Mikä on tehokkain apu masennukseen, jos efektikokoa katsotaan?
Melkein veikkaan, ettette arvaa.
Sivumennen: jotain pitäisi tehdä. Mielenterveyskuntoutujien määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2012. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeensaajista on sitä mielenterveyssyistä. Heitä on Suomessa 99 000. Yleisin syy on masennus.
Jokin siinä, mitä teemme, ei toimi.
Voidaanko tehdä pieni ajatuskoe?
Peräti 60 prosenttia hoidon tarpeessa olevista masennuspotilaista on hoidon ulkopuolella.
Masennuspotilaiden hoitaminen kuuluu kaikille terveydenhuollon työntekijöille, ja hoitoon tulee päästä matalalla kynnyksellä. Tätä mieltä on Satakunnan hyvinvointialueen psykiatrian vastuualuejohtaja Jukka Kärkkäinen . Hän on ollut mukana laatimassa uutta Duodecimin julkaisemaa opasta masennuksen hoidosta.
Masennuksen hoidon hyvät käytännöt -opas käsittelee aihetta käytännönläheisesti.
– Opas on kirjoitettu selkokielellä ja tarkoitettu kaikille niille, jotka kohtaavat työssään masentuneita ihmisiä, sanoo Kärkkäinen.
Hänen mukaansa masennuksen hoito on yhä enemmän perusterveydenhoidossa annettavaa hoitoa, jolloin psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähetetään vain vaikeimmat tapaukset.
Читать далее Masennuspotilaiden hoito kuuluu terveydenhuollossa kaikille.
Uusi tutkimus, jonka on tehnyt Jeffrey Vittengl Trumanin yliopistosta, osoittaa, että masennuslääkityksen käyttö oli yhteydessä vakavampiin masennusoireisiin yhdeksän vuoden kuluttua.
Psychotherapy and Psychosomatics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin tuloksia yli yhdeksän vuoden ajalta, ja siinä otettiin huomioon masennuksen alkuvaiheen vaikeusaste sekä muita tekijöitä. Vittengl jakoi hoidetut ryhmiin ja vertasi heitä niihin, jotka eivät saaneet hoitoa:
Читать далее Tutkimus: masennuslääkitys huonontaa pitkän aikavälin tuloksia.
