Kenen kannattaa hakeutua terapiaan ja mitä terapiassa oikein tapahtuu? Psykoterapeutti vastaa
Välillä murheet ja musta mieli eivät väisty ilman ammattilaisen apua. Terapiassa saa työkaluja, joilla harmit haalenevat. Joskus terapiasta voi hyötyä myös ennakkoon.
Miksi terapia kannattaa? Eikö riitä, jos ongelmistaan puhuu kaverille? Mistä tietää, millainen terapiamuoto sopii itselle parhaiten? Perheterapeutti, psykoterapeutti Ritva Huusko Oulun Terapeuttitalosta vastaa 11 kysymykseen terapiasta.
1. Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa?
Jokainen ihminen kokee itsensä aika ajoin alavireiseksi. Mutta jos olo on jatkuvasti paha ja ahdistunut, elämästä on kadonnut ilo tai oikein mikään ei innosta, kannattaa hakeutua terapiaan.
Terapiasta on hyötyä, jos huomaa, että samat asiat pyörivät mielessä päivästä toiseen. Mietteistä on vaikea irrottautua, ja ne alkavat kaventaa elämää.
2. Kannattaako terapiaan tulla hyvin vanhojen ongelmien kanssa?
Jos jokin asia herättää vaikeita tunteita, se kannattaa ottaa tarkempaan tarkasteluun. Menneiden vatvominen vie voimia ja madaltaa mielialaa.
3. Voiko terapialla ehkäistä ongelmia?
Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa myös mielen ongelmissa. Terapiassa voi oppia ajatusmalleja ja vuorovaikutusta, joilla voi selvitä hankalista asioista ja ajoista.
Puolison sairastuminen esimerkiksi muistisairauteen on rankkaa. Terapia voi auttaa parin tervettä osapuolta suojaamaan mieltään ja lisäämään jaksamistaan.
4. Mitä terapiassa tapahtuu?
Terapiassa keskustellaan asiakkaan haluamista asioista. Terapeutti auttaa asiakasta ymmärtämään asiaa ja tiedostamaan omaa ongelmallista käyttäytymistään ja ajatteluaan. Hän voi ohjata asiakasta muuttamaan ajattelutapaansa ja miettiä tämän kanssa keinoja, miten selvitä hankalien asioiden ja ajatusten kanssa.
Terapeutti ei voi antaa suoria ohjeita eikä neuvoa, miten asiakkaan pitäisi elää elämäänsä. Vastuu omasta elämästä on jokaisella itsellään.
Tulosten saavuttaminen terapialla edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta. Hänen pitää olla valmis työskentelemään muutosten eteen.
5. Miksi tarvitaan terapiaa, jos ystävä kuuntelee murheet?
Omista murheista puhuminen ystävälle helpottaa oloa. Jos ystävä joutuu kuuntelemaan toisen murheita vuodesta toiseen, ystävyyssuhde kärsii. Ystävä on liian lähellä ja usein puolueellinen mielipiteissään. Terapeutti näkee asiat ulkopuolisen silmin.
Asioiden pähkäileminen itsekseenkään ei auta, elleivät pähkäilyt johda mihinkään. Moni hakee vastauksia ongelmiinsa kirjoista, mutta nekään eivät voi korvata vuorovaikutussuhdetta terapeutin kanssa. Kirja ei kysy eikä välttämättä haasta omaa ajattelua, vaan voi jopa vahvistaa vanhaa.
6. Miten terapiat eroavat toisistaan?
Kaikissa terapiasuuntauksissa katse käännetään itseen, omiin ajattelu- ja reagointitapoihin ja siihen, miten ne vaikuttavat omaan elämään. Suuntauksilla on erityispiirteensä, ja osa niistä yhdistelee niitä.
Analyyttinen terapia sukeltaa hyvin syvälle itseen. Se auttaa ymmärtämään, miten lapsuuden vuorovaikutussuhteet vaikuttavat minuun ja ihmissuhteisiini. Kognitiivisessa terapiassa opetellaan uusia toimintamalleja vaikeisiin tilanteisiin. Ratkaisu- eli voimavarakeskeinen terapia paneutuu asiakkaan omiin voimavaroihin.
Yksilöterapian ohella on olemassa ryhmä-, pari-, perhe- ja traumaterapiaa.
HUSin tuottamasta Mielenterveystalo-verkkopalvelusta löytyy Psykoterapiaan hakeutujan opas, josta voi lukea psykoterapiasuuntauksista.
7. Mikä terapia sopii minulle?
Terapiasuuntausta tärkeämpää on, että kemiat terapeutin kanssa osuvat yhteen. Ensimmäisellä kerralla kannattaa kuulostella, onko terapeutti ihminen, jolle voit puhua avoimesti ja koet tulevasi ymmärretyksi.
Tapaamiseen voi valmistautua miettimällä, miten kuvailisit ongelmiasi, nykytilannetta ja millaista apua toivoisit.
Osa terapioista toteutetaan lyhytterapiana eli yleensä 10–20 kerran jaksona. Lyhytterapia sopii, kun ongelma on lievä ja rajoittuu kapealle elämänalueelle, kuten tiettyihin tilanteisiin liittyvä pelko.
Jos ongelmat ovat laajoja ja jatkuneet pitkään, niiden ratkaisu voi viedä pari kolmekin vuotta. Terapiassa käydään yleensä kerran tai kaksi viikossa.
8. Joutuuko terapian maksamaan itse?
Kela voi myöntää lakisääteistä kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joilla mielenterveys uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Kelan tukemaa terapiaa haetaan terveydenhuollon lähetteellä. Psykoterapiaan voi hakeutua myös yksityisesti, mutta tällöin kustannukset maksetaan kokonaan itse.
Yksilöterapian hintahaarukka on laaja, 65–150 euroa. Kun terapia on pitkä ja asiakas maksaa sen itse, käyntivälejä voidaan säätää asiakkaan kukkaron mukaan.
Kummassakin tapauksessa asiakas valitsee ja varaa itse ajan terapeutille. Yksi yksilöterapiakäyntikerta kestää kolmesta vartista tuntiin.
Terapian tarkoituksena ei ole, että asiakas jää roikkumaan terapiaan. Hän oppii terapiassa kannustavaa sisäistä puhetta ja saa työkaluja, joilla selviää ongelmia aiheuttaneiden asioiden kanssa.
9. Miten estetään, etteivät omat arat asiat joudu vääriin käsiin?
Huoli omaa mielenterveyttä koskevien asioiden joutumisesta vääriin käsiin on ymmärrettävä.
Terveydenhoidon ammattihenkilöillä on velvollisuus laatia potilasasiakirjamerkinnät kaikista terapiatapahtumista. Terapeutilta kannattaakin kysyä suoraan, mitä hän kirjaa ylös ja mihin hän tallentaa tiedot. Yleensä merkinnät ovat yleisluontoisia ja niiden tarkoitus on auttaa terapeuttia muistamaan, mitä keskusteluissa on käsitelty.
Kelan kuntoutusterapia-asiakkaiden asioita kirjataan Kanta-arkistoon. Tällaisia asioita ovat tieto hoidon kulusta ja asiakkaan voinnista.
10. Miksi terapiassa käymistä on hävetty?
Meillä on pitkään ajateltu, ettei omista asioista pidä puhua perheen ulkopuolisille eikä ongelmia ja heikkouksia saa paljastaa. Moni on kasvanut pärjäämisen kulttuurissa, jossa jokaisen tulee selvitä omillaan. Tämä liittyy vahvasti välttelevään vuorovaikutukseen, jossa ei puhuta tunteista.
Välttelevä vuorovaikutus on tyypillistä sodan jälkeiselle sukupolvelle, joka yritti selvitä vaikeista asioista sulkemalla vaikeat tunteet pois. Siinä ajatellaan, että mitä vähemmän on puhuttu, sitä nopeammin asia on unohdettu. Nyt tiedetään, että tunteiden torjuminen voimistaa niitä.