NYT on kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoro. Evoluutiobiologian ja -psykologian dosentti Markus J. Rantala ajattelee uusiksi jälleen yhden mielen sairauden ja sen hoidot.
Aiemmin tänä syksynä hän esitti uuden teorian anoreksiasta ja muista syömishäiriöistä. Kaksi vuotta sitten hän julkaisi työtovereineen tieteellisen artikkelin, joka perusteli näkemystä, että masennus ei ole yksi vaan kaksitoista eri sairautta.
UUNITUOREESSA kirjassaan Masennuksen biologia (Terra Cognita) Rantala laajentaa masennuksen käsittelyä suomalaiselle lukijakunnalle 350 sivun verran.
Mukaan mahtuu luku kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa masennuskaudet vuorottelevat maanisten kausien kanssa. Rantalan on tarkoitus julkaista näkemyksensä myös tieteellisenä artikkelina.
Maniassa hyvän olon tunne usein yhdistyy kokemukseen, että pystyy mihin tahansa. Tässä tilassa ihminen voi tuhlata rahansa hetken mielenjohteesta ja toimia muissakin asioissa holtittomasti.
Sairaus on jo aiemmin tunnistettu uni–valverytmiä säätelevän sisäisen kellon häiriöksi. Häiriön varsinaisesti käynnistää kuitenkin Rantalan mukaan kroonisen stressin aiheuttama matala-asteinen tulehdus.
Matala-asteinen tulehdus saa alkunsa useimmiten suusta, suolistosta tai sisäelinrasvakudoksesta.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että tulehdusta edistävät aineet saavat sisäisen kellon epätahtiin. Epätahtisuuden takia uni jää vähäiseksi. Kun uni vähentyy, dopamiini- ja noradrenaliiniryöppy laukaisee manian”, Rantala selittää.
Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka säätelee sitä, miten palkitsevina koemme erilaiset asiat. Noradrenaliini vaikuttaa vireystilaan ja osallistuu taistele tai pakene -reaktioon.
Jo aikaisemmin on uskottu, että neurokemiallinen syy maniaan on dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmän kääntyminen ylikierroksille. Tämä kiihdytys näkyy, kun maniaa potevien ihmisten aivoja on kuvattu toiminnallisella magneettikuvauslaitteella.
MIKSI toinen sairastuu kroonisesta stressistä masennukseen ja toinen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön? Rantalan mukaan syy ei ole tiedossa, mutta se voi johtua erilaisesta geneettisestä alttiudesta, suolistomikrobeista tai molemmista.
Lääkkeenä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on käytetty jo pitkään litiumia, joka tasaa mielialoja. Rantalan mukaan hänen teoriansa selittää myös sen, miksi lääke toimii. ”Viiteenkymmeneen vuoteen ei ole osattu selittää litiumin tehoa. Se perustuu siihen, että se vähentää matala-asteista tulehdusta ja saa sisäisen kellon paremmin tahdistumaan.”
Hänen suosituksiinsa kuuluu se, että poistetaan matala-asteisen tulehdus ja hälvennetään stressiä elämäntavan ja ruokavalion muutoksilla.
”Jos saamme matala-asteisen tulehduksen pois, sisäinen kello palautuu.”
Rantalan mukaan hänen ajatuksiaan voitaisiin hyvin testata kokeellisesti ihmistutkimuksissa. Hän ei ole saanut psykiatreja kiinnostumaan asiastaan.
”He eivät edes vastaa sähköposteihini”, Rantala kertoo.
Rantalan aikaisemman masennustutkimuksen ideoita on testattu. Kahdestatoista masennustyypistä yhden laukaisee läheisen menettämisestä johtuva suru. Kun suruun yhdistyy tulehdus, se voi voimistua masennukseksi.
Ryhmä yhdysvaltalaisia tutkijoita osoitti hiljattain, että näin näyttää käyvän. He tutkivat puolisonsa menettäneitä ihmisiä ja huomasivat, että voimakkaasti surevilla leskillä tulehdusarvot olivat korkeammat kuin lievemmin surevilla.
Samoin mitä vakavampia masennusoireita leskeksi jääneillä oli, sitä enemmän heillä oli veressään tulehdusaineita.
RANTALA katsoo masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä evoluutiopsykologin silmin.
Evoluutiopsykologian näkökulmasta psykologiset ominaisuudet ovat kehittyneet ratkaisuiksi muinaisten esivanhempiemme elinympäristössään kohtaamiin haasteisiin.
Jokin mielemme piirre on sopeutuma, jos se on auttanut esivanhempia pärjäämään selviämään elinympäristössään ja parantanut sitä kautta esivanhemman lisääntymismenestystä.
Pärjäämistä parantaneet ominaisuudet ovat siirtyneet jälkeläisille ja edelleen nykyihmisille asti.
Masennusoireet ovat yhdenlainen sopeutuma. Se voi kuulostaa kummalliselta, koska on vaikea nähdä, mitä hyötyä on synkkämielisestä vatvomisesta, sosiaalisesta vetäytymisestä ja masentuneesta mielialasta.
Oireet voivat kuitenkin olla mielekkäitä reaktioita tietynlaisiin olosuhteisiin.
”Evoluution näkökulman ansiosta tulee jokin järki siihen, miksi mielenterveysongelmat ovat ylipäätään olemassa”, Rantala sanoo.
ESIMERKIKSI voidaan ottaa yleinen masennuksen muoto, joka johtuu tappiosta hierarkiakonfliktissa.
Monilla nisäkkäillä tappio valtataistelussa saa aikaa käyttäytymistä, joka muistuttaa masennusta. Tappelussa häviölle jäänyt simpanssikoiras osoittaa alistuvalla käytöksellään luovuttavansa ja näyttää, ettei enää uhkaa voittajaa.
Myös ihmisellä hierarkiakonfliktin jälkeinen masennus toimii luovuttamisen merkkinä, Rantala selittää. Itsetunnon lasku auttaa yksilöä säästämään voimiaan tilanteessa, jossa voittaminen on epätodennäköistä.
Nykymaailmassa hierarkiakonflikti liittyy usein oman sosiaalisen aseman horjumiseen, vaikkei voimien mittelöä olisikaan. Työttömyys, eläkkeelle jääminen tai sulkeminen kaveripiirin ulkopuolelle voi laukaista hierarkiakonfliktiin perustuvan masennuksen.
Masennus on Rantalan mukaan yleistä myös niillä, jotka tavoittelevat jotain, mitä eivät voi saavuttaa. Masennus voi tällöin saada ihmisen arvioimaan tavoitteitaan uudelleen ja asettamaan ne ehkä realistisemmiksi tai siirtämään ponnistelun onnistumiselle otollisempaan ajankohtaan.
VAIKKA masennus olisi pohjimmiltaan järkeenkäypä tapa luovuttaa ja arvioida uudelleen omia voimiaan, kehon matala-asteinen tulehdus kääntää hyödyllisen sopeutuman haitalliseksi.
”Elämme erilaisessa elinympäristössä kuin aiemmin. Nyt kun on kroonista stressiä ja matala-asteista tulehdusta, psykologiset sopeutumat eivät enää toimi kunnolla. Oireilla on ollut tarkoitus, mutta ne eivät enää auta siihen ongelmaan, jota ne auttoivat ratkomaan”, Rantala selittää.
Nykyaikainen länsimainen elämäntapa lietsoo Rantalan mukaan masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Näitä ongelmia ei juuri tavata metsästäjä-kerääjien yhteisöissä eikä esiteollista elämäntapaa noudattavilla amisseilla. Heitä suojelee yhteisöllinen ja liikkuva elämäntapa.
Moderni elämä synnyttää kroonista stressiä ja matala-asteista tulehdusta monin tavoin. Mielen sairastumiselle altistavat yksinäisyys, kilpailu, vähäinen liikunta, kehno ruokavalio, huono nukkuminen, köyhtynyt suoliston mikrobisto ja yhteyden katkeaminen luontoon.
NÄIHIN altistaviin tekijöihin pitäisi myös hoidoissa puuttua.
”Tavanomainen länsimainen terapia hoitaa oireita, kun pitäisi vaikuttaa juurisyihin eli masennuksen laukaiseviin tekijöihin ja matala-asteiseen tulehdukseen, joka altistaa masennukselle. Valtaosa masennuksista uusiutuu. Kun altistavista tekijöistä päästään eroon, masennuskierre saadaan katkaistua”, Rantala sanoo.
Hän pitäisi parhaana hoitona kahden viikon vetäytymistä ”vähän kuin etelän lomakohteeseen”. Klinikalla ihminen saisi terapiaa samalla kun hänen tulehdustaan hoidettaisiin ja pantaisiin kuntoon hänen ravitsemuksensa, liikuntatottumuksensa ja nukkumisensa.
”Ihmiset voivat itse jatkaa ohjelmaa, kun mieliala on kohentunut ja he ovat vakuuttuneet hoitojen tehosta. Se olisi todennäköisesti kustannustehokkain tapa hoitaa masennusta”, Rantala sanoo.
”Voi olla, että tämä on vähän utopistista. Mielenterveyden kustannukset eivät kuitenkaan tule hoitamisesta vaan hoitamatta jättämisestä.”
OECD:n laskelman mukaan mielenterveysongelmista aiheutuu Suomessa 11 miljardin suorat ja epäsuorat kustannukset. Suoriin kustannuksiin kuuluvat ongelmista aiheutuvat hoito- ja sosiaalikulut, epäsuoriin menetetyt työpanokset.