Alakulo voi muuttua masennukseksi, jos ei pysähdy kuuntelemaan tunteitaan.Masennus on luonnollinen reaktio, joka kutsuu pysähtymään ja miettimään ajatusmallejaan uusiksi.
Mieli on maassa eikä mikään kiinnosta. Kielteiset ajatukset valtaavat pään. Tekisi mieli jäädä sängyn pohjalle makaamaan, vetää peitto korvien yli ja nukkua pari kuukautta.
Jos hakee apua terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta, saa usein masennuslääkereseptin. Pillerit saattavat helpottaa oireita, mutta eivät vaikuta sen syihin.
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti on sitä mieltä, että terveydenhuollossa hukataan usein masennuksen tarjoama mahdollisuus muutokseen.
– Masennus on ihmisen pitkän evoluutiohistorian aikana kehittynyt erityinen mielentila. Se on signaali muutostarpeesta siinä missä nälkä tai jano. Masennuksen aikana aivokemia muuttuu ja ihminen näkee ja kokee asiat eri tavalla kuin aiemmin.
Luonnollinen reaktio
Juha Lehti puhuu ennen kaikkea luonnollisesta masennusreaktiosta, alakulosta ja surumielisyydestä sekä lievästä masennuksesta. Lääketieteessä pidetään normaalina alakuloisuutta, joka kestää alle kaksi viikkoa. Lehden mielestä se ei kuitenkaan päde kaikkiin.
Jos oireet, kuten väsymys, mielenkiinnon lopahtaminen, ruokahalun väheneminen ja itsetunnon lasku, jatkuvat pidempään, kyse on varsinaisesta masennuksesta. Tällöin hyvä hoito voi olla ihmisestä ja tapauksesta riippuen yhdistelmä lääkehoitoa, psykoterapiaa, liikuntaa ja sosiaalista tukea.
Lehti ei suhtaudu lääkkeisiin yksiselitteisen kielteisesti. Hänestä on kuitenkin tärkeää, että ihminen kuuntelee masennuksen viestiä. Sairaudella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Alavireiseltä kannattaa kysyä: Mitä voin tehdä hyväksesi?
Masentuneen on puolestaan tärkeää ottaa apu vastaan eikä eristäytyä muista.
– Länsimainen kulttuuri ja lääketiede ovat hyvin yksilökeskeisiä. Meillä Suomessa korostetaan yksin pärjäämistä. Perhe ja lähipiiri on kuitenkin tärkeää saada mukaan. Ihminen tarvitsee toisten tukea, Lehti sanoo.
Kutsu muutokseen
Lehden mukaan masennus liittyy tilanteisiin, jolloin ihmisen täytyy ajatella, tuntea tai tehdä asiat eri tavalla kuin aiemmin. Elämässä on ehkä tapahtunut jotakin, mikä pakottaa miettimään asiat uusiksi: välirikko, työpaikan menetys tai läheisen sairastuminen.
Mikään yleinen reaktio, kuten masennus tai ahdistus, ei ole olemassa sattumalta. Niillä on oma tehtävänsä elämässä.
Ensin tulevat alakulo ja surumielisyys. Jos ei silloin pysähdy miettimään, mistä on kyse, alakulo voi muuttua masennukseksi, joka pakottaa pysähtymään. Ihmisen on siis tärkeä kuunnella tunteitaan. Masennus antaa mahdollisuuden ajatella uudella lailla ja kyseenalaistaa omia ajatuksia ja tulkintamalleja.
Juha Lehti vertaa tilannetta siihen, että autonmoottori hyytyy. Masennus kutsuu purkamaan elämän osiin, kuten rikkinäisen moottorin, löytämään sieltä viallisen osan, korvaamaan sen ja kokoamaan moottorin sitten uudestaan.
– Masennus on muutosprosessi, joka on tärkeää viedä loppuun saakka. Tällä hetkellä moni kollegani näkee asian toisin ja pitää sitä yksiselitteisesti huonona asiana, joka täytyy lääkitä pois. Minusta masennus on mahdollisuus, Lehti sanoo.
– Jos se lääkitään oireettomaksi, tarpeelliset muutokset ihmisen elämässä saattavat jäädä tekemättä ja masennus uusiutuu.
Masennuksen taustalla olevat muutostarpeet ovat eriasteisia. Ne riippuvat alakulon laadusta ja syvyydestä. Ne voivat liittyä yksityisiin ihmissuhteisiin, työelämään tai ihmisen sisäisiin säätöihin, kuten tunnelukkoihin ja virheellisiin ajatusmalleihin. Psykoterapia on erinomainen keino lisätä itsetuntemusta ja oppia uusia ajattelutapoja. Se tarjoaa myös hyväksyntää ja sosiaalista tukea, mikä on masentuneelle tärkeää.
Uskalla pysähtyä
Juha Lehti kannustaa ihmistä ottamaan vastuun voinnistaan. Vastuuta ei voi vierittää muille. Apua kannattaa hakea, muttei pidä olettaa lääkärin tai muun asiantuntijan tekevän muutostyötä. Kukaan muu ei voi muuttaa ihmisen elämää kuin hän itse.
– Kun ihminen on alakuloinen, hän pysähtyy luonnostaan ja lopettaa mielenkiintoisten asioiden tekemisen, koska ne eivät enää tunnu kiinnostavilta. Silloin on hyvä höllätä tahtia, laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja siirtää vähemmän tärkeät asiat syrjään. Masennus on merkki siitä, että nyt on aika käyttää ajattelukykyä ja energiaa johonkin muuhun.
Jotta voi ymmärtää, mitä elämässä pitää muuttaa, pitää olla ensin selvillä siitä, mikä on pielessä ja mitä oikeasti haluaa.
Lehti kutsuu masennustaidoiksi kykyä pysähtyä, arvioida haasteita, ratkaista ongelmia, analysoida tunteita ja tehdä suunnitelma, miten muuttaa omaa tilannettaan.
Masentuneen kannattaa tehdä inventaario, jossa hän kartoittaa elämänsä eri osa-alueet ja pilkkoo ne pienempiin osiin. Terveessä masennusreaktiossa ihminen toimii juuri niin. Hän märehtii ja piehtaroi ongelmissaan. Samalla hän pilkkoo suuria elämän kysymyksiä pienemmiksi ja hioo mielessään vastauksia.
Masentuneena ei ole järkevää keskittyä siihen, mitä ongelmia tila aiheuttaa. Sen sijaan kannattaa pohtia, mitä vaikeuksia elämässä on ylipäätään. Jos suuntaa kaiken huomionsa pahaan oloon, jää jumiin. Lehti pitää tärkeänä tehdä inventaario myös ihmissuhteista. On hyvä käydä läpi lähimmät suhteet ja pohtia, onko niissä perustavanlaatuista epätasapainoa.
Syynää huonot ajatusmallit
Tärkeä osa masennuksesta parantumista on yleensä virheellisten ajattelumallien ja uskomusten muuttaminen. Se johtaa automaattisesti tunnetilojen ja käyttäytymisen muutoksiin.
Psykoterapiasta on usein apua tässä. Myös keskustelut läheisten kanssa saattavat selvittää asiaa. Masentuneen kannattaa kysyä itseltään, onko maailma sellainen, millaisena hän sen näkee. Olenko oikeasti sellainen kuin luulen? Onko minun pakko toimia tietyissä tilanteissa aina samalla tavalla?
– Esimerkiksi ihminen, joka pyrkii jatkuvasti miellyttämään muita, ja suostuu kaikenlaisiin asioihin, mihin ei pitäisi suostua, päätyy usein mahdottomaan tilanteeseen. Masennus kutsuu miellyttäjää muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa. Sama pätee perfektionistiin, joka masentuu huomatessaan, ettei kaikkea voi kontrolloida.
Inventaarion jälkeen on hyvä tehdä tulevaisuuden pärjäämissuunnitelma. Siihen voi kirjata, miten aikoo muuttaa elämäänsä, Lehti neuvoo. On tärkeää miettiä, mitä tarvitsee ja kaipaa elämäänsä.
– Potilaitani auttaa usein jo inventaarion tekeminen. Sen jälkeen muutosprosessi nytkähtää luonnollisella tavalla liikkeelle, kun alitajunta ja aivot alkavat käsitellä asioita.
Muutos vie aikaa
Joskus hankalia tunteita täytyy Lehden mukaan tuntea riittävän kauan ja tiettyjä asioita kypsytellä pitkään. Näin on erityisesti silloin, jos masennuksen on aiheuttanut jokin suuri menetys, kuten avioero, läheisen kuolema tai vakava sairastuminen. Sopeutuminen muutoksiin ottaa oman aikansa. Joku voi toipua parissa kuukaudessa, toiselta se voi viedä jopa vuosia.
– Moni masentunut pelkää, että tila jää päälle loppuelämäksi. On kuitenkin normaalia masentua tietyissä olosuhteissa ja elämäntilanteissa. Kun tarvittava muutosprosessi on viety läpi, masennus poistuu usein itsestään. Sille ei enää ole tarvetta.
Lehden mukaan lievä, lyhytkestoinen alakulo voi olla avuksi ajankohtaisten ongelmien käsittelemisessä ja elämän uudelleen organisoinnissa. Syvempi masennus saattaa olla hyödyllinen tietyistä asioista luopumisessa ja oman ajattelun ja käyttäytymisen syväruoppauksessa.
Masennus kuuluu elämään
Voiko masennusta ennaltaehkäistä? Kyllä voi. Tärkeimpinä keinoina Juha Lehti pitää haitallisista ajattelumalleista ja uskomuksista luopumista, hyvää sosiaalista tukiverkkoa ja satsaamista niihin ihmisiin, jotka ovat sen arvoisia.
– Ei kannata jatkuvasti pyrkiä olemaan huipputehokas. Elämässä tulee aina vastaan jotain yllättävää. Kun ei käytä kapasiteettiaan sataprosenttisesti koko ajan, jää voimavaroja hoitaa ylimääräisiä asioita.
Liikunta ja terveelliset elämäntavat tukevat ihmistä.
Jos masennus lääkitään oireettomaksi, tarpeelliset muutokset ihmisen elämässä saattavat jäädä tekemättä ja masennus uusiutuu.
– Kun on alakuloinen ja masentunut, alkoholia tai muita päihteitä ei kannata käyttää eikä puskea väkisin eteenpäin. Silloin on syytä tunnustaa tosiasiat ja ottaa aikalisä, pysähtyä ja pyytää apua.
Jos suhtautuisimme masennusjaksoihin luonnollisena ja tärkeänä osana elämää, masennukseen liittyvät kielteiset asenteet ja leimautuminen vähenisivät.
– Elämään kuuluu luonnostaan myönteisiä ja kielteisiä tunteita ja mielentiloja, joilla on kaikilla oma tehtävänsä, Juha Lehti sanoo.
– Ajattelemme länsimaissa, että koko ajan pitää nauttia, olla kivaa ja pusertaa mehut irti elämästä. Se on vähän niin kuin ajaisi autoa, joka kääntyy vain oikealle. Sellainen auton ajaminen on loppujen lopuksi hyvin vaikeaa.
Премьер-министр Японии Есихидэ Суга назначил министра по борьбе с одиночеством и изоляцией на фоне увеличения количества самоубийств во время пандемии коронавируса. Об этом 
Синдрому эмоционального выгорания подвержены представители разных профессий. Но больше всех страдают те, чья работа связана со стрессами и/или активным общением с людьми. Формально кладовщик, архивист или программист имеют в разы меньше шансов выгореть, чем кассиры, врачи, психологи и педагоги. Вроде бы все ясно: не хочешь пострадать от выгорания – выбирай работу поспокойнее. Но не тут-то было! В эмоциональном выгорании большую роль играет то, насколько вы заняты «своим делом» и какая мотивация вами движет.