Vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ihmisten fyysisten sairauksien hoito toimii heikosti

Puita ruska-aikana.Fyysisen terveyden ongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä vakavia mielenterveyshäiriöitä, kuten skitsofreniaa, sairastavilla. Ilmiön syyt liittyvät osin elintapoihin ja lääkehoidon aiheuttamaan painonnousuun, mutta merkittäviä ongelmia on myös fyysisten sairauksien hoidon toteutumisessa.
Tutkimusten perusteella erityisesti syöpien ja sepelvaltimotaudin hoidossa on laatueroja vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ja muun väestön välillä. Skitsofreniaa sairastaville tehdään esimerkiksi harvemmin pallolaajennus tai ohitusleikkaus kuin muille sepelvaltimotautipotilaille. Myöskään lääkehoito ei aina toteudu suositusten mukaan.
Muuhun väestöön verrattuna ero kuolleisuudessa on merkittävä: skitsofreniapotilaiden elinikä on 10‒20 vuotta muuta väestöä lyhyempi. Viime vuosina ero on kaventunut, mutta se on johtunut itsemurhakuolemien vähentymisestä – tautikuolemissa ero on ennallaan.

Potilaat tarvitsevat ennaltaehkäisevää hoitoa ja selkeitä ohjeita

Laadukkaan hoidon toteutumisen suurin este on palvelujärjestelmän pirstaleisuus.
Psykiatrian alan ongelmana on puutteellinen fyysisten terveysongelmien tunnistamisen, tutkimisen ja hoidon osaaminen ja resursointi. Muilla erikoisaloilla ja perusterveydenhuollossa puolestaan tarvittaisiin lisää osaamista ja aikaa juuri näiden potilaiden erityistarpeiden huomioimiseen.
”Vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsivällä on oikeus terveelliseen ja aktiiviseen elämään ja samaan fyysiseen terveyteen ja terveydenhoitoon kuin muillakin, mutta tämän periaatteen toteutumiseen on vielä pitkä matka”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Hänen mukaansa monilla vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivillä on kognitiivisen toimintakyvyn vaikeuksia, minkä vuoksi he tarvitsevat selkeät, myös kirjalliset hoito-ohjeet. Potilaan voi olla myös vaikea kuvata oireitaan tai hän voi suhtautua hoitoon epäluuloisesti sairautensa takia.
”Näissä tilanteissa saumaton yhteistyö fyysisen sairauden hoidon ja psykiatrisen hoidon kanssa on erityisen tärkeää. Lisäksi terveysongelmia ennaltaehkäisevään työhön, kuten tupakoinnin lopettamisen tukeen, on saatava paremmat ohjeet ja mahdollisuudet toteuttaa niitä”, Suvisaari sanoo.

Psykoosien lääkehoito lihottaa keskimäärin kymmenen kiloa

Tärkein fyysisiin terveysongelmiin ja ylikuolleisuuteen vaikuttava riskitekijä vakavia mielenterveysongelmia sairastavilla on tupakointi. Skitsofreniaa sairastavat tupakoivat kolme kertaa useammin kuin muu väestö.
Psykiatrinen lääkehoito voi myös itsessään altistaa fyysisen terveyden ongelmille. Useimmat psykoosilääkkeet aiheuttavat painonnousua: suomalaistutkimuksen mukaan ensimmäisen hoitovuoden aikana paino nousi keskimäärin kymmenen kiloa.
Lääkkeiden aiheuttaman painonnousun lisäksi skitsofreniaa sairastavilta puuttuu usein ateriarytmi ja he syövät epäterveellisemmin kuin muu väestö. Potilaat eivät ole ylipainoisia ennen sairastumista, vaan painonnousu tapahtuu sairastumisen jälkeen.
Kaikkiin vakaviin mielenterveyshäiriöihin liittyy myös liikunnan vähäisyys, ja ongelma on erityisen korostunut skitsofreniaa sairastavilla.
Epäterveellisten elintapojen ja lääkehoidon lisäksi köyhyys vaikuttaa monen skitsofreniaa sairastavan terveyteen: Skitsofreniaan sairastutaan nuorena ja useimmat sairastuneista ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, joten heillä on alhainen tulotaso. Köyhyys voi vaikeuttaa esimerkiksi liikunnan harrastamista tai terveellisten ruokavalintojen tekemistä.

Lähde:

Suvisaari J ym. Vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien riskitekijät. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2019, THL.

Lisätietoja:

Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi
thl.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.