Vakava masennus on vaivannut Emiliaa puolet elämästä lääkkeistä ja terapiasta huolimatta. Kun psykiatri ehdotti ketamiini-infuusiota, Emilia ei epäröinyt hetkeäkään. Tulokset ovat yllättäneet etukäteen skeptisesti hoitoon suhtautuneen.
Kun Emilia Melingin, 25, ketamiinihoito aloitettiin, hänellä oli takanaan puolet elämästä kestänyt kamppailu masennuksen kanssa.
Masennuksen ensi merkit pulpahtivat esiin, kun Emilia oli ala-asteikäinen koulukiusattu. 12-vuotiaana hän istui keittiössä lääkepurkit edessään ja mietti itsemurhaa. Vain ajatus kohta kotiin tulevista pikkuveljistä sai hänet jättämään lääkkeet syömättä.
– En halunnut, että he löytäisivät minut kuolleena. En halunnut aiheuttaa heille ja perheelleni sitä surua. Vain se esti minua toteuttamasta haluani kuolla, Emilia kertoo.
”Kasvoin oppimaan, että masennus on normaali olotila”
Masennus on kulkenut Emilian rinnalla uskollisen koiran lailla näihin päiviin asti. Mukana on ollut parempiakin päiviä, mutta enemmän huonoja. Lähestulkoon jokainen aamu alkaa ahdistavalla tunteella: ikään kuin rinnan päällä olisi fyysinen paino.
– Ahdistukseeni kuuluu, että jatkuvasti pelkään jotakin. Mikä voi mennä pieleen, se varmasti tuleekin menemään, ajattelen. Tai sitten päähäni jää pyörimään luulo, että ohikulkija katsoi minua ikävällä katseella, enkä enää pääse ajatuksesta irti, vaan se alkaa hallita kaikkea.
Vasta parikymppisenä Emilia tajusi, että itsetuhoiset ajatukset ja jatkuva ahdistunut olo eivät olekaan normaali olotila, kuten hän oli kasvanut oppimaan. Tajuaminen tapahtui terapiassa, johon hän oli viimein hakeutunut ystävänsä neuvosta. Takana oli totaalinen romahdus, jonka oli aiheuttanut traumaattisen parisuhteen päättyminen.
Emilialla diagnosoitiin vaikea masennus, vaikea ahdistushäiriö ja paniikkihäiriö. Terapian lisäksi aloitettiin lääkehoito.
– Minulle määrättiin ahdistuslääkettä, kahta mielialalääkettä ja unilääkkeitä. Nyt olen kolmisen vuotta syönyt kuutta eri lääkettä maksimiannoksilla. Unilääkkeestä on ollut apua nukkumiseen, mutta muut lääkkeet eivät ole auttaneet, Emilia kertoo.
Ketamiinihoito on vaihtoehto, kun lääkkeet ja terapia eivät auta
Diagnoosin saamisen jälkeen olo oli hämmentynyt, mutta toiveikas. Olen siis sairas, mutta nyt alkaa paraneminen, Emilia ajatteli. Oli suuri pettymys huomata, ettei se mennytkään niin.
– Luin netistä kaiken, mitä pitää tehdä mielenterveyden paranemiseksi. Söin terveellisesti, harrastin liikuntaa, meditoin aamuisin, tein kaikkeni auttaakseni itseäni parantumaan.
Silti mieliala ei lähtenyt kohoamaan. Vanhat tutut taakat painoivat: masennus, ahdistus, riittämättömyyden tunne, taipumus täydellisyyden tavoitteluun, ongelmien piilottaminen iloisuuden ja meikin alle.
Hyvän ongelmienpiilotuskykynsä takia Emilia on joutunut myös taistelemaan hoidon saamiseksi.
– Eräs psykiatri totesi minut ensi kertaa nähdessään, että näytät niin iloiselta ja hyvältä, että voimme varmaan lopettaa hoitosi tähän paikkaan. Vastasin hänelle, että jos niin käy, en tule selviämään enää monta viikkoa. Onneksi käynnillä mukana ollut sairaanhoitaja näki ulkokuoren läpi, ja ensimmäistä kertaa otettiin esiin neuromodulaation muodot hoitovaihtoehtoina.
Neuromodulaatiohoitoja ovat sähköhoito, magneettihoito ja ketamiini-infuusio. Niillä hoidetaan hoitoresistenttiä masennusta, maniaa, psykoosia, ahdistusta ja pakko-oireista häiriötä, jos muilla hoitokeinoilla ei saada riittävää vastetta.
Hidasta jonotusta nopeavaikutteiseen hoitoon
Ketamiinihoitoa pidetään nykyään tehokkaana ja nopeana hoitokeinona masennukseen. Sen ongelmana on vaikutuksen melko lyhyt kesto, muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin. Ketamiinihoidon vaikutusmekanismeista tai pitkäaikaisvaikutuksista ei myöskään tiedetä vielä paljon.
– Psykiatrini suositteli ketamiinia ja kysyi, olenko avoin tällaiselle hoitovaihtoehdolle. Totta kai olin! En tiennyt hoidosta mitään enkä sitä, miten se vaikuttaa aivoissa, mutta se ei haitannut. Olisin vaikka pomppinut päälläni ja tehnyt voltteja, jos joku olisi luvannut, että se voi auttaa.
Prosessi oli kuitenkin hidas. Siitä hetkestä, kun ketamiinihoito vaihtoehtona ensi kertaa mainittiin, kului lähes kaksi vuotta ennen kuin hoito todella aloitettiin.
Emilia jonotti kiireettömään hoitoon sillä perusteella, ettei hänellä tavattu akuuttia itsetuhoisuutta. Jatkuva passiivinen itsetuhoisuus eli itsetuhoiset ajatukset, itseä vahingoittava käytös, viiltely ja välinpitämättömyys kuolemaa kohtaan eivät täyttäneet kiireellisen hoidon kriteerejä.
– En uskaltanut tehdä itselleni mitään, sillä ajattelin perhettäni ja heidän murhettaan. Sen sijaan toivoin, että päähäni olisi vaikka pudonnut kivi, jotta olisin päässyt tästä kaikesta. Lisäksi muun muassa tupakoin ja join itseni vahvaan humalaan, vaikka tiesin sen olevan terveydelle vahingollista.
Paniikkikohtaus kesken tiputuksen
Lopulta hoitoa jouduttiin kiirehtimään, sillä Emilian kunto huononi viime kevään aikana rajusti. Paniikki- ja ahdistuskohtaukset tihenivät ja pahenivat niin, että niitä oli jopa useita kertoja päivässä. Lopulta aika infuusioon järjestyi viikossa.
Esivalmisteluihin kuului laboratoriokokeissa ja sydänsähkökäyrätutkimuksessa käynti. Muutoin Emilia asteli toimenpidehuoneeseen verrattain vähäisin ennakkotiedoin.
– Minulle oli kuvailtu toimenpidettä ja kerrottu sen jälkeisistä mahdollisista haittavaikutuksista, kuten hetkellisestä aistien herkistymisestä. Muuten menin sairaalavuoteeseen aika kylmiltäni.
Ketamiinihoito toteutetaan tiputuksena suoraan suoneen. Yksi hoitokerta kestää noin tunnin, josta tiputukseen kuluu puolisen tuntia. Muu aika on valmisteluja ja hoidon jälkeistä seurantaa.
Toimenpiteen aikana huoneessa on koko ajan läsnä sairaanhoitaja. Se osoittautui hyväksi asiaksi, sillä Emilia sai kolmannella hoitokerralla paniikkikohtauksen kesken tiputuksen. Tilanne laukesi hoitajan rauhoittelulla ja yhteisillä hengitysharjoituksilla.
Ketamiinihoito ja sen erikoiset vaikutukset: juoksevia palosammuttimia, tapaaminen jumalan kanssa
Hoidon aikaisista ja jälkeisistä aistiharhoista Emilialla on jo kertynyt kokemusta.
– Kun ketamiini alkaa tippua, tulee nousuhumalan kaltainen olotila. Keho tuntuu puutuneelta, kevyeltä ja painavalta yhtä aikaa. Ensimmäisen hoidon aikana tuli valtava tunteenpurkaus, ja huutoitkin ilman pidäkkeitä. Mutta se ei ollut ahdistunutta itkua, vaan tuntui puhdistavalta ja tarpeelliselta.
Myös huimaus on hoidon aikana ja sen jälkeen ollut kovaa.
Erikoisin hoidon jälkivaikutus on ollut silmien aistiharhat, jotka ilmenevät esineiden holtittomana liikkumisena näkökentässä. Hoitohuoneen seinäkello ja palosammutin elävät aivan elämäänsä Emilian silmissä hoidon jälkeen, loitontuvat ja tulevat lähemmäs.
Ne tuntuvat kuitenkin pieniltä ja harmittomilta harhoilta siihen verrattuna, mitä Emilia on kuullut joillekin potilaille käyneen ketamiini-infuusion aikana tai jälkeen.
– Joku kuulemma on tavannut jumalan, joku ymmärtänyt maailmankaikkeuden tarkoituksen.
Niin isoja oivalluksia Emilia ei hoidolta odota, eikä edes haluaisi. Hänelle riittää paljon vähemmän: elämä ilman jatkuvaa ahdistusta, paniikkia ja masennusta.
Teho vaikuttaa lupaavalta
Tämänhetkisen hoitosuunnitelman mukaan Emilialle tehdään ketamiinihoito kerran viikossa puolen vuoden ajan, yhteensä 24 kertaa. Kuuden viikon välein hoidon tehoa ja vastetta seurataan, samoin potilaan laboratorioarvoja.
Mikäli vointi on sen mukainen, hoidon kestoa voidaan tarvittaessa lyhentää.
Emilian hoito on vielä alussa: tämän jutun ilmestymisen aikoihin takana on neljä hoitokertaa. Teho vaikuttaa erittäin lupaavalta.
– Huomaan olossani selvän eroon parempaan päin. Olin alkuun tosi skeptinen, olenhan syönyt lääkkeitä ja juossut terapiassa jo pitkään. Että onko tämä taas vain uusi lääke, jota turhaan kokeillaan.
Mutta jokaisen hoitokerran jälkeen olo onkin ollut hyvä ja seesteinen, jopa raukea. Tuntuu konkreettisesti paljon kevyemmältä.
– Kävin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen jopa juoksulenkillä, kun olo oli niin kevyt. Aiemmin juokseminen on jäänyt, sillä mielessä painava tunne on ikään kuin siirtynyt kehoonkin.
Ketamiinihoito mahdollistaa vaikeiden asioiden käsittelyä
Paljon on vielä edessä, eikä Emilia odota ketamiini-infuusion olevan ihmekonsti, joka yksinään korjaa kaiken. Ketamiinihoito myös tuo pintaan vanhoja traumoja ja kipukohtia, niitä jotka syntyivät jo koulukiusaamisen aikoihin.
Ne on oltava valmis kohtaamaan.
– Minulla on edessäni sellaisten asioiden käsittelyä, joiden käsittelyn luulin jo tehneeni. Hoidon nostattamien tunnetilojen kautta ymmärsin, että minulla on edelleen asioita pohtimatta ja hyväksymättä, Emilia kuvailee.
Ketamiinihoito antaa siihen voimavaroja, kun masennus ja ahdistus eivät enää ole jatkuva olotila.
– Se painava tunne rinnassa alkaa vihdoin väistyä.
Huumori on ollut Mika Tommolan selviytymiskeino lapsesta asti. Kun lääkäri diagnosoi ahdistuneisuushäiriön, moni asia ratkesi.
