Рубрика: Методики преодоления

Epävarmuus ja erilaiset kriisit nostavat esiin tunteita ja ajatuksia, joita ei haluaisi kohdata. Akuutin radiotoimittaja Minna Korhonen etsii syksyn aikana työkaluja muutokseen. Tuoreissa radiojaksoissa pohdimme psykologin avulla keinoja, joiden avulla itsensä voi auttaa erilaisten ongelmien yli.
Kun mieleen nousee hankalia tunteita ja ajatuksia, koko keho kiristyy ja stressi nousee. Tunnekartoista näkee, missä kohtaa välkkyvät hätävalot, kun ärsyttää, ahdistaa tai pelottaa.
Vaikka olemme sidoksissa älylaitteisiin ja saamme tietoa enemmän kuin koskaan, tekniikka ei selvitä puolestamme vaikeita tunteita eikä mieltä rassaavia ajatuksia. Jos tunteita pidättelee liian pitkään, sieltä ne pulpahtavat pintaan heti, kun hellitämme hetkeksi. Korona on pakottanut meidät kohtaamaan omassa elämässä olleet käsittelemättömät asiat ja samalla itsemme.
Hyvä taito on opetella tunnistamaan kehon vallanneen stressin ja ottaa se hallintaan. Akuutin tuoreissa radiojaksoissa käydään tänä syksynä läpi keinoja, joilla se onnistuu.

Osaatko kuunnella, kun kehosi kertoo olevansa hälytystilassa?

Ihminen joutuu taiteilemaan itsensä kanssa jatkuvasti. Toiveet, halut, pettymykset ja muutokset aiheuttavat sisuksissa sekamelskan, jota voi yrittää hallita järkeilemällä, mutta silloin keho unohtuu.

Eloonjäämisestä vastaavat aivon hermoston osat ei ymmärrä puhuttua kieltä. Ainoa tapa vaikuttaa aivoihin on tehdä arjesta tasaista.

Vaikeissa elämäntilanteissa käy välillä niin, että olemme itse tulppana muutokselle ja jumitamme uskomuksissa, jotka eivät pidä paikkaansa. Aina emme vain tajua sitä. Silloin toistelee itselleen, että en pysty, jaksa enkä edes osaa, eikä tästä muutenkaan tule mitään. Sisäinen lannistava kanava on jatkuvasti päällä, vaikka sen voisi kääntää paremmalle taajuudelle.
– Yleensä se on mulla sellainen lause, että kylläpäs mä olin tyhmä, kertoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
– En ole itsekään aina ollut valoisa, joten olen itsekin joutunut opettelemaan kannustavaa puhetta.
Ihimisen aivot reagoivat erilaisiin uhkiin, todellisiin ja myös kuviteltuihin, ja myös negatiivisiin ajatuksiin. Ei ole siis ihme, että koronan aikaan ja kriiseissä yleensäkin stressi kasvaa, ihan huomaamatta. Jos kierrettä ei pysäytä, päätyy ylivireystilaan, josta palautuminen ei onnistu helposti.
– Liskoaivot menee hälytystilaan, viidakkovalmiuteen, että jostain tulee tiikeri tai jopa mammutti, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
Hälytystilaan virittyneet viidakkoasetukset voi opetella siis itse säätämään normaalitasolla, ja näin se tapahtuu.

Tunnista tunteesi ja vapauta itsesi kiristävistä ajatuksista

Yritätkö muuttaa maailmaa tai toisten käyttäytymistä ajatuksen voimalla? Tätä me kaikki olemme kokeilleet, mutta siitä syntyy vain stressiä ja pahaa mieltä, sillä todellisuus ympärillämme harvon muuttuu toivomaksemme. Ainoastaan keho ja mieli kiristyvät ja huomio alkaa kiinnittyä pelkästään ongelmiin. Tällöin on vaikea nähdä uusi näkökulmia ja ratkaisuja ja sitä huomaa olevansa solmussa.
Psykologi Tony Dunderfeltillä on tehokas keino vaikeiden tunteiden työstämiseen. Sen avulla huomaa, että tunteet eivät ole lopullisia totuuksia asioista, vaan ne kertovat ihmisen ja asian välisestä suhteesta. Hän vertaa tilannetta kiveen -– se on luonteeltaan objektiivinen, mutta tunne, joka ihmisellä kivestä on, on luonteeltaan subjektiivinen. Kivi pysyy kivenä, vaikka ajattelisi tai tuntisi sitä kohtaa mitä vain.
Ihmisen suhtautuminen kiveen ei johdu siis siitä itsestään, vaan hänen menneisyydessään muodostuneista toimintamalleista. Omaa asennettaan kiviin voi muuttaa, mutta se vaatii harjoittelua.
Tunteiden tunnistaminenkaan ei ole helppoa, sillä niitä on usein monta päällekkäin. Vihan taustalla voi olla pelkoa tai surua tai molempia. Suurien tunteiden kokeminen voi olla pelottavaa ja halu ohittaa ne on suuri, mutta jos niitä yrittää välttää, ne vahvistuvat.

Tärkeää on varmistaa suurien tunteiden kohdalla, että pääsee niistä myös pois, kun alkaa tuntua pahalta. Siinä auttavat mielikuvat, jokin turvapaikka mielessä, johon voi tarvittaessa vetäytyä.

Mielikuva voi olla jokin tuttu ja mieluinen paikka, metsä, lapsuuden maisemat, jokin hauska hetki ystävien kanssa tai ystävällisen ihmisen kasvot. Taukoa itsestään saa myös kuuntelemalla musiikkia tai katsomalla mieluisaa elokuvaa.
Tunteitaan ja itseään ei kuitenkaan voi paeta jatkuvasti. Niiden pidättely aiheuttaa vain lihasjännitystä ja hampaiden kiristelyä.
– Tunteet on kohdattava ja koettava, järkeily ei auta, vaikka sitäkin tiettyyn pisteeseen asti tarvitaan.

Opeta mielesi hallitsemaan ikäviä ajatuksia

Selfhelp oppaat pursuavat melkein kyllästymiseen asti armollisuutta ja myötätuntoa itseä kohtaan, eikä syyttä. Ihminen saattaa olla tietämättään tai tietoisestikin, ankara ja lannistava itselleen. Pidemmän päälle se estää etenemästä haluttuun suuntaan.
Oli asenne sitten positiivinen tai negatiivinen, se synnyttää tietyn suuntaisia ajatuksia, hyviä tai huonoja. Ne puolestaan vaikuttavat paitsi mielentilaan, myös kehoon. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolalla on hyviä työkaluja toistuviin, itseä lannistaviin ajatuksiin.
Samalla voi muistuttaa itseään, että tietyt itseä koskevat asenteet ja ajatukset ovat syntyneet jossain vaiheessa elämää, jolloin ne ovat ehkä olleet tarpeen. Jossain vaiheessa ne ovat muuttuneet muka totuudeksi, joka ei pidä enää paikkansa.

Opettele käsittelemään tiukat tilanteet ilman stressiä

Stressinkin voi muuttaa sisäiseksi voimavaraksi. Kuulostaa ehkä itsehoito-oppaiden iänikuiselta mantralta, mutta tästä on selvää näyttöä. Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley H.Block on tutkinut stressinhallintaa ja luonut MBB Mind-body bridging menetelmän. Se on mielen ja kehon yhteistoimintaa tutkiva lääketieteen haara, jota käytetään yleisesti terapiassa.
Stressi syntyy, kun mielessä pyörii omaan itseä ja kokemuksia liioittelevia ajatuksia. Tällöin ihmisen identiteettijärjestelmä eli aivojen oletusverkosto on yliaktiivinen. Kun se on aktiivinen, tietoisuus kapenee ja on vaikea reagoida tilanteisiin.

Ajatuksiinsa voi suhtautua kuin radiolähetykseen, Voi kysyä, johtavatko ne minua oikeaan suuntaan, kannattaako niitä märehtiä.

Jos mielessä pyörii miljoona hoitamatonta asiaa ja olo on kireä ja voimaton, se vaikuttaa koko kehoon ja jokaiseen soluun. Tällöin ihminen on itse ajanut itsensä stressaantuneeseen olotilaan, vaikkei sitä uskoisi.
MBB menetelmällä sekä muilla tietoisuustaidoilla, kuten mindfulness-harjoituksilla, saa oman identiteettijärjestelmän lepotilaan ja pystyy käsittelemään paremmin jokapäiväiset stressitilanteet. Todellisuus ei muutu toiseksi, mutta oma suhtautuminen siihen muuttuui. Oman psyykisen hyvinvointinsa puolesta voi tehdä paljon, mutta joskus on myös syytä hakea ulkopuolista apuakin.

Kuva: Minna Korhonen

Näin vaikeiden ajatusten irtipäästäminen vaikuttaa jaksamiseen

Kehoa ja mieltä piinaavat jännitystilat hellittävät, kun päästää irti ongelmallisista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä opettelee tiedostamaan mitä päässään pyörittelee ja miten se heijastuu kroppaan. Opettele tunnistamaan olkapäällä istuva vaatija tai lannistaja, jolle mikään ei riitä, vaikka mitä tekisit.
Kun kohtaa ja hyväksyy oman ajatusmaailmansa ja tunteensa sellaisena kuin ne ovat, saa omat voimavarat käyttöön.
Tällöin saa työkalut tiukkojen tilanteiden luoman jännityksen ja stressin purkamiseen, eikä unohda sitä, että välillä elämä ryntää päälle ja liskoaivot aktivoituvat hälytystilaan.
– Sisällämme on jatkuva jännite, joka syntyy siitä, että haluamme ja tavoittelemme aina jotakin. Sisällämme on hässäkkä, joka ei katoa, mutta tulemme paremmin toimeen sen kanssa, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
yle.fi