Kun mieli meni rikki.

Tuomas Enbuske on tehnyt paluuta julkisuuteen pienin askelin. Nyt häneltä ilmestyy podcast, jossa hän puhuu diagnooseistaan.Tuomas Enbuske sulkeutui kuukausiksi makuuhuoneeseensa ja mietti kaiken päättämistä. Nyt hän kertoo, miten elämä rakennetaan pohjalla käymisen jälkeen pala palalta ehjäksi.

Sinä et ole valinnut itse sairauttasi.

Tuo lause saattoi pelastaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja vakavaan masennukseen sairastuneen juontaja Tuomas Enbusken, 43. Sanat lausui Enbuskea hoitanut sairaanhoitaja. Ne muuttivat ratkaisevasti hänen suhtautumistaan oikeastaan koko hänen siihenastiseen elämäänsä. Pitkään jatkuneen häpeän ja syyllisyyden tilalle tuli vihdoin jotain uutta.

– Itken tosi vähän, mutta tämä saa minut itkemään edelleen, Enbuske sanoo ääni murtuen.– Olen aina kantanut huonoa omaatuntoa asiasta. Kukaan ei ollut aiemmin sanonut minulle, että sairastuminen ei ole minun vikani. Se pudotti taakan harteiltani.

Hullu. Niin lukuisista tv-ohjelmista tuttu juontaja kuvailee itseään kaunistelematta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen lisäksi Enbuskella on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.

Nyt Enbuske on rakentanut elämäänsä uudelleen kesällä 2019 tapahtuneen romahduksen jälkeen.

– Minä olen hullu ja olen ollut mielisairaalassa. Kivi vierähti sydämeltäni, kun kerroin asiasta julkisesti. Huomasin, että häpeästä pääsee vain siedättämällä eroon.

Enbuske sai toimivan lääkityksen noin vuosi sitten, ja voi nyt paremmin kuin koskaan. Vielä jokin aika sitten tilanne oli kuitenkin täysin toinen.

Tuomas Enbuske on hyväksynyt ajatuksen, että hänellä on lääkitys koko loppuelämän ajan.­

Makuuhuoneen ilma on tunkkainen. Enbuske makaa sängyssään Kampin kauppakeskuksen yläkerrassa sijaitsevassa asunnossaan. Hän tuijottaa kattoon. Huoneen ovi on tiukasti kiinni, ja hyvä niin. Hän ei halua nähdä ketään, eikä mennä mihinkään. Pelkästään ajatus olohuoneeseen menemisestä ahdistaa. Nukahtaminenkin pelottaa, koska herätessä olo on entistä tuskaisempi.

Enbuske on viettänyt makuuhuoneeseensa sulkeutuneena kuukausia. Hän ei ole käynyt kaupassa, nähnyt ketään tai juurikaan peseytynyt.

– Se on hassua, koska olen normaalisti hygienianeurootikko, ja saatan käydä kaksi kertaa päivässä suihkussa. Silloin kaikki normaali kuitenkin katosi täysin.

Nyt Enbuske on päättänyt puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Siksi hän sanoo suoraan, että hän oli erittäin vaikeasti masentunut ja mietti sängyssä maatessaan kuolemista.

– Halusin kuolla. Ehdin jo tulla siihen tulokseen, että haluan kuolla senkin uhalla, että lapseni kärsivät. Tuntui, että minun on pakko kuolla, koska en pysty olemaan isä tai oikeastaan yhtään mitään.

Ystävät vierailivat Enbusken luona, mutta niinä hetkinä hän onnistui tsemppaamaan. Harva olisi osannut aavistaa tilanteen todellista vakavuutta.

– Minun ei tarvitse esittää mitään parhaimpien ystävieni edessä, mutta niinä hetkinä piristyin ja nauroin muiden mukana.

Lopulta tilanne oli niin paha, että psykiatrinen sairaala oli ainoa vaihtoehto. Merkittävä apu oli Enbusken hyvä ystävä, joka auttoi hänet hoitoon.

– Toinen hyvä ystäväni, joka on lääkäri, kirjoitti lähetteen. Sitäkin on normaalisti vaikea saada, koska mielisairaalaan ei noin vain kävellä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus veivät Tuomas Enbusken äärirajoille.­

Hoidon piiriin pääseminen oli elintärkeää. Enbuske on siitä edelleen kiitollinen.

– Juttelin siellä paljon erilaisten ihmisten kanssa. Ei hävettänyt, koska olimme siellä kaikki samasta syystä.

– Siellä oli ihana ja suvaitsevainen henkilökunta. Tosin myönnän, että flirttailin heille paljon, koska haluan miellyttää ihmisiä ja olla hauska. Sama ongelma minulla oli terapeuttini kanssa.

Yhteensä Enbuske vietti psykiatrisessa sairaalassa useita viikkoja muutaman eri ajanjakson aikana. Enbuske kiittelee saamastaan tuesta, esimerkiksi hänen puolestaan rukoillutta poliitikko Eija-Riitta Korholaa ja hänen luonaan vieraillutta Kirsi Pihaa.

– Kirsi toi minulle kirjakaupasta kasan kirjoja varmaan tuhannen euron arvosta ja suklaata ison kasan. Hän oli todella iso tuki minulle.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kuuluvat myös niin sanotut maaniset vaiheet, jolloin mieliala on kohonnut normaalista poikkeavalla tavalla. Enbusken kohdalla nuo ajat näyttäytyvät nyt yhtenä sumuna, josta on vaikea muistaa mitään.

– Sitä ajattelee olevansa maailman siistein jätkä ja ihmettelee, miksi kaikki eivät palvo minua.

Enbuske ei ole maanisina vaiheina tuhonnut talouttaan tai tehnyt vakavia rikoksia, joita jotkut saattavat tehdä. Sen sijaan hän hoiti sairauttaan laittomilla päihteillä.

– Olen itse lääkinnyt itseäni laittomilla aineilla. Se on erittäin yleistä maanisdepressiivisillä ihmisillä. Nyt en enää tarvitse niitä, kun minulla on lääkitys.

– Mietin pitkään, kannattaako tästä puhua, mutta en voi valehdella, jos haluan puhua hulluudestani suoraan. En ole siitä ylpeä, mutta näin on tapahtunut.

Sairauteen ei ole yhtä ainoaa lääkitystä, vaan tilanne katsotaan tilannekohtaisesti. Enbusken kohdalla toimiviksi osoittautuivat epilepsialääkkeet, joita hän on syönyt nyt pian vuoden ajan.

– Olen hyväksynyt, että syön lääkkeitä loppuelämäni. Masennuslääkkeitä en ole halunnut syödä, ja olen selvinnyt hyvin ilmankin.

Enbusken tyyli puhua omasta sairaudestaan julkisesti vaikuttaa vaivattomalta. Tähän pisteeseen pääseminen on kuitenkin vaatinut äärettömän paljon ajatustyötä ja henkisen voimavaran keräämistä.

– Odotin yli puoli vuotta, ennen kuin pystyin antamaan asiasta ensimmäisen haastattelun. Piti olla varma, että lääkkeet auttavat ja sairaus on oikeasti hallinnassa, ennen kuin kerron asiasta kaikille.

Tuomas Enbuske on tehnyt paluuta julkisuuteen pienin askelin. Nyt häneltä ilmestyy podcast, jossa hän puhuu diagnooseistaan.­

Miksi Enbuske sairastui vasta myöhään aikuisiällä? Siitä ei ole varmuutta, mutta siihen vaikutti varmasti moni asia. Enbusken elämässä oli monta vastoinkäymistä yhtä aikaa, niin yksityiselämässä kuin työelämässä.

– Minulla oli entistä hometaloani koskeva oikeudenkäynti kesken, joka kesti lopulta kuusi vuotta. Olin pienten lasten isä ja painoin todella paljon töitä. Ei ihme, että sairaus lopulta puhkesi.

Parantumisen myötä Enbuske on löytänyt itsestään uudenlaisen vanhemman. Enbuskella on kaksi alakouluikäistä lasta ex-vaimonsa Hannah Norrenan kanssa.

– Olin ennen itsekäs ja minua kiinnosti vain työelämässä menestyminen. Nyt minusta on tullut parempi isä, koska itsekeskeisyyteni on vähentynyt huomattavasti.

Enbuske myöntää, että vakava ja hoitamaton sairaus on varmasti vaikuttanut jollain tavalla hänen kaikkiin ihmissuhteisiinsa.

– Olen ollut vaativa ja raskas ihminen. Olen toisaalta ollut myös herkkä ja kiltti.

– Masentuneena ajattelin, että yksikään ihminen ei voi rakastaa minua, mutta toisaalta silloinkin ympärilläni oli ihmisiä, ketkä välittivät minusta, vaikka en ollut kiva seuramies.

Enbuske erosi kihlatustaan Sarian Antilasta kesällä 2019. Alkava kevät on saanut Enbusken ajattelemaan pitkästä aikaa myös uudelleen rakastumista.

– Voisin olla avoin asialle, mutta pohdin edelleen, että voiko kukaan koskaan oikeasti rakastaa minua. Kestääkö kukaan minua, kun olen kaikista hankalimmalla tuulella?

Muutama vuosi sitten Enbuske oli maamme näkyvimpiä tv-juontajia ja luotsasi muun muassa supersuosittua Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelmaa.

– Haluan tehdä tulevaisuudessa taas töitä, mutta en niin kuluttavalla tahdilla kuin silloin.

Enbuskea on kosiskeltu kuluneen vuoden aikana vaikka mihin. Hän on kuitenkin opetellut sanomaan ei, ja päättänyt antaa itselleen aikaa toipua.

– Koin siitäkin suurta häpeää aluksi. Miksi vain makaan kotona, kun voisin tehdä töitä? Nyt olen tajunnut, ettei minun tarvitse olla koko ajan menestyjä työelämässä, vaan voin itse päättää mikä on minulle parhaaksi.

Tuomas Enbuske juonsi suosittua Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelmaa Maria Veitolan ja Roope Salmisen kanssa vuosina 2016–2018.­

Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa isompi työprojekti, johon Enbuske on toipumisensa aikana suostunut, on hänen uusi podcastinsa Hullun paperit. Podcastissa Enbuske kertoo omia kokemuksiaan ja haastattelee hulluksi leimattuja ihmisiä.

Enbusken haastateltavana on muun muassa pedofiili ja murhaaja sekä julkisuudesta tuttuja henkilöitä kuten Maria Nordin ja Tapio Suominen.

– Halusin käsitellä omaa hulluuttani piinallisen rehellisesti ja haastatella ihmisiä, keitä pidetään hulluina. Lähtökohtani on se, että haluan yrittää ymmärtää näitä ihmisiä.

Podcastin arkaluontoinen sisältö herättää varmasti tunteita. Siihen Enbuske on varautunut.

– Tästä saa ja pitääkin keskustella. Olen tottunut kritiikkiin. Ja en minäkään hyväksy esimerkiksi pedofiilin tekoja, mutta minua silti kiinnostaa, miksi hän on sellainen kuin on.

Nyt Enbusken elämä on ollut uuteen opettelua, ja esimerkiksi palavereissa käyminen ja ihmisten näkeminen tuntuvat hyvältä.

– Olen tyytyväinen, että pystyn näkemään ihmisiä ja menemään ulos. Olen alkanut harrastaa taas painonnostoa ja se auttaa minua todella paljon.

Varsinaista romahtamista Enbuske ei enää pelkää, koska pelon kanssa eläminen olisi kuluttavaa. Ystäviään Enbuske on ohjeistanut sanomaan, jos ilmassa alkaa olla epäilyttäviä merkkejä.

– Minulla on nyt keinot tarkkailla asiaa. Tunnistan oman maanisuuteeni merkit ja olen sanonut ystävilleni, että kertokaa heti, jos minussa alkaa näkyä hälyttäviä piirteitä.

Tuomas Enbuske voi nyt paremmin kuin koskaan, mutta tilanne oli täysin päinvastainen vielä jokin aika sitten.­

Pahimpina hetkinä Enbuske ei olisi voinut haaveillakaan siitä, että elämä voisi tuntua näin hyvältä. Se häkellyttää erityisesti aamuisin.

– Kysyin lääkäriltäkin, että onko tämä jotain euforiaa, kun minusta tuntuu niin hyvältä ja herään onnellisena. Lääkäri sanoi, että ei, kun tuolta muista ihmisistä aina tuntuu.

– Se hämmästytti minua, koska olen aina luullut, että muistakin tuntuu niin pahalta kuin minusta. Siksi olen todella kiitollinen ja onnellinen siitä, missä olen nyt.

Tuomas Enbusken Hullun paperit -podcast kuunneltavissa Suplassa. Ilta-Sanomat ja Supla kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

www.is.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.