Рубрика: Методики преодоления

Alppihiihtäjä Nette Kiviranta nukahti takapenkille, kun SM-kisat Tahkolla oli laskettu ja joukkueen auto suuntasi kohti seuraavaa kisaa. Hän heräsi kolariin, joka muutti urheilijan elämän rajusti – ja lopullisesti. Kun onnettomuudesta on kulunut vuosi, Nette on palannut lukioon ja suunnittelee jo toisenlaista urheilu-uraa. Mikä tekee ihmisestä selviytyjän, joka taipuu vaan ei katkea?
Nette Kiviranta nukkui aina mielellään pitkät ajomatkat, joita kisareissuilla riitti. Myös 2.4.2018 hän kömpi autoon levollisin mielin kännykkä kädessään. Viikonlopun alppihiihdon nuorten SM-kisoissa Tahkolla oli tullut pronssia. Tulevat suurpujottelun SM-kisat Levillä pyörivät jo mielessä.
Nette heräsi rysähdykseen ja näki edessään säröillä olevan tuulilasin.
– Huusin vain, että mitä helvettiä.
He olivat ajaneet kolarin ja Nette oli pahasti puristuksissa.
– En tunne mun jalkaa!
Seuraavaksi Nette avasi puhelimen soittaakseen äidilleen, muttei kyennyt nostamaan kännykkää korvalleen.
– Päätin vain keskittyä hengittämiseen ja rauhallisena pysymiseen.

Ajattelin, että tästä selvitään ja palaudutaan. Tällainen perus urheiluvamma.― Nette Kiviranta

Seuraavista hetkistä mielessä on vain sirpaleisia kuvia sieltä täältä. Joku saapui autoon takakontin kautta kannattelemaan Neten päätä ja käski pysyä rauhallisena. Auton katto irroitettiin ja lopulta pahoin jumissa ollut Nette saatiin ulos. Sitten Nette olikin jo helikopterissa matkalla Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
Kaiken aikaa Neten puhelin tallensi sijaintitietoja, joita Neten äiti mielellään seurasi tyttären kisamatkojen aikana. Tällä kertaa tyttären piti olla matkalla Tahkolta Leville Suomen itäistä puolta pitkin. Matkan suunta oli kuitenkin muuttunut.
– Lopulta äiti näki sijaintitietojen päivittyvän Oulun yliopistolliseen sairaalaan ennen kuin kukaan oli edes ehtinyt soittaa ja kertoa, että olen ollut onnettomuudessa.

Halvaantumisesta alkoi taistelu eteenpäin

Sairaalassa Nette leikattiin ja vietiin teho-osastolle.
– Ajattelin, että tästä selvitään ja palaudutaan. Tällainen perus urheiluvamma.
Neten vanhemmilla tilanteen vakavuus oli paremmin selvillä. Alppihiihtäjien auto oli ajanut rajun nokkakolarin Ranualla. Vastaantulleen auton kuljettaja ja matkustaja olivat kuolleet onnettomuudessa.
Neten rintalasta ja kolme kylkiluuta olivat murtuneet turvavyön pysäytysvoimasta. Maksa ja munuainen olivat revenneet. Rintarangasta oli murtunut nikama, joka painoi selkäytimeen ja aiheutti alaraajojen halvaantumisen. Leikkauksessa Neten selkään laitettiin raudat tukemaan murtunutta nikamaa.
– Vanhemmat sanoivat mulle, että tästä lähtee suuri taistelu eteenpäin.
Vakavasta vammasta huolimatta Nette ei ole jäänyt surkuttelemaan tilannettaan. Vain reilut neljä kuukautta onnettomuuden jälkeen hän oli jo kotiutunut kuntoutuksesta. Koulujen alkaessa Nette palasi Mäkelänrinteen lukion urheiluluokalle.
Nyt, vain alle vuosi kohtalokkaasta päivästä ja halvaantumisesta, Nette sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä. Muuttuneeseen sellaiseen.
– Kaikki ei ole parhaimmillaan, mutta asiat ovat hyvin.
Elämään on löytynyt myös uusi harrastus crossfit ja usko tulevaan on kova. Ajatuksissa pyörii jopa mahdollisuus kilpaurheilijan urasta. Paraurheilijan urasta.
Miten on mahdollista, että Nette on selviytynyt elämän mullistaneesta onnettomuudesta ehjin mielin, vaikka samassa tilanteessa moni muu olisi kenties masentunut ja katkeroitunut?
Neten kaltaisille selviytyjille on olemassa psykologiassa oma termi. He ovat resilienttejä.

Kuva: Petri Krook / Yle

Resilientti ihminen taipuu, mutta ei katkea

– Resilientti ihminen kestää paremmin vaikeita vaiheita elämässä. Hän myös palautuu nopeammin elämän äkillisistä muutoksista ja pysyy toimintakykyisenä, täydentää psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula.
– Taipuu, mutta ei katkea. Siten voisi kuvailla resilienttiä ihmistä, kertoo Itä-Suomen yliopiston dosentti, professori Hannu Kokki, jonka tutkimusryhmässä selvitetään resilienssin vaikutusta potilaiden selviämiseen haastavista lääketieteellisistä hoidoista.
Resilienssiin vaikuttavat sekä perimä että elinympäristö. Tutkimusten mukaan ympäristö on kuitenkin tärkeämpi resilienssin kehittymiseen kuin perimä. Sillä kuinka eri ikävaiheissa saa tukea, on iso merkitys resilienssin kehittymiselle.
– Jos jo lapsuudessa on kokenut haasteita ja vastoinkäymisiä, joista on selvinnyt ja joihin on saanut apua, on jo se voinut kasvattaa resilienssiä, Soili Poijula kertoo
Vaikka perimä ja kasvuympäristö vaikuttavat siihen kuinka resilienttejä olemme, voimme vaikuttaa siihen myös itse.

Kuva: Petri Krook / Yle

Näin vahvistat kykyäsi selviytyä

Resilienssi vahvistuu loppujen lopuksi hyvin arkisilla teoilla ja valinnoilla. Jos koet, että sinulla on taipumusta ottaa elämän vastoinkäymiset raskaasti, voit kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin resilienssiä parantaviin asioihin.

1. Vietä aikaa läheistesi kanssa

Resilientit ihmiset ovat sosiaalisesti taitavia, empatiakykyisiä ja tunneälykkäitä. Nämä taidot kehittyvät ihmiskontakteissa.
– Läheisiltä saatu tuki ja kannustus lisäävät resilienssiä, kertoo dosentti Hannu Kokki.
Jo lyhyt myönteinen ihmiskontakti, pieni arkinen kannustus tai kohtaaminen, auttaa rakentamaan mielen selviytymiskykyä. Vietä siis aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka kannustavat sinua ja antavat tukea vaikeissakin tilanteissa.
Nettekään ei jäänyt yksin onnettomuuden jälkeen vaan ystävät auttoivat häntä eteenpäin – kirjaimellisesti. Kun Nette ei vielä pystynyt liikkumaan itsenäisesti, ystävät työnsivät häntä pyörätuolissa ulos jäätelölle.
Ystävien tsemppaaminen oli suurena apuna myös silloin, kun istuminenkin piti opetella alusta alkaen uudelleen. Päivä päivältä istuvaan asentoon nouseminen sujui helpommin ja Nette jaksoi istua aina vain pidempään pyörätuolissa. Etenkin silloin, kun seurana oli ystäviä.

Kuva: Petri Krook / Yle

2. Puhu ja pyydä apua

Resilienttejä ihmisiä yhdistää kyky pohtia mitä minulle ja minussa tapahtuu, ja kertoa ajatuksistaan muille ihmisille, kertoo kriisityöntekijä sekä pari– ja perhepsykoterapeutti Veli-Matti Husso Mielenterveysseurasta.
Myös Nette on puhunut ajatuksistaan avoimesti äidilleen ja ystävilleen. Hän on päättänyt jakaa heidän kanssaan muuttuneen elämänsä hyvät ja huonot puolet.
– Musta on hyvä, että läheiset tietää, ettei tämä ole vain ruusuilla tanssimista.
– Itken, kun itkettää ja seuraavana päivänä on taas parempi. En mä ole alkanut pahaa oloa peittelemään.
Veli-Matti Husson mukaan onkin tärkeää rakentaa sellaisia kaveruus- ja ystävyyssuhteita, joissa pystyy puhumaan.
– Jos et puhu ystävien ja kavereiden kanssa, opettele etsimään apua.
Puhumista ja avun pyytämistä voi esimerkiksi kehittää vertaistukiryhmissä, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä.

Kuva: Petri Krook / Yle

3. Pidä huolta fyysisestä kunnosta

Hyvä kunto auttaa jaksamaan kriiseissä sekä fyysisesti että henkisesti. Lisätäksesi resilienssiä pidä liikunta, ravinto ja lepo hyvässä tasapainossa elämässäsi.
– On tutkittu, että jatkuva urheilun harjoittelu vaikuttaa aivojen toimintaan ja tuottaa resilienssiin liittyviä muutoksia, psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula kertoo.
– Liikunta on hyväksi kaikille meille aivoterveyden kannalta. Liikunnalla saadaan kuona-aineet poistumaan elimistöstä ja aivot saavat käyttöönsä hapekasta verta, dosentti Hannu Kokki kertoo.

Kuva: Petri Krook / Yle

Nette Kiviranta on kokenut, että hänen urheilijataustallaan on ollut suuri merkitys nopeassa ja loppujen lopuksi hyvin sujuneessa kuntoutumisessa.
Jo 7-vuotiaana aloitettu kilpaurheilu on paitsi tuonut vahvan fysiikan, myös opettanut tunteiden ja mielen säätelyä.
– Mäessä tuli niitä hetkiä, ettei kulje yhtään ja harmittaa. Siitä piti vain päästä yli.
Hannu Kokki vahvistaa Neten havainnot.
– Kilpaurheilu kasvattaa resilienssiä, koska urheilijat joutuvat kohtaamaan vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia harjoituksissa ja kisoissa, mutta niistä jatketaan aina eteenpäin.
Toisaalta urheilussa koetaan usein myös onnistumisia, jotka nekin kasvattavat resilienssiä.

4. Keskity hyvään

– Resilienssin perusta on oma asenne, psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula kertoo.
Resilientti ihminen on realistinen optimisti.
– Älä mieti, mitä olet menettänyt, vaan mitä uusia ikkunoita eteen tullut tilanne sinulle avaa. Mieti miten voit olla itsellesi ja toisille ihmisille arvokas? Pohdi voitko esimerkiksi toimia vertaistukena jollekin toiselle, kehottaa dosentti Hannu Kokki.
Nette menetti auto-onnettomuudessa jalkojensa toiminnan, mutta päätti, ettei jää surkuttelemaan tilannettaan vaikeista hetkistä huolimatta.
– Rupesin treenaamaan hauista, kun en voi enää reisiä kyykätä, viittaa Nette uuteen harrastukseensa crossfitiin.

Kuva: Petri Krook / Yle

Tilanteen hyväksyminen on helpottunut sitä mukaa, kun Nette on huomannut, että hän pystyy oikeastaan kaikkeen mihin ennenkin. Perspektiivi on vain hieman muuttunut.
Neten ei tarvinnut edes jättää taakseen rakkaita alppihiihtomaisemia. Jo puoli vuotta onnettomuuden jälkeen Nette kokeili laskua paraurheilijoiden tyylillä.
– Nyt mulla on jo oma kelkka ja koko ajan hinku uudestaan mäkeen. Tästä paras vitsi on, että se taito tulee selkärangasta. Kun mähän olen halvaantunut selkäydinvamman takia, Nette nauraa.

“Kaikkeen löytyy keino. En mä ehkä maratonia juokse, mutta en ole koskaan mikään pitkän matkan juoksija ollutkaan.”― Nette Kiviranta

Netelle on ollut tärkeää huomata, että hän pystyy edelleen laskemaan mäissä kavereiden perässä aivan kuten ennen kohtalokasta huhtikuista ajomatkaa.
– Kaikkeen löytyy keino. En mä nyt ehkä maratonia juokse, mutta en mä ole koskaan mikään pitkän matkan juoksija ollutkaan, Nette hymyilee.

5. Toimi arvojesi mukaan

Selviytymiskyvykkyyttä lisää myös se, että toimii omien arvojen mukaisesti, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula.
– Älä tee ratkaisuja muita miellyttääksesi, vaan itsesi vuoksi. Omien arvojen mukaan toimiminen tuottaa hyvinvointia.
Myös Nette tietää, mikä hänelle on tärkeää.
– Toivon, että pystyisin elämään mahdollisimman monipuolista ja aktiivista elämää ja ehkä jollain tavalla tuomaan sitä esille muillekin.