Опубликовано Оставить комментарий

Mikä altistaa masennukselle?

Mikä altistaa masennukselle? Kysyimme asiantuntijalta | Anna.fiTiesitkö, että tietyt asiat saattavat laukaista masennuksen tai ylläpitää sitä? Asiantuntija kertoo, millaiset asiat voivat altistaa masennukselle.

Masennukselle altistavia tekijöitä on Meru Health -digiklinikalla työskentelevän lääkäri ja mindfulness-ohjaaja Outi Hilgertin mukaan monia. Masennukselle voivat altistaa Hilgertin mukaan muun muassa perinnöllinen taipumus ja traumaattiset kokemukset. Myös stressaavat tai kuormittavat elämäntapahtumat voivat laukaista masennuksen.

– Masennus on oire. Se viestii siitä, että kaikki ei ole elämässä ok. Masennuksen syyt ovat hyvin moninaisia. Ne voivat olla pitkäaikaisia ja tunnistamattomia tai selkeitä, elämäntilanteeseen liittyviä, Hilgert sanoo.

Vaikka masennukselle altistavia tekijöitä on paljon, alle listatut asiat voivat itsessään laukaista tai ylläpitää masennusta. Positiivista on, että jokainen meistä voi kehittää osaamistaan ja ymmärrystään näissä asioissa ja näin tukea omaa mielenterveyttään.

1. Vaikeus käsitellä vaikeita tunteita

Hilgertin mukaan nykymaailmassa meitä ei juurikaan opeteta käsittelemään tunteitamme.

– Jos omia tunteita ei käsittele ja niihin ei ole yhteydessä, se saattaa altistaa masennukselle. Eli jos esimerkiksi lähipiirissä on sattunut kuolemantapaus, se luonnollisesti aiheuttaa surua. Mutta jos tätä surua ei pysty käsittelemään, siitä ei välttämättä pääse yli ja se voi johtaa masennukseen.

2. Kyvyttömyys kuunnella ja olla yhteydessä omiin tunteisiin

Tunteet vaikuttavat vahvasti siihen, miten reagoimme ympäristöömme ja teemmekö itsellemme oikeita päätöksiä elämässämme.

– Tunteet auttavat meitä näkemään, millaiset valinnat ja päätökset ovat hyväksi itselle. Ne auttavat myös hahmottamaan, missä omat rajat menevät, koska on tarpeellista sanoa ei ja millä tavalla olen suhteessa muihin ihmisiin ja itseeni. Se, että ei ole oppinut kuuntelemaan ja olemaan yhteydessä omiin tunteisiinsa, saattaa altistaa masennukselle. Hyvä uutinen on, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia tunnistamaan tunteitaan paremmin!

3. Tunteiden tukahduttaminen

Myös kielteisiksi miellettäville tunteille pitäisi olla tilaa elämässä. Meille ihmisille on yleisesti vaikeaa olla yhteydessä vaikeisiin tunteisiin. Usein omia tunteita saatetaan yrittää tukahduttaa, paeta tai kieltää. Tunteiden tukahduttaminen yleensä pahentaa niitä, mikä saattaa myös altistaa masennukselle.

– Tunteiden tukahduttaminen voi juontaa juurensa esimerkiksi siitä, että lapsuudenperheessä ei ole saanut näyttää vihaa tai muita negatiiviseksi miellettäviä tunteita. Ihmiselle on saattanut jäädä käsitys, että hän ei saa esimerkiksi tuntea vihaa tai itkeä, Hilgert sanoo.

Valitettavasti yhteiskuntamme ilmapiiri ei sekään kannusta kielteisten tunteiden ilmaisuun.

– Usein kielteisten tunteiden näyttäminen on yhteiskunnassa tabu. Ajatellaan, että pitäisi olla koko ajan hyvällä tuulella ja positiivinen, Hilgert kiteyttää.

4. Itsekriittisyys

Syytteletkö itseäsi ja puhut itsellesi kovin sanoin? Tämä on yleistä, moni meistä on erittäin itsekriittinen ja vaatii itseltään paljon.

– Elämme tehoyhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan paljon. Ihmiset elävät siinä uskossa, että koko ajan pitää suorittaa ja saavuttaa paljon, Hilgert sanoo.

Korostunut itsekriittisyys saattaa altistaa masennukselle. Vastalääke itsekriittisyyteen on Hilgertin mukaan itsemyötätunto.

– Sen opettelemista käytetään masennuksen hoidossa. Itselle opetellaan puhumaan lempeämmin. Lisäksi opetellaan havainnoimaan, ovatko omat itsekriittiset ajatukset oikeasti totta vai opittuja tapoja puhua itselleen. Voidaan esimerkiksi pohtia, että ajattelevatko kaikki muut todella samalla tavalla sinusta kuin sinä itse. Jos ajattelet, että ’olen huono äiti’ tai ’olen tylsä ihminen’, voi pohtia, onko tämä ajatus itsestä oikeasti totta, vai onko se negatiivisesti värittynyt uskomus, jota kukaan muu ei näe sinussa, mutta itsepuhelua, jota pidät totuutena ja joka siten heijastuu itsetuntoosi. Monilla meillä itsepuhe on usein todella negatiivista ja syyttelevää, ja tämä saattaa aiheuttaa tai pahentaa masennusta, Hilgert sanoo.

5. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde

Hilgertin mukaan kehomme kertovat meille koko ajan viestejä voinnistamme. Jos emme kuuntele kehomme viestejä, seuraa siitä yleensä ennemmin tai myöhemmin ongelmia.

– Keho oireilee usein jo paljon aikaisemmin kuin mieli. Esimerkiksi työuupumus ei ilmaannu yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa, piilevästi ja usein kehon erilaisin oirein. Usein emme osaa tai halua kuunnella kehon viestejä, koska ne sotivat omia uskomuksiamme tai vaatimuksiamme vastaan. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde voi näkyä myös siinä, että esimerkiksi uskotaan, että kehon pitäisi jaksaa tehdä 12 tuntia töitä päivässä, vaikka se ei ole realistista. On hyvä oppia keinoja kuunnella omaa kehoa ja sen viestejä. Mielen ja kehon tasapaino on tärkeää jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Sanon aina, että kehomme ei valehtele, se antaa suodattamatonta tietoa siitä, miten voimme. Kehon signaaleihin kannattaa luottaa, Hilgert toteaa.

6. Elämäntavat

Mieli ja keho ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Jos emme huolehdi kehosta, myös mieli voi huonosti.

– Miten itse voit, jos olet nukkunut liian vähän, syönyt huonosti tai juonut runsaasti alkoholia? Kun keho voi huonosti, heijastuu se mieleen. Tällöin tunne- ja ajatusmaailmamme on keskimääräistä negatiivisempi. Tämä voi johtaa negatiivisuuden kierteeseen, joka vain pahentaa oloa. Hyvä asia on, että voimme vaikuttaa masennukseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn myös ruokavalion ja elämäntapojen avulla. Tästä on runsaasti tutkimustietoa. Kun keho voi hyvin, myös mieli voi paremmin.

7. Taipumus murehtimiseen

Masennuksen negatiivista kierrettä usein pahentaa omat ajatukset, jotka voivat ruokkivat pahaa oloa.

– Masennukselle on tyypillistä runsas murehtiminen ja asioiden märehtiminen. Masennuksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on tärkeää oppia ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiinsa. Tämä tapahtuu esimerkiksi terapian avulla. Siinä opitaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät välttämättä totuuksia. Että minä ajattelen nyt näin, mutta voisin ajatella toisinkin ja voin opetella päästämään ajatuksista irti. Silloin kyseisen ajatuksen voima häviää, Hilgert sanoo.

Опубликовано Оставить комментарий

Masennusta ei ole hoidettu tarpeeksi.

 

Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia on olemassa. Niiden hyödyntäminen Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakevilla on kuitenkin puutteellista.

Selvitimme Kelan rekistereistä, miten hoito ja kuntoutus ovat toteutuneet niillä, jotka hakivat vuonna 2019 Kelan työttömyyseläkettä masennuksen vuoksi ja eivät olleet saaneet työkyvyttömyyseläkettä edellisen vuoden aikana. Tulokset on kokonaisuudessaan julkaistu heinäkuussa Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä.

Suurin osa (75 %) työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ei ollut saanut lainkaan Kelan kuntoutusta hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutuspsykoterapia oli yleisin kuntoutusmuoto niillä, jotka olivat kuntoutusta saaneet. Sitä oli vuoden aikana saanut 14 % ja viiden vuoden aikana 19 % työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista. Ammatillista kuntoutusta puolestaan oli saanut 9 % edeltävän vuoden aikana ja 17 % viiden vuoden aikana.

Vain pieni osa sai sekä lääkehoitoa että kuntoutuspsykoterapiaa

Hakijoista 89 % oli saanut korvauksia jonkin masennuslääkkeen ostosta edeltäneen vuoden aikana. Kuitenkin edeltäneen 4 kuukauden aikana vain 80 % oli saanut korvauksia masennuslääkeostoista. Noin viidennes ei siis käyttänyt masennuslääkettä hakiessaan työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi.

Vaikka potilaat usein hyötyvät lääkkeen vaihdosta puutteellisen lääkevasteen yhteydessä, vain noin puolet (56 %) työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista oli ostanut kahta tai useampaa eri masennuslääkettä vuoden aikana.

Tehokkaimmin masennuslääkkeet ja psykoterapia vaikuttavat toisiinsa yhdistettynä. Silti vain 12 %  hakijoista sai sekä masennuslääkkeitä että kuntoutuspsykoterapiaa hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

Hakijoista 10 % ei puolestaan ollut saanut lainkaan masennuslääkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa edeltävän vuoden aikana. Yleisintä oli pelkkä lääkehoito (76 %). Kuntoutuspsykoterapia ilman masennuslääkeostoja (2 %) oli harvinaista.

Masennuksen hoito näyttää toteutuvan puutteellisesti

Yksittäisistä sairauksista yleisin syy sairauspäivärahaan ja työkyvyttömyyseläkkeeseen siirtymiseen on masennus. Se on työkyvyttömyyden syynä noin viidenneksellä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä.

Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetyksiä tilapäisen työkyvyttömyyden ajalta. Sitä voi saada enintään 300 arkipäivän ajan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään, voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Silloin sairautta onkin usein ehditty hoitaa noin vuoden ajan.

Työkyvyttömyyseläke on viimesijainen ratkaisu. Ennen sitä tulisi yrittää palauttaa työkykyä erilaisilla hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksilla.

Masennuksen hoito näyttää kuitenkin toteutuvan puutteellisesti Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Vaikka kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen väestössä on moninkertaistunut saatavuutta parantaneen vuoden 2011 lakimuutoksen myötä, ei kuntoutuspsykoterapia välttämättä kohdennu riittävästi työkyvyttömyysriskissä oleviin.

Toisaalta tutkimuksemme rajautui Kelan rekisteritietoihin, joten emme arvioineet siinä muualla terveydenhuollossa toteutuneita psykoterapioita. Tiedetään kuitenkin, että monissa paikoissa mahdollisuuksia tiiviisiin psykoterapioihin ei ole riittävästi.

Tiedot lääkehoidoista saadaan kattavasti Kelan korvaamien lääkeostojen kautta Kelan rekistereistä. Masennuslääkkeen puuttuminen ja vain yhden lääkemolekyylin kokeileminen olivat yleisiä, vaikka tarjolla on useita eri tavalla vaikuttavia masennuslääkkeitä.

Masennuksen aktiivisempaa hoitoa kaivataan

Tutkimus rajautui Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoihin, joilla työhistoria on yleensä lyhyt tai vakiintumaton verrattuna niihin, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksilta. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla voi myös olla enemmän hoidon esteitä. Esteenä hoidon toteutumiselle voi olla esimerkiksi ongelmat:

  • hoidon saatavuudessa
  • hoidon jatkuvuudessa ja seurannassa
  • hoidon haittavaikutuksissa
  • hoitomyöntyvyydessä
  • taloudellisissa resursseissa

Masennus heikentää merkittävästi elämänlaatua, toimintakykyä ja työkykyä. Siksi masennuksen hoitoon kaivattaisiin aktiivisempaa otetta, etenkin oireiden pitkittyessä. Hoidon toteutumista haittaaviin tekijöihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Masennuksen riittämätön hoito voi johtaa työkyvyn menetykseen.

Kirjoittajat

Tero Kujanpää
tutkijalääkäri, Kela
tero.kujanpaa@kela.fi

Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
sauli.jappinen@kela.fi

Matti Rantanen
data scientist, Kela
matti.rantanen@kela.fi

Kirsi Suominen
asiantuntijalääkäri, Kela
kirsi.suominen@kela.fi

Veera Pohjolainen
asiantuntijalääkäri, Ilmarinen
veera.pohjolainen@ilmarinen.fi

Riitta Luoto
ylilääkäri, Kela
riitta.luoto@kela.fi

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Kujanpää, T., Jäppinen, S., Rantanen, M., Suominen, K., Pohjolainen, V., & Luoto, R. (2023). Medication and rehabilitation of persons applying for disability pension due to depression: a register-based retrospective study from Finland. Nordic journal of psychiatry, 1–6. Advance online publication.

Blomgren, J., Perhoniemi, R. (2022). Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Kelan tutkimusblogi.

Suomen työeläkkeensaajat 2022 (julkari.fi)

Depressio (kaypahoito.fi)

Aiempaa useampi suomalainen sai tukea kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2022

Lähteenvuo M., Taipale H., Tanskanen A., Rannanpää S., Tiihonen J. (2022). Courses of treatment and risk factors for treatment-resistant depression in Finnish primary and special healthcare: A nationwide cohort study. Journal of Affective Disorders 308.

Laukkala T., Suominen I., Granö N., Talaslahti T., Koponen H., Marttunen M. (2020).Psykoterapiaan ohjaaminen ja psykoterapian tuloksellisuuden seuranta. Duodecim 2020;136(18):2047–54.

tietotarjotin.fi

 

Опубликовано Оставить комментарий

Все больше людей подвержены риску выгорания.

Työntekijä nukkuu sohvalla.Согласно исследованию, благополучие на рабочих местах не улучшилось после пандемии.

Бсе большее количество работающих людей подвержены риску профессионального выгорания. Рост наблюдается особенно среди женщин.

Об этом говорят результаты исследования Ведомства трудового здравоохранения ”Miten Suomi voi?” (”Как поживает Финляндия?”).

По данным исследования, каждый четвертый работник входит в группу риска, и с 2019 года эта группа выросла примерно на пять процентных пунктов.

Летом 2023 года, помимо женщин, больше всего от симптомов профессионального выгорания страдали сотрудники с более низким уровнем образования и люди моложе 36 лет.

Кроме того, благополучие на рабочих местах не вернулось на допандемийный уровень.

yle.fi