Позвонить - 358 - 40 - 5689681

Home » Из личного опыта » Soili jätti gradunsa kesken masennuksen vuoksi ja jäi lääkekoukkuun 20 vuodeksi

Soili jätti gradunsa kesken masennuksen vuoksi ja jäi lääkekoukkuun 20 vuodeksi

Kuvahaun tulos haulle Soili jätti gradunsa kesken masennuksen vuoksi ja jäi lääkekoukkuun 20 vuodeksiMasennuslääkkeiden suosio kasvaa edelleen. Viime vuonna Kela-korvattavia masennuslääkkeitä osti noin 488 000 suomalaista. 10 vuotta sitten vastaava luku oli alle 410 000. Asiantuntijan mukaan lääkkeiden suosiota selittää se, että hoitoaikojen pidentymisten lisäksi niitä määrätään yhä moninaisimpiin vaivoihin.

Samaan aikaan moni kokee vaikeuksia silloin, kun lääkkeestä olisi aika päästä eroon.

Yksi heistä on Soili Takkala, joka jätti gradunsa kesken parikymmentä vuotta sitten masennuksen vuoksi.

– Olin ihan syrjäytymisvaarassa.

Lääkkeet auttoivat, aluksi

Takkala aloitti lääkityksen ja terapian ja toipuminen alkoi. Lääkkeet auttoivat, aluksi. Ongelmat alkoivat kun oli aika lopettaa.

– Vakavimmat vieroitusoireet voivat tulla kuukausia lopettamisen jälkeen, ja tässä tilanteessa yleensä ihmisille sitten määrätään uusi SSRI-resepti niihin vieroitusoireisiin. Tämä on se, joka aiheuttaa SSRI-riippuvuuden, Takkala kertoo.

– Haluan korostaa, että tässä riippuvuudessa ei ole kyse lääkkeiden väärinkäytöstä, vaan tässä on kyse näiden lääkkeiden käyttämisestä oikein eli lääkärin ohjeiden mukaan.

Oireilu tulkittiin masennuksen uusiutumiseksi

Oikein kohdennettu ja annosteltu depressiolääkitys palauttaa toimintakykyä, mutta Takkalalla lääkkeet jäivät osaksi arkea pariksikymmeneksi vuodeksi lukuisista vähentämis- ja lopettamisyrityksistä huolimatta. Oireilu oli vakavaa.

– Mitä pidempään sitä lääkitystä oli jatkettu, niin sitä pahemmaksi ne oireet tulivat. Yleensä se lopettamisyritys kompastui siihen, että minulla tuli totaalinen ahdistus muutaman kuukauden lääkkeen lopettamisen jälkeen. Se oli ihan erilaista kuin se, mihin olin saanut ne lääkkeet. Täydellistä unettomuutta, voimakasta levottomuutta, en pystynyt ajamaan autoa.

gr-2110-Masennuslaakkeet-Joonas

Takkalan mukaan lääkärit tulkitsivat lopettamisten jälkeiset oireilut masennuksen uusiutumiseksi ja suosittelivat pysyvää lääkitystä.

– Siinä pedattiin tietä sille, että tämä on krooninen tila, on kyseessä aivosairaus, joka ei parane, ja minä en voi tehdä sille mitään. Minun on syötävä niitä lääkkeitä, jos haluan pysyä työkykyisenä.

«Sitten menikin 17 vuotta lääkkeen parissa»

Takkala pääsi lopulta lääkkeistä eroon tämän vuosikymmenen alkupuolella.

– Viimeisellä lopettamiskerralla selkeästi muistan, että tuli sähköiskutuntemuksia, hermosäpsyjä, ja ne kestivät useita kuukausia. Lihaskivut olivat todella pahoja. Fibromyalgia on se krooninen vaiva, mikä on jäänyt. Ennenaikaiset vaihdevuodet tulivat myöskin näiden lääkkeiden seurauksena.

Vertaistukiryhmä auttaa vieroittautumisessa

Takkala perusti SSRI-masennuslääkkeiden vieroitukseen liittyvän tukiryhmän. Jäseniä siellä on yli 500. Jäsenet ovat käyttäneet lääkettä pitkiä aikoja. Ryhmän kyselyssä vain yksi yli 85 vastaajasta kertoo saaneensa lääkäriltä tietoa mahdollisista lopetukseen liittyvistä oireista, kun lääkitystä oltiin aloittamassa.

– Ei varoitettu sanallakaan, vaan psykiatri sanoi, että tämä lääke parantaa minut ja kun lopetan, minulla ei ole enää paniikkihäiriötä. Sitten menikin 17 vuotta lääkkeen parissa ilman mitään kontrollia terveydenhuollon puolelta. Resepti uusittiin aina puhelimitse, kertoo eräs ryhmän jäsen.

– Lääkärit ovat aina korostaneet, että näihin lääkkeisiin ei kehity minkäänlaista riippuvuutta, koska annosta ei tarvitse kasvattaa toisin kuin usein esimerkiksi «bentsojen» kohdalla. Minun kohdallani näyttää siltä, että Cymbalta-lääkkeen pienikin vähennys on aivan hiton vaikeaa eli kyllä siihen taitaa melkoinen riippuvuus olla tullut, sanoo toinen ryhmän jäsen.

– Minulle annettiin kuva, että tämä on kuin Buranan ottaisi, kuulemma alkuun voi olla vähän päänsärkyä ja huonovointisuutta, mutta ei arkea haittavaa. Ei koukuta, mutta ei saa lopettaa hoitoa kesken, sanoi lääkäri. Myöhemmin vähätteli vaikeita haittavaikutuksia ja vihjasi, että joillain on nyt vain tapana keksiä niitä. Myös lopetukseen en mielestäni viisaita ohjeita saanut: lääkäri sanoi, että lopeta seinään tai ota vaikka joka toinen päivä pari viikkoa, sanoo kolmas ryhmän jäsen.

«Uusittiin uusimislaatikon kautta»

Eräs jäsen kuvailee tilannettaan näin:

– Kun olin syönyt lääkettä jo vuosia jotkut lääkärit sanoivat, että «käytännössä voidaan puhua jo elinikäisestä lääkityksestä». Lääkettä uusittiin vuosi toisensa perään terveysaseman reseptien uusimislaatikon kautta, eikä kukaan edes kysellyt mitä minulle kuuluu, minkälainen vointini on tai kyseenalaistanut lääkityksen tarvetta.

– Nyt olen syönyt kyseistä lääkettä jo yli 20 vuotta ja siitä eroon pääseminen on suorastaan helvetillistä. Tarvitsisin jonkinlaisen «vieroitusklinikan» apua siihen, yksin kotona se ei onnistu.

«Jos olisin tiennyt, mitä näistä seuraa, en olisi ikinä aloittanut»

Takkala kertoo, että moni on sanonut, että jos olisi tiennyt, mitä lääkkeistä seuraa, ei olisi aloittanut lainkaan. Ryhmän kyselyn mukaan yleisimmät jäsenien kokemat vieroitusoireet ovat huimaus, unettomuus, itsetuhoisuus, sähköiskukivut ja ahdistus.

– Meidän ryhmässä on monia ihmisiä, jotka ovat joutuneet ensimmäistä kertaa elämässään psykiatriseen sairaalahoitoon vieroitusoireiden takia. Se on iso järkytys, jos on saanut lääkityksen aikanaan 20 vuotta sitten lievään ahdistukseen tai on muutettu toisella paikkakunnalle, erottu poikaystävästä – tällaisia tavallisia elämän ongelmia.

– Moni on sanonut, että jos olisin tiennyt, mitä näistä seuraa, en olisi ikinä aloittanut, Takkala toteaa.

Mikä on vertaistukiryhmän viesti?

– Näitä lääkkeitä ei pitäisi määrätä niin kuin vitamiineja – kaikkiin mahdollisiin vaivoihin. Tietty määrä kärsimystä kuuluu ihmiselämään ja ihmisellä on voimavaroja, joilla hän pääsee sen ylitse, kun hän saa oikeata tukea.

– Jos lääkitys määrätään, ihmiselle pitäisi kertoa, että näitä ei ole tarkoitettu eikä suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön ja turvallista voisi olla käyttää niitä alle vuoden pituinen jakso.

Takkala painottaa, että mikään masennuksen hoito ei saisi jäädä pelkästään lääkityksen varaan.

– Ihmisten kokemukset pitää ottaa vakavasti ja niihin pitää tarjota hoitoa. Sitä tietoa, kuinka näistä vieroitusoireista pääsee yli, ei tällä hetkellä terveydenhuollossa ole. Vertaisryhmissä sitä on, kansainvälisissä tutkimuksissa sitä on.

– Näitä ihmisten kokemuksia pitää kuunnella ja lääkärit sekä psykiatrit, ne jotka oikeasti haluavat auttaa potilasta, voisivat yhteistyössä asiakkaiden kanssa ruveta suunnittelemaan hillittyä lääkityksen alasajoa.

Viesti lähtee myös teollisuuden suuntaan.

– Näistä lääkkeistä pitäisi tehdä aina pieneneviä annoskokoja niin, että hidas ja tasainen vieroitus onnistuu. Meidän ryhmän kokemuksen mukaan se on paras tie päästä lääkkeestä eroon. Lääkeannosta pienennetään korkeintaan 10 prosenttia kerrallaan ja sillä tasolla ollaan niin kauan, kun vieroitusoireita ei enää tule.

Professori: Koulutuksessa parantamisen varaa

Masennuslääkkeet muokkaavat kemiallista hermovälitystä, esimerkiksi serotoniinihermovälitystä vahvistaen. Tämän seurauksena keskushermostossa tapahtuu niin kutsuttuja adaptaatiomuutoksia.

– Kun masennuslääkeannosta vähennetään, ja lopetetaan lääkehoito, syntyy sellainen tilanne, jossa osa näistä adaptaatioista on vielä jäljellä. Siellä on sellaisia reseptori- ja transportteriproteiinien saatavuuksien muutoksia, jotka korjaantuvat viikkojen kuluessa. Yleensä on viisasta hoidollisesti antaa aikaa, että se tapahtuu pehmeämmin, kertoo psykiatrian professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta.

Isometsän mukaan pitkään oireista kärsivien joukko on vain pieni osa potilaista.

– Kyllä tämä ryhmä potilaita, joilla se jatkuu kuukausitolkulla, on kuitenkin pieni vähemmistö. Suurella osalla potilaista tämä menee suhteellisen pehmeästi tai lievin oirein, jos ongelmia ehkäistään sillä tavoin, että lääkeannoksen lasku tehdään asteittain ja muutaman viikon aikana.

– Ongelmia on enemmän, jos hoito on kestänyt pitkään eli vuosia, ja jos se on hyvin korkea-annoksista. Ja sitten on sellaisia yksilöllisiä haavoittuvuustekijöitä, joita me ei yksinkertaisesti tiedetä. Kukaan ei hyvin pysty ennustamaan, kuka kuuluu siihen ihmisryhmään, joka on herkempi saamaan vieroitusoireita, arvioi Isometsä.

Professori: Lääkäreiden koulutuksessa parantamisen varaa

Masennuslääkkeisiin liittyvässä vieroitusryhmässä on ilmennyt, että lääkärit eivät potilaiden mukaan ole kertoneet lopettamiseen liittyvistä mahdollisista oireista lääkehoitoa aloittaessa.

Pitäisikö lääkäreille tarkentaa tätä viestiä nykyisestä?

– Tämä on varmaan yksi niitä asioita, joissa olisi hyvä kommunikoida enemmän potilaille niistä potentiaalisista ongelmista. Tämä on sillä tavalla hankala kysymys, että kun on vaikea ennustaa niitä haittavaikutuksia etukäteen, mitä lopettamisesta tulee, niin sitten pitää löytää se sopiva tapa.

– Kaikkein tärkeintä on se, että potilas on tietoinen, että tällainen mahdollisuus on olemassa, ja että mitä sitten tehdään, että on jokin sovittu toimintamalli, miten edetään. Kyllä siitä asiasta kommunikoida pitää ja kyllä tässä meillä varmaan on ihan koulutuksessa parantamisen varaa, Isometsä arvioi.

Arvaamattomuus ja yleisyys mietityttää kuluttajatutkimuskeskuksessa

Helsingin yliopistossa julkaistiin syksyllä tutkimus masennuslääkkeiden käyttäjäkokemuksista.

– Se, mitä meidän tutkimus kertoo, on se, että se on hyvin tavallista. Masennuslääkeitä määrätään myös muihin asioihin kuin masennukseen kuten krooniseen kipuun, väsymykseen tai vaihdevuosioireisiin, arvioi apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Masennuslääkkeet ovat yksi tapa vastata siihen, että ihmisillä on paljon erilaisia vaikeuksia elämässä. Tutkija nostaa esille niiden arvaamattomuuden.

– Tutkimuksessa kiinnostavaa oli se, että masennuslääkkeet ovat loppujen lopuksi aika arvaamattomia vaikutuksiltaan yksittäisten käyttäjien näkökulmasta. Ja sitten kun sitä ajattelee suhteessa siihen, miten yleistä masennuslääkkeiden käyttö on, niin tässä on mielenkiintoinen ristiriita. Lääkkeet, jotka voivat vaikuttaa hyvin monin tavoin, on kuitenkin hyvin tavallinen tapa hoitaa mielenterveyden ongelmia, kertoo Ruckenstein.

Liki puoli miljoonaa lääkkeiden ostajaa

Viime vuonna Kela-korvattavia masennuslääkkeitä osti liki 490 000 suomalaista. Isometsän mukaan masennuslääkkeet eivät ole enää pitkään aikaan olleet puhtaasti masennuslääkkeitä.

– Pidentyneet hoitoajat selittää sitä, että lääkemyynti on kasvanut, koska ylläpitohoito, joka voi jatkua vuosia, niin toki se lisää lääkemyyntiä ja lääkkeiden käyttöä, toteaa professori.

– Keskeinen syy siihen, että lääkkeiden käyttö on lisääntynyt, on se, että niiden indikaatiot ovat laajentuneet.

Professorin mukaan masennusindikaatio on hoidon käytön peruste reilussa puolessa tapauksista.

– Näillä lääkkeillä hoidetaan montaa muutakin asiaa. Ahdistuneisuushäiriöitä ja kroonista kipua ja syömishäiriöitä. Siltä osin Suomessa on rauhoittavien lääkkeiden käyttö vähentynyt tänä aikana merkittävästi, 30-40 prosenttia.

Takkala suunnittelee aiheesta väitöskirjaa

Takkala pääsi lopulta 2010-luvun puolella lääkkeistä eroon ja palasi opintojen pariin. Tänä vuonna valmistunut Takkala suunnittelee aiheesta väitöskirjaa.

– Uusimpien arvioiden mukaan yli 50:llä prosentilla on vaikeuksia päästä siitä lääkkeestä eroon, kertoo Takkala.

Kokemuksia vieroitustukiryhmän jäseniltä

Jäsen D:Puolitin lääkeannoksen noin 9 kuukauden aikana, siis paljon hitaammin, mitä lääkärit yleisesti suosittelevat. Lopulta olin «kestopaniikissa» 24/7. Vatsa vesiripulilla, sähköiskut päässä, valoyliherkkyys, epämääräiset kivut ympäri kroppaa, jatkuva huimaus ja tukehtumisen tunne, ehkä pahimpana kuitenkin totaalinen unettomuus, joka sai nostamaan lääkkeen takaisin alkuperäisannokselle 6 kuukauden vieroitushelvetin jälkeen.

Jäsen E: Pari vuotta sitten halusin tosissani lopettaa, koska tunsin, että lääke ei auta mitenkään. Puoli vuotta vähennystä, kunnes itkuisuus vei mahdollisuuden normaaliin elämään. Nukuin (hyvä asia) suurimman osan päivää, muutaman valveillaolotunnin itkin. Oksennutti kaiken aikaa, jatkuva (8-9 krt/päivä) ripuli esti liikkumisen ulkona. Palasin jälleen lääkkeeseen. Puoli vuotta sitten yritin jälleen: sama itkuisuus, ripuli, pahoinvointi. Lopetin, enkä aio enää yrittää.

​​​​​​​Jäsen F: En syö lääkkeitä masennukseen, vaan ne on määrätty alunperin kroonisen neuropaattisen kivun hoitoon. Ovat kuulemma turvallisempia ja vähemmän koukuttavampia kuin opioidit. Ja kuinka kävi: todella paha riippuvuus lääkkeeseen, ja jos lääkkeen otto myöhästyi edes pari tuntia, heti alkoivat oireet. Lääkäri ei ikinä maininnut näistä mitään. Nyt käytössä on opioidit, joiden haittavaikutukset ovat minimaalisen pienet masennuslääkkeeseen verrattuna. Eikä niistä tule juurikaan vieroitusoireita.

Jäsen A: Itse käytin lääkettä myös odottaessani lapsiani, lääkärin luvalla. Seroxatia (vaikuttava aine paroksetiini) raskausaikana käyttävien vauvoilla on todettu sydämen rakennevikoja. Niin myös minun ihanalla tytöllä. Tyttöni sydämen rakennevika korjautui. Näin ei välttämättä käy aina.

Jäsen B: Lääkäri ei usko, että johtuvat Brintellixin lopettamisesta. Olen ihan toivoton uskooko kukaan. Yli 20 vuotta määrätty eri lääkkeitä tutkimatta tarvitsenko, Effexor, Paroxetin, Sertralin, Mirtzapin, Brintellix. Lopetin 3 kuukautta sitten,lääkärin mukaan ei voi

www.mtvuutiset.fi

 

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *