Метка: счастье

“Suolisto on ihmisen toiset aivot” -sanonta on täyttä totta. Suolistomikrobistolla on todettu olevan iso vaikutus terveyteemme ja sairauksien kuten masennuksen puhkeamiseen. Omaa suolistomikrobistoaan voi tuunata kolmella helpolla keinolla.
Ihmisen suolistossa asustaa noin tuhat bakteerilajia. Niiden muodostamalla mikrobistolla on iso rooli ihmisen terveydelle.
Viime vuosien aikana muutokset suolistomikrobistossa on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin, diabetekseen sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin. Viimeisimpänä suoliston bakteerit on yhdistetty myös masennukseen ja ahdistusoireisiin.
Bakteerit sinällään eivät aiheuta sairauksia, vaan nimenomaan niiden aiheuttama tulehdus.
– Mikrobien vaikutuksesta suolen pinta voi rikkoutua ja tulehtua. Tulehdusreaktio muuttaa suolen toimintaa ja immuunivastetta, joka puolestaan altistaa sairauksille
– Muutokselle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristömyrkyt, mahasuolikanavan infektiot, antibioottihoidot sekä ruokavalio, selvittää bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Suolen ja mielen yhteys

On jo pidempään tiedetty, että ihmisen hyvinvointi ja esimerkiksi ahdistuneisuus voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Sen sijaan bakteerien vaikutus aivoihin ja jopa aivojen kehitykseen on melko uutta tietoa.
– Jos ihminen on esimerkiksi ahdistunut tai masentunut, kyllä hänen suolistonsa mikrobisto on erilainen.
– Voikin olla, että suolistomme bakteeristolla ja ruokavaliolla on aivojen kehitykseen isompi vaikutus kuin on aiemmin tiedetty, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa.

90 prosenttia aivojemme välittäjäaineista syntyy suolistossa

Suolistossa on oma autonominen hermostonsa ja iso joukko hermosoluja sekä välittäjäaineita, jotka toimivat vähän samaan tapaan kuin aivommekin.
Informaatio kulkee aivoista suolistoon, mutta myös toisin päin. Esimerkiksi ihmisen pisin hermo, parasympaattinen kiertäjähermo, kuljettaa informaatiota suolesta aivoihin.
Suolistossa mikrobisto osallistuu muun muassa mielialoihimme vaikuttavien, aivoille välttämättömien välittäjäaineiden valmistamiseen. 90 prosenttia aivojemme välittäjäaineista syntyykin suolistossa.

Kolme vinkkiä terveempään suolistoon

Miten omasta suolistostaan sitten voi pitää huolta? On kolme keinoa, jotka tutkitusti auttavat. Probiooteista on vielä kiistanalaista tietoa.

1.Vähennä tulehdustilaa tuunaamalla ruokavaliota

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen ohjeistaa kaivamaan ruokakolmion esille.
– Ihminen pystyy tuunaamaan oman suolistonsa mikrobistoa parhaiten ruokavaliolla. Meillä on epidemiologista tutkimusaineistoa siitä, että ihminen voi paremmin syömällä paljon kasviksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyvätuotteita.
– Oikein rasvainen eläinperäinen ruoka ja sokeri edesauttavat elimistön tulehdustilan syntymistä. Kasvisvoittoisen ruoan syönti sen sijaan vähentää tulehdusreaktiota. Ruoka vaikuttaa elimistön immuunivasteeseen ja jättää suolistoomme niin sanotun immunologisen muistin siitä, mitä olemme syöneet, Huovinen sanoo.

2. Möyri maata, syö marjoja, poimi sieniä!

Varmaa on, että jos asut koko ikäsi kaupungissa ilman mitään luontokontakteja, mikrobiston moninaisuus kärsii ja köyhtyy, selittää Pentti Huovinen.
– Ei tämä mikään räätälöity resepti ole, mutta olisi todella tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita. Möyri maata, syö marjoja, poimi sieniä ja niin edelleen. Jo pelkästään metsäilman hengittäminen on hyväksi.

Olisi todella tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita.

– Jotkut allergialääkärithän ovat sanoneet, että ennen lapsen syntymää kotiin kannattaisi hankkia kaksi koiraa. Tällöin koirien ympärilleen levittämät mikrobit ja antigeenit kouluttavat lapsen immuunivastetta ja moninaistavat sitä, Huovinen lisää.

Kuva: Unsplash

3. Liiku sydämesi kyllyydestä, myös se tekee suolistolle hyvää!

Myös liikunta kannattaa, kun oman suoliston hyvinvointia haluaa parantaa. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kes­tä­vyys­lii­kun­nalla on positiivinen vaikutus suo­lis­to­mik­ro­biston koos­tu­muk­seen.
Tutkimuksessa selvisi, että kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit (proteobakteerit) vähenivät, ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit (akkermansia) puolestaan lisääntyivät vajaan parinkymmenen koehenkilön suolistossa.

Tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrä väheni jopa puolella.

– Kun analysoimme mikrobien määrän havaitsimme, että tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrä väheni jopa puolella, akatemiatukija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Liikunnan seurauksena myös tulehdusta lisäävä proteiini muuttui suolistossa vähemmän aktiiviseksi.
– Jokainen koehenkilöistä sanoi voivansa liikunnan jälkeen paremmin, Pekkala tiivistää.

Onko probiooteista hyötyä?

Probioottien terveysvaikutuksista on puhuttu paljon ja moni onkin tottunut napsimaan probiootteja suoraan purkista tai esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävistä maitovalmisteista.
Tieteellinen näyttö probioottien tehosta on kuitenkin melko vähäistä ja esimerkiksi vastikään Cell-lehdessä ilmestyneissä tutkimuksissa viitattiin probioottien jopa sotkeneen suoliston mikrobiston täysin.
– Kiinnostavinta terveyden kannalta on suoliston pysyvä bakteeristo. Eli millä keinoin me saisimme suolistoomme pysyvän bakteeriston, Pentti Huovinen miettii.

Kuva: Pixabay

Probioottien hyödyistä on kuitenkin positiivisiakin tutkimustuloksia, Hasse Karlsson toteaa. Hänen mukaansa yhä lisääntyvässä määrin on julkaistu ihmisillä testattuja tutkimuksia, joissa elimistön stressisysteemit reagoivat probioottivalmisteille, ja niillä on voitu vaikuttaa lieviin masennusoireiisin sekä jopa jonkin verran autististen oireiden lievittämiseen.
Ongelma on siinä, että jokaisen mikrobisto on niin yksilöllinen. Tämän takia on erittäin hankala sanoa, kuka probiooteista hyötyy tai kuinka kauan probioottipilleristä saadut bakteerit suolistossa pysyvät.
– Perusongelma on kuitenkin se, ettei vielä kovin hyvin tiedetä, mitä probioottivalmisteiden pitäisi sisältää, ja mitkä bakteerikannat kenellekin sopivat, Karlsson sanoo.

Suolistomikrobiston tuunauksesta tulevaisuuden hoitoa?

Koska jokaisen mikrobisto on erilainen, tulevat hoitomuodotkin tulevaisuudessa yksilöllistymään entistä enemmän, vakuuttavat Pentti Huovinen ja Hasse Karlsson.
– Tulevaisuudessa meillä määritetään potilaan suoliston bakteerikoostumus ihan samalla tavalla kuin nyt otetaan verikokeita. Tulosta peilataan muihin löydöksiin ja mahdollisesti annetaan sellaisia bakteereita, jotka vähentävät tulehdusreaktioita tai joita potilailta puuttuu, Huovinen arvelee.
– Onhan meillä jo nyt käytössä bakteerihoidoista ulosteensiirto, jolla hoidetaan antibioottiripulia. Siinähän ei siirretä mitään tiettyjä bakteereja vaan toisen ihmisen koko bakteeristo potilaalle, jonka oman suoliston bakteeristo on tuhoutunut.

On jo aika paljon näyttöä, että ulosteensiirrolla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi ahdistuneisuuteen.

Hasse Karlsson toivoo, että bakteerihoitoja voitaisiin tulevaisuudessa räätälöidä myös masennuspotilaille.
– Koe-eläimillä tehdyistä kokeista on jo aika paljon kaikenlaista näyttöä siitä, että ulosteensiirrolla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi ahdistuneisuuteen.
– Voihan olla, että pitkässä juoksussa meillä löytyy sellaisia mikrobikombinaatioita, joilla voidaan aika merkittävästikin vaikuttaa esimerkiksi tunne-elämän säätelyyn tai stressin välittämiin oireisiin, Karlsson visioi.

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

SUOLISTON ARMOILLA – Katso Akuutti Areenassa:

yle.fi