Miksi me masennumme? Ovatko masennuslääkkeet ratkaisu vai osa ongelmaa? Bloggaaja Jenni Rotonen ja urheilutoimittaja Tapio Suominen. Perjantai-dokkari Lukittu huone.
Video tästä linkistä.
Рубрика: Депрессия
Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta.
Hoitamaton masennus merkitsee sairastuneen elämänlaadun heikkenemistä, menetettyjä työvuosia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Tuore tutkimus paljastaa puutteet kuntoutuksen järjestämisessä.
Teksti Karoliina Koskenvuo
Kuvat Markus Antero
Työttömistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia mutta oli jäänyt riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yhä useammin syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nuoremmissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät ovat kasvaneet, ja alle 40-vuotiailla masennus kuuluu yleisimpiin työkyvyttömyyseläkkeen myöntöperusteisiin. Masennus on merkittävä kansanterveysongelma, joka johtaa liian usein työ- ja toimintakyvyn pysyvään alenemiseen.
Nuoremmissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät ovat kasvaneet.
Laajoja väestöön kohdentuvia tutkimuksia masennuksen takia koetusta kuntoutustarpeesta ei ole aiemmin tehty. Eri sairauksista johtuva kuntoutustarve ja toteutuneen kuntoutuksen riittävyys eri väestöryhmissä ovat kuitenkin tärkeitä kuntoutusjärjestelmän toimivuuden mittareita.
Alle 40-vuotiailla masennus kuuluu yleisimpiin työkyvyttömyyseläkkeen myöntöperusteisiin.
Syyskuussa 2016 asetetun kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävänä on pohtia kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Sen tavoitteisiin kuuluu väestön yhdenvertainen pääsy tarpeen mukaisiin kuntoutuspalveluihin. Masennukseen sairastuneen kuntoutus tarkoittaa useimmiten psykoterapiaa.
Puutteet julkisrahoitteisen psykoterapian saatavuudessa ja masennukseen sairastuneiden oikea-aikaisessa hoitoon ja kuntoutukseen pääsyssä ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.
Työttömät ja työkyvyttömyyseläkeläiset jäävät usein ilman riittävää kuntoutusta
Suomalaista työikäistä väestöä koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan moni masennukseen sairastunut ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta. Tämä merkitsee menetettyjä työvuosia, toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä ja yhteiskunnan näkökulmasta työkyvyttömyys- ja työttömyysmenojen ja terveyden- ja sosiaalihuollon kustannusten lisääntymistä.
Riittävää kuntoutusta vaille jäi lähes 40 % vastaajista, joille oli seurannassa ilmaantunut Beckin depressioasteikon mukaan vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntoutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan masennuksen vuoksi koettuun kuntoutuksen tarpeeseen. Riittävää kuntoutusta vaille jäi lähes 40 % vastaajista, joille oli seurannassa ilmaantunut Beckin depressioasteikon mukaan vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta.
Kuntoutusta vaille olivat jääneet työstatuksen mukaan tarkasteltuna erityisesti työttömänä peruspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Heistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia, mutta oli jäänyt riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.
Psykoterapiaa saaneet tyytyväisempiä
Psykoterapiaa saaneet sairastuneet kokivat noin kolme kertaa todennäköisemmin kuntoutuksen olleen riittävää verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet psykoterapiaa.
Myös tyytyväisyys oman alueen terveydenhuollon palveluihin oli yhteydessä riittäväksi koettuun kuntoutukseen. Oman alueensa palveluihin tyytyväisten todennäköisyys riittäväksi koettuun kuntoutukseen oli tyytymättömiin verrattuna kaksinkertainen.
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistustyössä tavoitellaan kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden selkeämpää työnjakoa ja saumatonta ja asiakaslähtöistä toimintaa. Nämä tavoitteet edellä on hyvä lähteä kehittämään mielenterveyskuntoutusta mukaan lukien psykoterapiapalveluiden riittävä ja oikea-aikainen saatavuus väestössä.
Panostukset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen kannattavat.
Panostukset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen kannattavat. Tuoreen Maailman terveysjärjestön (WHO) johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi masennuksen kattavampi hoitaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Tutkimuksen aineistona käytettiin laajaan satunnaisotokseen perustuvaa Health and Social Support -seurantatutkimuksen tietoja vuosilta 1998, 2003 ja 2011. Tutkimukseen osallistuneet olivat vuonna 1998 20–54-vuotiaita.
Yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia
Masennustila on oireyhtymä, jonka keskeisimmät muodot jaetaan tautiluokitus ICD-10:ssä masennustiloihin ja toistuvaan masennukseen. Masennuksen keskeiset hoitomuodot ovat lääkehoito ja psykoterapiat. Masennukseen sairastuneen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tarvitaan hoidon lisäksi yleensä myös lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista kuntoutusta.
Yleisin masennuspotilaan kuntoutusmuoto on psykoterapia. Se kuuluu niin psykiatriseen hoitoon kuin kuntoutukseen. Mielenterveyden häiriöissä hoidon ja kuntoutuksen välinen raja on häilyvä.
Psykoterapiaa voi saada julkisen terveydenhuollon kautta, Kelan tukemana kuntoutuspsykoterapiana, yksityisiltä psykoterapeuteilta itse maksamalla tai terveydenhuollon maksusitoumuksella. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä.
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kuntoutuspsykoterapiasta on tullut Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. Vuonna 2015 kuntoutuspsykoterapiaa sai 27 300 henkilöä. Masennuksen perusteella työikäisiin kohdentuvaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2015 13 946 henkilöä.
Lähteet
Chisholm D, Sweeny K, Sheehan P, Rasmussen B, Smit F, Cuijpers P, Saxena S Scaling-up treatment of depression and anxiety: a global return on investment analysis. Lancet Psychiatry 2016; 3: 415–24.
HS Mielipide 23.4.2016 ”Lyhyiden psykoterapioiden saanti ja rahoitus turvattava”
HS Mielipide 23.10.2016 ”Psykoterapiahoidot tulee koordinoida paremmin, jotta useammat saisivat apua”
Järvikoski A, Härkäpää K Mielenterveyskuntoutus. Julkaisussa: Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOY, 2011: 232–244.
Kelan tilastokatsaus 2015. Kuntoutuspsykoterapiasta Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. 16.3.2015.
Kela 2016. Kuntoutuspsykoterapia.
Kelan tilastokatsaus 2016. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä vähenee, mutta kehityksessä on eroja ikäryhmien välillä. 18.10.2016.
Kelasto 2016. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset. Helsinki: Kela, 2016. 18.10.2016.
Koskenvuo K, Mattila K, Koskenvuo M Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Health and social support (HeSSup) -tutkimuksen tuloksia. Työpapereita 104. Kelan tutkimus, 2016.
Käypä hoito 2016. Depression Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 06.07.2016.
STM 2016. Kuntoutuksen uudistamiskomitean asettamispäätös.
Psykiatriseen hoitoon pääsy helpottuu pääkaupunkiseudulla – Hus satsaa videokäynteihin ja siirsi kaikki terapeuttinsa pilveen.
Uusi strategia tekee psykoterapiaan pääsystä tasa-arvoisempaa.
Uusi strategia tekee psykoterapiaan pääsystä tasa-arvoisempaa.Jos on uupunut ja ahdistunut, ei aina jaksa poistua kotoaan edes psykoterapiaan. Jatkossa ei ehkä tarvitsekaan.
Psykiatrisia palveluita saa pian etäyhteyden välityksellä. Kunhan on saanut lähetteen psykiatriseen hoitoon, terapeuttia voi tavata videopuhelun välityksellä vaikka omasta sängystä käsin.
Etäpalvelu vaatii nettiyhteyden ja toimii selaimella tai tarvittaessa mobiilisovelluksen kautta.
Psykiatriseen hoitoon pääsy helpottuu pääkaupunkiseudulla oikeastaan kolmesta syystä.
Ensinnäkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on lisännyt psykoterapian ostopalveluita, koska monelle omakustanteinen terapia on liian kallista. Toiseksi helpotusta tuovat erilaiset etäkäynnit, joita tarjotaan jatkuvasti enemmän. Kolmanneksi Hus aloitti yhteistyön suomalaisen startupin Minduun kanssa, jotta itselle sopiva psykoterapeutti olisi helpompi löytää.
Uudesta strategiasta kertoo linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS). Mutta mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?
Etähoitopalvelut jakautuvat reaaliaikaisiin videovälitteisiin palveluihin ja nettihoitoihin, kuten nettiterapiaan. Husin nettiterapioita käyttää vuosittain Stenbergin mukaan 2 500 potilasta ja niitä on käytetty jo pitkään.
Mielenterveystalo.fi-sivuston nettiterapioihin voi saada lähetteen mistä päin Suomea tahansa. Sivustolla käydään terapiaistunnoissa, joihin sisältyy videoita ja tehtäviä. HS kirjoitti nettiterapian toimintatavoista toissa vuonna.
Nyt satsataan kuitenkin eniten videovälitteisiin käynteihin. Ne vievät terveydenhuollon ammattilaisilta saman ajan kuin vastaanotto kasvotusten, mutta säästävät potilaan aikaa ja vaivaa.
”Psykiatrisen hoidon tapaamisia korvataan potilaan halutessa videokäynneillä. Tutkimusten mukaan hoitosuhteiden laatu ei erityisesti heikkene – joissain tutkimuksissa potilaat ovat olleet etänä jopa aktiivisempia kuin perinteisellä vastaanotolla”, Stenberg sanoo.
Hus itse tutkii parhaillaan kumpaakin etähoitomuotoa eli nettiterapioita ja reaaliaikaisia palveluita. Se on aloittanut Kelan kanssa etäkuntoutushankkeen. Hankkeessa lyhytaikaiseen terapiaan ohjattaville potilaille annetaan hoitoa taulutietokoneiden välityksellä.
Jatkossa Husilta saa myös hoitoa, joka alkaa ja loppuu tavanomaisesti, mutta yhteyttä pidetään myös etänä. Tulossa on myös hoitokokeiluja, jotka aloitetaan etänä ja pidetään kokonaan videopuheluilla.
”Pyrimme siihen, että viisi prosenttia käynneistä tapahtuisi etänä.”
Nuorisopsykiatrian puolella etähoitoa on kokeiltu Lohjan alueella. Ylilääkäri Laura Häkkinen oli mukana kesällä aloitetussa kokeilussa, jossa neljälle potilaalle annettiin vaihtoehdoksi vastaanotto videopuhelulla.
Vaikka etäpalveluita ei ole alun perin kehitetty erityisesti nuorille, ne sopivat Häkkisen mukaan nuorille erityisen hyvin. Lohjan pilotti meni niin hyvin, että videovastaanotto otetaan käyttöön kaikilla alueen kolmella poliklinikalla perinteisten vastaanottokäyntien tueksi.
”Etähoito on nuorille luontevaa. Osan mielestä on helpompi puhua vaikeista asioista videopuheluilla kuin kasvotusten”, Häkkinen sanoo.
Hänen näppituntumansa mukaan videomahdollisuus auttaa myös siihen nuorisopsykiatriassa yleiseen vaivaan, että nuori jättää tulematta vastaanotolle.
”Kaikille etäyhteys ei sovi, mutta tämä vaihtoehto on hyvä olla tarjolla.”
Etäpalvelut auttavat myös työntekijöitä, koska esimerkiksi hoitaja voi konsultoida lääkäriä joustavammin kotikäynneillä. Häkkinen kertoo henkilökunnan yllättyneen myönteisesti siitä, miten helppoa videovastaanoton pitäminen oli.
”Etäyhteyden avulla nuorten saama hoito parani, koska vastaanotolle pääsi joustavammin. Tästä on tulevaisuudessa paljon hyötyä”, Häkkinen sanoo.
Psykoterapeutin valinta vie Jan-Henry Stenbergin mukaan tolkuttoman paljon aikaa mielenterveyskuntoutuksessa niin nuorilla kuin aikuisillakin.
Hakija joutuu selailemaan terapeutteja eri yhdistysten sivuilta ja soittelemaan moneen paikkaan, jotta saisi tietää, kenellä on vapaita aikoja. Siksi Hus alkoi nyt tehdä yhteistyötä Minduu-yrityksen kanssa ja siirsi kaikki terapeuttinsa pilvipalveluun. Jos potilas saa terapiansa ostopalveluna, hänet ohjataan Husin omalle Minduu-sivulle.
Minduun perussivusto auttaa ihmisiä, jotka etsivät psykoterapeuttia omakustanteiseen tai Kela-tuettuun terapiaan. Psykoterapeutin hakukriteereiksi voi laittaa terapiasuuntauksen, koulutuksen, sijainnin ja vaikka sukupuolen. Sivustolla myös selitetään eri terapiasuuntausten periaatteet.
”Nyt alamme seurata myös ostettujen terapiapalveluiden laatua. Suomessa laatua ei ole aiemmin tutkittu”, Stenberg sanoo.
http://www.hs.fi
