästä. Psykologien pitäisi pystyä sanomaan, että maailmassa on monenlaista masennusta, alkaen siitä että masentunut ihminen voi olla pessimisti tai pseudo-optimisti.
Tarvitsemme muutaman lasten ja muutaman aikuisten masennukseen perehtyneen, kameraa pelkäämättömän psykologin. Taustatukea antaisi psykologian tieteellinen neuvottelukunta, joka muistuttaisi meitä siitä, mitä tiede oikeasti tietää masennuksesta ja sen hoidosta.
Asiassa on syytä edetä rivakasti, ennen kuin puoli valtakuntaa on masentunut, ja toinen puoli hoitaa heitä lääkkeillä ja mallin mukaan etenemällä. Olisivatko psykologien masennustalkoot tarpeeksi räväkkä otsikko tulevalle vaihtoehtohankkeelle?
Vesa Nevalainen
http://www.psyli.fi
Masennukseen saa tehokasta hoitoa.
Arkipuheessa masentuneisuus voi tarkoittaa monia asioita. Masennus-sanalla viitataan sekä tunnetilaan että mielenterveyden häiriöön.
Masennukseksi voidaan kutsua kohtalaisen nopeasti ohimenevää pahaa oloa, eli elämään normaalisti kuuluvia pettymyksen, väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteita. Nämä tunteet auttavat yleensä ihmistä muuttumaan ja kehittymään eikä niiden kohtaamiseen tarvita hoitoa.
Joskus masennuksella tarkoitetaan masentunutta mielialaa, joka voi kestää muutamasta päivästä jopa kuukausiin, mutta siihen ei liity muita elämää vaikeuttavia oireita. Ohimenevä, esimerkiksi pettymyksen tuoma paha olo ja masentunut mieliala eivät ole mielenterveyden häiriöitä, niiden kokeminen ei ole sairautta eikä niitä hoideta sairautena.
Surun ja masennuksen välinen ero on siinä, että surulla on yleensä kohde ja syy, kuten esimerkiksi läheisen ihmisen tai työpaikan menetys. Sureva ihminen käsittelee yleensä mielessään menetykseen liittyviä tunteita ja muistoja. Masennuksella sen sijaan on harvemmin yhtä selvää syytä.
Kun masennuksella tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, siihen liittyy pitkäkestoinen mielialan lasku sekä muita ajatteluun, tunteisiin, käyttäytymiseen ja koko kehoon liittyviä oireita. Kun masennus tunnistetaan, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
Masennukseen on harvoin yhtä syytä
Syyt hoitoa vaativan masennuksen taustalla voivat olla moninaisia. Yleensä masennus on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden summa — masennuksen taustalta löytyy harvoin yhtä selkeää syytä. Perimä, varhainen kasvuympäristö ja elämänpolun varrella sattuneet asiat vaikuttavat siihen, miten altis ihminen on masennukselle.
Masennuksen todennäköisyyttä lisää esimerkiksi erityisen vaikea lapsuus, kuten fyysisen, henkisen tai seksuaalisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen tai heitteille jääminen. Kun kohdalle sattuu jotain liian raskasta, surullista tai vaikeaa, seurauksena voi olla masennus.
Masennuksen taustalla voi joskus olla myös fyysinen tekijä kuten muistisairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai Parkinsonin tauti. Joidenkin lääkkeiden, huumeiden ja yleisesti alkoholinkäytön sivuvaikutukset saattavat aiheuttaa masennusta osalle ihmisistä. Masennukseen voivat vaikuttaa lisäksi hormonaaliset syyt tai kirkkaan valon puute talvikuukausina.
http://www.mielenterveysseura.fi