Ahdistus helpottaa, maisema avartaa mielen – näin luonto vaikuttaa terveyteemme.

– Ihmiselle tulee helposti odotuksia siitä, että pitäisi olla jotenkin toisenlainen. Jostain syystä me voimme luonnossa olla myötätuntoisempia ja hyväksyvämpiä itseämme kohtaan, koska koemme, että luonto ei aseta meille odotuksia.
Meillä on myös taipumus määritellä itsemme luontoihmiseksi, kaupunki-ihmiseksi tai meri-ihmiseksi – joskus nämä häiritsevät. Ihminen saattaa pohtia, että voinko minä hakeutua luontoon esimerkiksi tietämättä lajeja.

Luontokokemus on moniaistinen

Vaikka tutkimuksissa visuaalinen näköhavainto vallitsee, niin luonnosta nautitaan myös kuuntelemalla sen ääniä: lehtien kahina, lumen hiljaisuus, meren laineet. Myös tuoksut ovat tärkeitä.
Näin luontokokemuksiaan kuvailee näkövammainen Tarja:

Luonnon värit, muodot ja tapahtumat vetävät ihmisen tarkkaavuuden automaattisesti puoleensa. Sekunnit, minuutit ja tunnit katovat, ajan havaitseminen hidastuu.
Viher- ja vesiympäristöt asuinalueiden läheisyydessä tarjoavat ihmisille hengähdyspaikan myös elämän poikkeustilanteissa.

Mielipaikkojen ja tuttujen maisemien katoaminen ahdistaa

Kuuntelijoita puhutti myös luonnon tuhoaminen. Talous ja tehokkuus ovat läsnä kaikessa meidän yhteiskunnassamme, ja ne näyttävät edelleen vievän voiton.

– Kuuntelijan menetyksen tunne kertoo siitä, että luontoyhteys on ollut mahdollista. Ihmisen surua, ahdistusta ja järkytystä ei ymmärretä, vaan kokemuksen kanssa jää yksin, Kirsi Salonen pohtii.
Monen mielipaikat löytyvät luonnosta, ja ne ovat yllättävänkin tärkeitä. Rakkaan luontopaikan menettäminen voi olla vastaava kuin ihmissuhteen menettäminen, Salonen painottaa.
– Lähiluonnon terveysvaikutukset tulisi ottaa entistä paremmin huomioon. Taloustieteessä on onneksi etenemässä se, että hyvinvointivaikutuksille asetetaan rahallinen arvo, kertoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela Kalevi Korpela.

Luonto antaa lohtua ja tukea

Luonnossa ihminen ei ole yksin, vaan esimerkiksi puut tukevat mielenterveyttä ihan suoraan. Murehtiminen ja asioiden vatvominen vähentyy, ja ajatukset kääntyvät muualle.
– Mielenterveyden häiriöistä masennus ja ahdistus on eniten tutkittu. Yleinen tulos on, että mitä enemmän on viheralueita, niin sitä vähemmän väestötasolla esiintyy mielen häiriöitä.
Tämä on todettu Korpelan mukaan esimerkiksi Tampereella, missä viheralueita on kokeiltu myös kuntoutuksessa.
Viherympäristöjen lisäksi myös metsällä ja lumisilla maisemilla on elvyttävä vaikutus.
– Lumisilla ja syksyisillä metsämaisemilla on tutkimusten mukaan vastaavia vaikutuksia elpymiseen ja hyvinvointiin kuin viherympäristöillä.

Ihmisen ohjaamiseksi tervehtymään luontoon tarvitaan työkaluja. Sosiaalinen tuki sekä luonnon vaikutus tervehdyttävät yhdessä.
– Kuntoutus, vanhusten ja vammaisten ulkoiluttaminen – voisimme tarjota enemmän kanssakulkijuutta, Salonen pohtii.
Esimerkiksi kipu- tai syöpäpotilaille luonnon tarjoama armollisuus voi olla hyvinkin merkityksellistä. Muistisairaalle tunnoilla ja tuoksuilla on tärkeä merkitys.
– Me voimme olla haavoittuvia ja tarvitsevia, mutta luonto jaksaa kantaa myös minun kuormani ja hyväksyy sen.

Luonto ja mieli -ilta tarjosi sekä tutkimustietoa että kuuntelijoiden herkkiä havaintoja luonnon vaikutuksesta hyvinvointiimme. Illan asiantuntijoina olivat Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela ja psykologian tohtori Kirsi Salonen.
yle.fi