Väsyttää aamulla herätessä, lounaan jälkeen – ja illalla vasta väsyttääkin, vaikka nukkuu hyvin tai vähintään kohtalaisesti. Tuntuu, että juuri ja juuri selviytyy kaikesta välttämättömästä, mutta siihen sitten energiat loppuvatkin. Väsymyksessä ei aina ole kyse siitä perinteisestä univajeen aiheuttamasta väsymyksestä vaan kyse voi olla henkisestä väsymyksestä.
Eikä se ole ihme! Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa siten, että elämän kuormittavuus kohdistuu erityisesti mieleen: Mieli ei ole ehtinyt mukautua maailman muutokseen. Emme ole ehtineet oppia niitä taitoja, joita muuttunut tilanne vaatii. Nykyisenkaltainen elämä uuvuttaa mielen.
Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiselle ja ne ovat myös yleisin syy pitkäaikaisille sairauspoissaoloille. Henkisestä väsymyksestä on tullut uusi kansantautimme, mutta miten sitä hoidetaan? – Opettamalla mielelle uusia taitoja uudessa tilanteessa. Mieltä voi nimittäin kehittää samalla tavalla kuin fyysisiä ominaisuuksiakin.
Tarvitaan selkeät ohjeet ja paljon toistoja. Mielen työhyvinvoinnin asiantuntija ja Mindui-taukosovelluksen kehittäjä Sanna Koskelan antaa viisi vinkkiä siihen, miten omaa henkistä väsymystä voi lievittää:
1. Rentouta kehosi
Mielen rauhoittaminen tapahtuu kehon kautta. Jos keho on kovilla kierroksilla, niin mielen on mahdotonta rentoutua, sillä kehon tuottamat stressihormonit ylläpitävät kuvitelmaa siitä, että nyt on hätä ja nyt täytyy toimia. Keho lähettää siis mielellekin viestiä siitä, että on kiire ja pakko ja täytyy ja nyt heti – tai jotain kamalaa tapahtuu. Opettele siis rentouttamaan kehosi.
2. Hengitä rauhallisesti ja syvään
Hengitämme, vaikka emme ajattele sitä, mutta miten hengitämme, on se olennaisin asia – ja sitä kannattaa tutkia! Kun hengitämme rauhallisesti ja syvään, pallea kohoaa hengityksen rytmissä rauhallisesti ylös ja alas. Kun taas on stressaantunut, on hengitys pinnallista ja nopeaa, ja pallea kohoaa ja laskee nopeasti. Pallea on osa autonomista hermostoa, ja kun sen rytmi rauhoittuu, se lähettää muulle hermostolle viestiä, että ”kaikki on hyvin, ei mitään hätää”.
Keho alkaa reagoida tähän muuttuneeseen tilaan ja lähettää viestiä ”uhkaavaa tilannetta ei olekaan” ja alkaa rauhoittua. Rentoutunut keho lähettää aivoille viestiä muuttuneesta tilanteesta ja tällöin myös aivojen virittyneisyyden taso laskee, ja mieli pääsee rentoutumaan.
Hengityksen kautta voimme siis päästä vaikuttamaan kehoreaktioihin, kun opimme vaikuttamaan hengityksen laatuun.
3. Harjoittele tekemään yksi asia kerrallaan
Väsynyt ja stressaantunut mieli on poukkoileva, ja silloin ajatukset hyppivät asiasta toiseen. Asiasta toiseen poukkoileva mieli oppii siihen, että näin kuuluu tehdä ja siitä tulee mielelle tapa. Kaikki se, mitä toistamme, muuttuu tavaksi ja lopulta automaatioksi.
Jos mieli saa hyppiä asiasta toiseen toistuvasti, on tuloksena mieli, joka ei pysty keskittymään yhteen asiaan, vaan ajatus karkailee alvariinsa tuhanteen muuhun asiaan. Tämä on hyvin stressaava ja kuormittava olotila, mutta varsin yleinen nykypäivänä. Aivotutkijat ovat jopa nimenneet tällaisen keskittymishäiriön, sillä siitä on tullut niin yleinen. Kyseessä on ADT, eli ”itse itsensä keskeyttämisen häiriö”.
Kun olet rauhoittanut kehosi ja hengityksesi, voit rauhoittaa myös ajatuksesi virtaa. Pyri ajattelemaan yhtä asiaa kerrallaan. Jos mieli harhautuu muihin ajatuksiin, palauta se takaisin siihen asiaan, mihin olit keskittymässä. Tällä tavalla opetat mieleltä olemaan järjestelmällisempi. Tämä auttaa sinua myös parantamaan keskittymiskykyäsi.
4. Tarkkaile mielen hyvinvointia
Uupumus hiipii hiljaa. Mielellä on taipumus sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja siksi väsynyt tai uupuva henkilö harvoin itse huomaa omaa tilannettaan – ennen kuin se on muuttunut vakavaksi. Usein lähipiiri havaitsee uupumuksen muodostumisen ennen kuin asianomainen itse. Kuuntele siis läheisten havaintoja! Jos heillä on huolta jaksamisestasi, hidasta tahtia vaikka vain varmuuden vuoksi, sillä heidän havainnossaan todennäköisesti piilee totuuden siemen.
Mielen liiallisesta kuormittumisesta kertoo myös se, jos olet pitkin päivää väsynyt, nukahtaminen on vaikeaa ja heräilet öisin, unohtelet asioita ja keskittyminen on vaikeaa, et saa asioita tehdyksi tai edes aloitetuksi, olet ärtynyt ja lyhytpinnainen.
Mielen kuormittuminen on yksilöllistä ja siksi olisi tärkeä oppia tunnistamaan, että mikä on oikea määrä stressiä juuri itselle. Tätä varten on olemassa myös luotettava mittari: Moodmetricin älysormus mittaa hermoston aktiivisuutta ja kertoo reaaliaikaisesti, lähes laboratoriolaitteiden tarkkuudella, mielen kuormittumisesta ja palautumisesta. Sormuksen datasta voi myös yksilöllisesti nähdä, mitkä asiat kuormittavat juuri omaa mieltä ja mitkä ovat palauttavia. Näin voi löytää itselle sopiva kuormituksen taso.
5. Priorisoi ja ota vastuu omasta hyvinvoinnista
Meiltä ihmisiltä löytyy tuhat ja miljoona syytä siihen, miksi emme voi rauhoittua tai hidastaa tahtia – ehkä sinulla on jo oma lista mielessäsi? Syyt vaihtelevat sisäisistä odotuksista ulkoisiin, ja ne menevät niin kauan hyvinvoinnin edelle, kun annamme sen tapahtua. Tai niin kauan kuin toimintakykyä riittää edes hitusen.
Lopulta kuitenkin jokainen on vastuussa omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kyse on priorisoinnista. Jos meillä ei ole aikaa pitää huolta omasta jaksamisesta, silloin olemme priorisoineet asiat väärin.
Pienistä ja vähäpätöisistä asioista tulee usein niitä, jotka ovat prioriteettilistan kärjessä ja ne kuormittavat silloin kohtuuttomasti. Kun väärät asiat laittaa listan kärkeen, siitä tulee myös helposti riistetty ja hyväksikäytetty olo itselle. Kun prioriteettilistan laittaa uusiksi ja asettaa oman jaksamisen ensimmäiselle paikalle, niin maailma muuttuu kovin erilaiseksi. Silloin ei enää tule sitä tunnetta, että kukaan ei pidä minusta huolta ja ”aina minun täytyy…” ja minua riistetään ja imetään kuiviin.
Vastuun ottaminen itsestä ja oman hyvinvoinnin laittaminen ykköseksi ei ole itsekkyyttä, vaan välttämättömyys. Jos et ole itse kunnossa, et voi vastata odotuksiin lainkaan. Sinun tehtäväsi on pitää sinut elämäsi tärkeimpänä ihmisenä!
Jos sinun on vaikea löytää palautumistaukoja arkeesi, kokeile Mindui-taukosovellusta, jossa on lyhyitä pysähdyksiä päivään – myös uniäänite nukahtamista varten! Taukosovellus auttaa mieltä palautumaan ja rytmittämään palautumishetkiä päivän aikana. Sovellus sopii loistavasti myös työpaikoille (esim. työnantaja voi tarjota sen työntekijöilleen!) Sovelluksessa on työyhteisön Taukohaaste -peli, joka auttaa tekemään mikrotauoista yhteisen asian ja muokkaamaan työnteon kulttuuria aivoystävällisempään muotoon. Lue lisää taukosovelluksesta TÄSTÄ.
В книге «Доктор, я счастлив?», которая выходит в издательстве «АСТ» психотерапевт Юрий Вагин доказывает, что менять свою жизнь никогда не поздно и абсолютно любой человек может быть счастливым. И если жизнь не приносит удовольствия, то проблема вовсе не в ней, а в человеке, который ее неправильно организовал. «Сноб» публикует некоторые главы.
Биться головой о стену неэффективно и очень больно. Рассказываем об одиннадцати вещах, которые нельзя изменить, но если перестать о них думать, жизнь станет более приятной и продуктивной.