Stressi voi oireilla niin fyysisinä oireina kuin äreänä käytöksenänikin. Rentoutua voi kuitenkin monella tavalla. Tämän jutun lopusta löydät kaksi harjoitusta, joiden avulla voit rauhoittaa ylikierroksilla käyvää kehoa.
VUODEN parasta aikaa. Läsnäoloa ja rauhoittumista. Hyvää ruokaa ja läheisiä ihmisiä.
Jouluun liittyy vahvasti monia positiivisia mielikuvia ja odotuksia. Samaan aikaan se on kuitenkin monelle kenties vuoden stressaavinta aikaa.
Tämän tietää psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummelin. Nummelin on perehtynyt stressinhallintaan muun muassa vuonna 2020 julkaistun kirjansa Hallitse stressiä kautta.
”Jouluun liittyy paljon perinteitä, muistoja, odotuksia ja pettymyksiä”, sanoo Nummelin.
Stressiä voivat aiheuttaa niin jouluun liittyvät askareet, kuten lahjojen hankinta ja ruoanlaitto, kuin ajatus siitä, millaista jouluna pitäisi olla. Samalla muuttuva koronatilanne voi aiheuttaa lisästressiä siitä, mitä jouluna on sallittua tehdä.
”Joulunaika on kuorrutettu hyvän mielen leimoilla, ja kielteisistä tunteista voi olla vaikea puhua. Tuntuu, että häpäisee jotain pyhää”, Nummelin sanoo.
”Toisaalta joulu on pysäkki, jossa arvioidaan vääjäämättä suhdetta itseen ja toisiin ihmisiin. Onko minulla ihmisiä joille olen tärkeä, ja olenko minä jollekin tärkeä.”
STRESSIN tyypillisimmät oireet voivat ilmetä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Yksi ei saa nukuttua, toinen on äreä ja kireä, toisella sydämen syke on jatkuvasti koholla tai vatsa kipeä.
Stressi on osa ihmisen perusbiologiaa. Vaaran edessä keho käynnistää hälytysjärjestelmän, jolla elimistö virittäytyy taistele tai pakene -tilaan. Tilassa elimistö erittää stressihormonia ja sympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu.
Nummelinin mukaan hälytysjärjestelmän aktivoitumiseen riittää fyysisen uhan lisäksi uhka omissa mielikuvissa.
Tilapäinen stressi ei kuitenkaan haittaa mitään, vaan haitallisempaa on jatkuva ylikuormitustila.
”Stressi on hankalaa siinä mielessä, että nykyihminen ei tyypillisesti ole enää samanlaisessa vaarassa kuin ennen. Nykyihmiselle stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden uhkatekijät: mietitään sitä, kelpaanko ja riitänkö”, sanoo Nummelin.
On hyvää tunnesäätelyä pystyä valikoimaan, milloin reagoida ja milloin ei.
”Sosiaalinen media lisää omalta osaltaan stressin määrää. Ihmisen pitäisi olla reagoimassa johonkin koko ajan, eikä meitä ole luotu siihen”, hän lisää.
On hyvää tunnesäätelyä pystyä valikoimaan, milloin reagoida ja milloin ei. Stressaantuneella ihmisellä tämä ei kuitenkaan aina onnistu, vaan on olo, että koko ajan pitäisi olla reagoimassa johonkin.
”Stressi vaikuttaa kykyyn suunnitella ja pitää pää kylmänä. Jos ihminen ei ole stressaantunut, hän on todennäköisesti leppoisampi. Silloin on helpompi pohtia sitä, mihin aika riittää ja mihin ei”, Nummelin sanoo.
”Stressaantuneelta ei löydy tällaista joustavuutta, vaan mennään sisulla vaikka harmaan kiven läpi.”
STRESSI voi näkyä ihmisen käytöksessä eri tavoin. Toiset vetäytyvät, toiset tiuskivat. Ei jakseta innostua tai kiinnostua oikein mistään.
Toisaalta stressaantunut voi myös olla piiloaggressiivinen ja ylenpalttisen negatiivinen.
”Silloin mikään ei kelpaa, ja voi näkyä tietynlaista marttyyriyttä, että jos minä en tee niin kukaan ei tee. Toisaalta voi olla mykkäkoulua tai sivuuttamista”, Nummelin kuvailee.
Esimerkiksi joulu voi tuoda monen mieleen ikäviä tunnemuistoja, jotka näkyvät ulospäin negatiivisuutena.
”Valittaminen ja kielteinen mieliala voivat kertoa, että taustalla on kasautuneena ikäviä tunteita.”
OMAA stressaantuneisuutta voi olla vaikea tunnistaa, sillä jos käy pidemmän aikaa ylikierroksilla, keho tottuu siihen.
”Ei siinä välttämättä tunnista, että olisi jotain erityistä meneillään. Tällöin olisi tärkeää, että läheiset sanoisivat asiasta ja kehottaisivat pohtimaan tilannetta tarkemmin”, Nummelin sanoo.
”Stressaantunut ihminen on väsynyt, mutta samalla porhaltaa eteenpäin kuin pikajuna eikä välttämättä huomaa itse sitä.”
Elimistöään voi rauhoittaa jo muutaman minuutin hengitysharjoituksilla, jotka löydät tämän jutun lopusta.
Omaa oloa on hyvä pysähtyä myös välillä kuuntelemaan. Stressin tunnistaa Nummelinin mukaan siitä, että on paha olo tavalla tai toisella. Painon tunne rinnassa, kurkun kuristaminen, niskajumi, nivelien kolotus, ylimääräinen hikoilu, sydämen tykyttäminen ja hengästyminen voivat kaikki kieliä ylivireydestä.
STRESSITASOJEN laskeminen ei onneksi usein vaadi paljon. Elimistöään voi rauhoittaa jo muutaman minuutin hengitysharjoituksilla.
”Stressinhallinnassa olisi tärkeää oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja ankkuroitumaan tähän hetkeen”, sanoo Nummelin.
Paras tapa rentoutua on jokaiselle yksilöllistä. Hengitysharjoitusten lisäksi esimerkiksi liikkuminen, saunominen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu tai maalaaminen voivat auttaa vähentämään kierroksia.
Ihminen tarvitsee palautumista joka ikinen päivä, sanoo Nummelin. Rentoutumistavalla ei ole lopulta väliä, kunhan se toimii itselle. Ainoa poikkeus ovat päihteet. Esimerkiksi alkoholi heikentää unen laatua ja hidastaa kehon palautumista stressistä.
Palautumisen perusta on hyvä yöuni, monipuolinen ravinto sekä riittävä liikunta.
Nummelin korostaa erityisesti yöunen merkitystä.
”Uni on lähtökohta stressin purulle. Unen aikana aivojen energiavarastot täydentyvät, ja jos ei saa riittävästi unta palautuminen kestää pidempään.”
”Lopulta aika pienillä asioilla voi saada itsensä rentoutumaan. Se unohtuu helposti tässä suoritusten maailmassa. Tuntuu, että hukkaa aikaa, jos ei ole suoritusvaihde koko ajan päällä”, toteaa Nummelin.