Huijaa itseäsi, pysyt terveempänä – näin käsittelet vaikeuksia oikein.

Kypsät mielen puolustusmekanismit suojaavat ahdistukselta. Tunnista omat defenssisi ja opi hallitsemaan niitä.

PIENI itsensä huijaaminen on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Mielen puolustusmekanismit auttavat kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja ristiriitoja.
”Jotta ihminen ei olisi masentunut, se edellyttää sellaista suotuisaa itsensä huijaamista. Kepeiden, vähän liian suotuisten tilannetulkintojen tekemistä”, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg kertoo.
Psyykkinen puolustusmekanismi eli niin sanottu defenssi on mielensisäinen prosessi, joka ylläpitää psyykkistä tasapainoa. Puolustusmekanismit vähentävät stressiä, suojaavat ahdistukselta ja turvaavat toimintakyvyn kriiseissä, mutta aiheuttavat myös ongelmia.
On liiankin helppo syyttää puolisoa, valtiota tai huonoa onnea, ja syyttely ei ole kovin rakentavaa toimintaa.
OSA MIELEN puolustusmekanismeista on kypsiä ja osa kypsymättömiä. On yleistä, että painetilanteessa ihminen käyttää aluksi epäkypsiä puolustusmekanismeja, mutta siirtyy ajan ja ajattelun myötä kohti kypsiä.
”Hyvä esimerkki ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit, jotka olivat melkoista loka- ja likapyykkiä, mutta kun tulos selvisi, niin molemmat ehdokkaat pitivät hienot ja asialliset puheet”, Stenberg sanoo.
Kärjistäen voi sanoa, että kypsiä puolustusmekanismeja käyttävä ihminen menestyy elämässään. Epäkypsiä puolustusmekanismeja käyttävä sen sijaan riitaantuu helposti ja kääntää syyt aina muiden niskoille.
Kypsyyteen liittyy se, että miettii mitä itse voi tehdä, epäkypsyyteen taas selittely ja muiden syyttely.
Vaikka puolustusmekanismit ovat hyvin nopeita ja automaattisia, niiden tunnistamista voi harjoitella ja näin suojata omaa toimintakykyään.
”Listaa erilaisia haittoja, joita huomaat kohtaavasi ja mieti miten niissä voisi toimia jollain toisella tavalla. Voisiko niihin ottaa jonkun rakentavamman näkökulman?”
Johtuuko esimerkiksi jatkuva huono onni pelkästään sattumasta, vai olisko omilla teoillakin jotain tekemistä asian kanssa?
KANNATTAA pyrkiä tunnistamaan ne puolustusmekanismit, joita käyttää kitkatilanteissa.
”Se on kuin punttisalilla: oppiminen alkaa siinä vaiheessa, kun sattuu. Ne ensimmäiset kahdeksan nostoa, jotka eivät tunnu, eivät kehitä, vaan vasta ne jotka pusertavat kipua ja hikeä. Elämässä on sama asia: oikeastaan vasta niistä kokemuksista, joista joutuu pusertamaan vähän kipua ja psyykkistä epämiellyttävyyttä, alkaa todellinen oppiminen.”
Myös iän myötä epäkypsien puolustusmekanismien käyttö onneksi vähentyy.
Jan-Henry Stenberg ja psykologi Johanna Stenberg ovat kirjoittaneet kirjan En se minä ollut – Itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet. He esittelevät kirjassa kymmeniä erilaisia tapoja kohdata ja käsitellä vaikeuksia.

Epäkypsiä ovat esimerkiksi:

Taantuminen. Tämän takia stressaavassa tilanteessa taannutaan aiemmalle kehitystasolle. Esimerkiksi arjen kuormittamat keski-ikäiset juovat pikkujouluissa paljon alkoholia ja käyttäytyvät kuin teini-ikäiset.
Lohkominen. Tällöin asioista ajatellaan mustavalkoisesti ja vain ääripäät huomioiden. Harmaan sävyjä ei edes haluta nähdä.
Jan-Henry Stenbergin mukaan tässä ajassa käytetään lohkomista kohtuuttoman paljon.
”Meillä on nopean viestinnän kanavia, jonne tulee pidäkkeettömästi laitettua kaikkea. Lohkominen on äitipuolustusmekanismi hyvin monelle puolustusmekanismille. Kun asia ensin halotaan mustaksi ja valkoiseksi, sen pikkuserkkuja ovat mitätöinti ja idealisointi. Toiset mitätöidään ihan hölmöiksi ja toiset idealisoidaan”, Jan-Henry Stenberg sanoo.
”Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kaksi erittäin mustavalkoista ja kovaäänistä ääripäätä, jotka lietsovat omaa asiaansa. Ne tietysti väittävät, että eivät ole ääripäitä, vaikka ne enemmistön mielestä ovat, eivätkä hahmota tilannetta kypsästi, monipuolisesti ja realistisesti.”
Järkeistäminen. Silloin käytetään logiikaltaan ontuvaa mutta itselle suotuisaa selittelyä. Esimerkiksi omasta ylivelkaantumisesta syytetään yleistä pienen ihmisen sortoa, pientä palkkaa tai lainanantajaa.
”Vaikka totuus on, että ihminen on ottanut liikaa velkaa maksukykyynsä nähden eikä ole ennakoinut mahdollisia vaikeuksia”, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Kypsiä puolustusmekanismeja ovat esimerkiksi:

Ennakointi. Se tarkoittaa, että eläytyy etukäteen tuleviin ikäviin tapahtumiin ja haasteisiin, kuten menetyksiin tai esitelmään, jonka joutuu pitämään.
”Silloin miettii jo etukäteen, miltä joku tuleva epämiellyttävä asia tuntuu. Usein ihminen, jolla on hauras psyyke tai huonommat puolustusmekanismit, välttelee ikäviä asioita kunnes ne osuvat kohdalle, ja silloin ne tuntuvat entistä voimakkaammilta”, Johanna Stenberg sanoo.
Huumori. Se on hyvä tunnelman keventäjä vaikeissa paikoissa.
”Eräs ihminen yritti välttää itkuun purskahtamista. Lopulta itku tuli. Hain hänelle vessapaperia, kun nenäliinat ovat loppu. Hän purskahti nauramaan: ’Mistä tiesit, että minulla on kakkahätä.’ Se oli absurdi, mutta aika rysäysmäinen näkökulman vaihto, tunnetila muuttui nopeasti”, Jan-Henry Stenberg kertoo.
Altruismi eli epäitsekkyys auttaa lievittämään omaa ahdistusta muille hyvää tuottavalla toiminnalla, kuten vapaaehtoistyöllä.
http://www.hs.fi

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.