Yllättävä luonteenpiirre suojaa masennukselta.

Tunnollinen toipuu masennuksesta usein muita nopeammin. Mutta tunnollisuudesta ei ole hyötyä, jos unohtaa tärkeän ohjenuoran, sanoo psykiatrian professori.

Masennuksesta on tullut jo suoranainen kansantauti, mutta jokainen kansalainen ei siihen kuitenkaan sairastu. Masennukselta suojaa moni tekijä, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Kuten yllättäen tunnollisuus.
Tunnollinen ihminen on Korkeilan mukaan paremmin suojassa masennukselta, sillä hän on usein harkitseva, velvollisuudentuntoinen, luotettava, sitoutunut ja hyvä pitämään elämäänsä hallinnassa.
”Tunnolliset ihmiset ovat myös usein muita terveempiä ja elävät pidempään. Jos he sairastuvat, he hakevat yleensä aktiivisesti apua ja tekevät töitä ongelmien ratkomiseksi.”
Tämän takia tunnollinen ihminen myös toipuu masennuksesta usein muita nopeammin. Mutta tunnollisuudesta ei ole hyötyä, jos unohtaa tärkeän ohjenuoran, Korkeila huomauttaa.
”Nimittäin sen, että paras on hyvän pahin vihollinen.”
Korkeila muistaa itse lauseen erityisen hyvin, koska hänen isänsä toitotti sitä usein.
Jos tunnollisuus lipsahtaa perfektionismiin tai ankaraan itsekritiikkiin, siihen, että vain paras kelpaa, masennuksen ja päihteiden käytön riskit lisääntyvät selvästi.
Psykologi Regina García Velázquezin Helsingin yliopistossa tekemästä tuoreesta väitöstutkimuksesta käy ilmi, että itsekriittisyys on ihmiselle myrkkyä. Myötätunnon opettelu itseään kohtaan voi suojata lamaannuttavalta masennukselta.
”Armo on todella tärkeä asia. Nykyään käytetään sanaa itsemyötätunto. Se tarkoittaa sitä, että osoittaa armoa ja lempeyttä myös itselleen”, Korkeila sanoo.

Jos omassa suvussa on paljon mielialahäiriöitä, masennusriski kasvaa selvästi.

Osalla suomalaisista masennuksen välttäminen on toisia vaikeampaa, koska masennuksen vaihtelevuudesta 30–40 prosenttia selittyy geneettisillä tekijöillä. Jos omassa suvussa on paljon mielialahäiriöitä, niin riski kasvaa selvästi: jo pienemmät ärsykkeet saattavat laukaista masennuksen.
Mutta ihminen ei ole kuitenkaan täysin perimänsä armoilla, Korkeila muistuttaa. Tärkeää on, että tiedostaa suvussaan piilevän riskin, seuraa omaa kuormitustaan ja toimii sen hyväksi, että stressi ei kasva liian suureksi.
Kuuntelee itseään ja uskaltaa puhua tunteistaan.
”Jos oireita tulee, kannattaa hakea apua mahdollisimman pian. Jo pari käyntiä asiantuntijalla voi helpottaa tilannetta.”
Pelkät geenit eivät luonnollisesti aiheuta masennusta. Masennuksen syntyyn vaikuttavat myös stressi, vastoinkäymiset, lapsuuden kasvuympäristö, ihmissuhteet ja temperamenttipiirteet. Ulospäin suuntautuvalla masennusalttius on vähäisempi kuin sulkeutuneella ja aralla.
”Turvallinen lapsuus ja nuoruus, jossa ei ole suuria vastoinkäymisiä, antaa ihmiselle hyvän suojan.”

Suurin osa masennusjaksoista saa alkunsa jostakin merkittävästä, kielteisestä elämäntapahtumasta.

Vaikka eläisi kuinka oppikirjan mukaista elämää, ei kukaan ole silti täysin turvassa masennukselta, Korkeila sanoo. Eikä tarvitsekaan olla.
”Masennus on normaali tunnereaktio esimerkiksi aikakausina, jolloin pitää irroittautua itselleen tärkeistä tavoitteista tai asioista. Masennussairaudessa sen sijaan on mukana paljon muita tuskallisia oireita, ja se jatkuu haitallisena pidempään.”
Suurin osa masennusjaksoista saa alkunsa jostakin merkittävästä, kielteisestä elämäntapahtumasta. Tällaisia ovat esimerkiksi kumppanin menetys, kiusatuksi joutuminen, ristiriidat ihmissuhteissa tai työttömäksi jääminen.
”Riski masennuksen puhkeamiselle moninkertaistuu muutoksen jälkeisinä kuukausina. Jos ihminen jää vaille sosiaalista tukea, masennuksen vaara lisääntyy”, lääketieteen tohtori ja psykiatrian erikoislääkäri Irina Holma sanoi HS:n haastattelussa elokuussa.
Vaikeina hetkinä kannattaakin hakea aktiivisesti apua, olipa kyseessä ammattilainen tai ystävä. Korkeila muistuttaa, että sosiaalinen verkosto on voimavara, joka puskuroi stressiä vastaan.
”Kavereita ei tarvitse olla joka sormelle. Jo se, että on muutama läheinen ihminen, on paljon.”

Masentunut mieli keksii luovasti yhä uusia syitä siihen, mitkä asiat ovat väärin tai epäonnistuneita.

Masennukselta suojaa kyky kokea positiivisia tunteita jo pienistäkin asioista. Se, että osaa olla kiitollinen ja hakee mielihyvää vaikkapa uudesta harrastuksesta. Jos taas ottaa asiat usein negatiivisuuden kautta, ärsyyntyy tai valittaa pienestäkin, kasaa itselleen henkistä kuormaa.
”Tämä näkökulma liittyy sekä myötäsyntyisiin temperamentin piirteisiin että asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.”
Korkeila vinkkaa, että onnellisuuden tunnetta voi lisätä pienilläkin teoilla, kuten palauttamalla mieleen mieluisan muiston tai käymällä paikassa, johon liittyy lämmin lapsuusmuisto.
”On havaittu, että tämä aktivoi positiivisia tunnekokemuksia ja ylläpitää hyvinvointia. Positiiviset tunnekokemukset parantavat ihmisen valmiuksia säädellä stressiä.”
Tällaiset arjen vinkit eivät kuitenkaan auta siinä vaiheessa, kun on sairastunut masennukseen. Masentuneen havaintokyky vääristyy: ihminen kiinnittää huomioita etenkin elämänsä kielteisiin asioihin ja näkee ympärillään uhkia.
”Muistotkin tulkitaan helposti paljon negatiivisemmin kuin mitä ne todellisuudessa olivat.”

”Muista huolehtiminen kohottaa selvästi ihmisen yleistä hyvinvointia.”

Samat tekijät, jotka edistävät yleistä terveyttä, edistävät myös mielenterveyttä. Esimerkiksi terveellinen ruokavalio auttaa, koska ylipaino voi niin ikään johtaa masennusoireiden ilmaantumiseen, Korkeila sanoo.
Yksi toimiva keino ehkäistä masennusta on liikkuminen. Jo maltillinen liikunta, esimerkiksi kävely tai uiminen, saavat kehon erittämään mielihyvähormonia. Samalla paranevat myös aivojen muistitoiminnot, toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus.

”Eivät ne japanilaiset lääkärit turhaan jakele potilailleen metsäkävelyreseptiä.”

Liikunnan merkitys aivoille juontuu jo esi-isien ajoista, Korkeila kertoo.
”Ihminen joutui juoksemaan savannilla kymmenenkin kilometriä saaliin perässä. Sen jälkeen hänen piti löytää takaisin kotiin, joten jokin evolutiivinen mekanismi on yhdistänyt meissä liikunnan, muistin ja korkeammat kognitiiviset toiminnot.”
Korkeila huomauttaa, että etenkin metsässä liikkuminen lisää elinvoimaa ja vähentää stressiä.
”Eivät ne japanilaiset lääkärit turhaan jakele potilailleen metsäkävelyreseptiä.”
Liikunta parantaa myös unen laatua, jolla on iso merkitys aivoille. Yön aikana aivot peseytyvät, tankkaavat ja huoltavat itseään. Unettomuus johtaakin helposti stressin kierteeseen ja lopulta masennukseen.
”Unesta kannattaa huolehtia sammuttamalla koneet ajoissa.”
Jatkuva suorittaminen, meneminen ja älylaitteiden räpeltäminen altistavat tunnetusti ongelmille. Korkeila sanoo, että masennus on itse asiassa ylivireystila, jolloin kaasu on hirttäytynyt pohjaan. Elimistö käy kierroksilla, mutta lepääminen ei tuota palautumista.
”Elimistön vireystila on liian kova, minkä takia rentoutuminen ja nukkuminen ovat vaikeaa.”
Jos haluaa pitää kierrokset hallinnassa, kannattaa Korkeilan mukaan etsiä jokin keino, joka auttaa palautumaan päivän kuormituksesta. Jokin, joka rentouttaa ja rauhoittaa, olipa se jooga, meditaatio tai hengitysharjoitus.
www.hs.fi