Опубликовано Оставить комментарий

Pysytteletkö aina tutussa ja turvallisessa? Saatat masentua muita herkemmin.

1024x768 3Turvallisuushakuinen pelaa varman päälle ja kaihtaa riskejä. Jos turvallisuushakuisuus alkaa rajoittaa elämää, itseään voi opetella haastamaan.

Turvallisuushakuinen ihminen ei mielellään kokeile uutta tai lähde mukaan uusiin tilanteisiin. Hänellä on voimakas tarve suunnitella asioita ja hallita riskejä. Koska epävarmuus on hänestä hyvin epämiellyttävää, hän pyrkii myös varmistelemaan asioita.

– Tällaiset ihmiset ovat tavanomaista harkitsevaisempia ja huolellisempia. He tekevät myös vähemmän virheitä, koska eivät ota yltiöpäisiä riskejä, kertoo psykoterapeutti ja johtava psykologi Jan-Henry Stenberg HUSista.

Tilastotietoa siitä, ovatko suomalaiset keskimäärin turvallisuushakuisempia vai riskinottokykyisempiä, ei ole olemassa. Stenberg kertoo, ettei persoonallisuuden piirteiden ryhmittely kansallisuuksien mukaan ole järkevää tai hyödyllistäkään.

– Erot eri kansallisuuksien välillä ovat niin pieniä. Yksilöiden väliset erot sen sijaan ovat kiinnostavia ja merkittäviä.

Читать далее Pysytteletkö aina tutussa ja turvallisessa? Saatat masentua muita herkemmin.

Опубликовано Оставить комментарий

Virkkuukoukulla uupumusta vastaan – Eskon masennus hellitti käsitöiden avulla.

Esko Poutasella on uusi puoliso, pieni vauva, ja hän on palannut pikkuhiljaa töihinkin. Masennus on helpottanut, sillä hänellä on keinoja käsitellä asioita.”

Jo 26-vuotiaana ­Esko Poutasella oli kasassa koko paketti. Vierellä oli vaimo, jonka kanssa hän oli seurustellut 17-vuotiaasta asti. Perheeseen oli syntynyt reilun vuoden välein kaksi lasta ja kodiksi oli hankittu unelmien omakotitalo Turengista.

Työstäänkin Esko piti.

Hän työskenteli koodarina konsultti­firmassa, joka kasvoi ja kukoisti. Hän veti omaa tiimiään, tapasi asiakkaita ja toimi töidensä ohella luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna ja uusien työntekijöiden mentorina.

Työilmapiiri oli niin hyvä, että normaalien työtuntien lisäksi porukka järjesti vielä keskenään koulutusleirejä.

”Meni lujaa. Kaikki oli hyvin”, ­Esko muistelee yli kymmenen vuoden takaista elämäänsä.

Mitä sitten tapahtui? Mihin vauhti tyssäsi?

Masennus painoi sänkyyn niin ettei ylös päässyt

Читать далее Virkkuukoukulla uupumusta vastaan – Eskon masennus hellitti käsitöiden avulla.

Опубликовано Оставить комментарий

Suomalaistutkimus: Masennuksesta annetaan harhaanjohtavaa tietoa.

Masennusdiagnoosi ei yleensä kerro mitään siitä, mikä on masennuksen syynä.

Masennuksesta tarjotaan ihmisille yleisesti harhaanjohtavaa tietoa.

Tällaiseen tulokseen on tultu Turun yliopiston ja Taideyliopiston tuoreessa tutkimuksessa., jossa tutkijat analysoivat johtavien kansainvälisten terveysorganisaatioiden julkisesti tarjoamaa tietoa masennuksesta.

Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että masennusdiagnoosi on yleensä vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, mutta siinä ei kerrota mitään oireiden aiheuttajasta.

Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internetsivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita ja/tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä suomalaistutkijoiden mukaan ei pidä paikkaansa.

Väärinkäsitystä pitävät yllä myös mielenterveysalojen ammattilaiset, toteaa tutkimus.

Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.

Vaikeuttaa ymmärtämistä

– Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta.

Kajanojan mukaan masennus ja päänsärky ovat lääketieteellisiä diagnooseja, mutta kumpikaan niistä ei selitä, mistä oireet johtuvat.

– Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystämme mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään, Kajanoja sanoo tiedotteessa.

Ongelman taustalla saattaa tutkijoiden mukaan olla psykologinen ajatteluvinouma.

– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen Taideyliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin Psychopathology-tutkimuslehdessä

https://www.iltalehti.fi/

https://www.iltalehti.fi/