Опубликовано Оставить комментарий

Masennus suurelta osin ehkäistävissä.

Tiedossa olevat keinot masennuksen ehkäisemiseen ovat kustannustehokkaita ja toimivia, kertoo tuore eurooppalainen asiantuntijaraportti.
Vuosittain noin 30 miljoonaa eurooppalaista kärsii masennuksesta. Elämänsä aikana masennukseen sairastuu noin 13 prosenttia koko väestöstä.

– Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä, sanoo raporttia kansainvälisessä työryhmässä valmistellut psykiatri ja Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa.
Masennus uhkaa Euroopan tuottavuutta ja kehitystä. Masennuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 610 miljardia euroa, joka on yksi prosentti alueen bruttokansantuotteesta. Merkittävimmän osuuden tästä muodostavat toistuvat poissaolot ja heikentynyt työteho, jotka aiheuttavat työnantajille 270 miljardin euron menetykset vuosittain.

– Suomessa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2013 yli 35 000 työikäistä. Tästä seuranneet eläkkeet ja sairauspäivärahat olivat yli 600 miljoonaa euroa. Jos tähän lisätään vielä yhteiskunnan menettämä työpanos, niin summa nousee huomattavasti korkeammaksi, sanoo Kristian Wahlbeck.

Tukea masentuneelle vanhemmalle

Masennukselle altistavia tekijöitä on monia, joten niitä ei ole mahdollista korjata vain terveyspalvelujen avulla. Mielenterveys tulisikin ottaa huomioon kaikilla politiikan sektoreilla, jotta masennusta pystyttäisiin ehkäisemään. Tutkimuksissa on löydetty useita kustannustehokkaita ja vaikuttavia keinoja. Masennukselle altistavia tekijöitä pystytään vähentämään tukemalla yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä.
– Näitä keinoja ei ole hyödynnetty riittävässä mittakaavassa julkisessa päätöksenteossa, kertoo Kristian Wahlbeck.
Masennukselle merkittävin altistava tekijä ovat haitalliset kokemukset lapsuudessa, jotka nostavat moninkertaisesti riskiä masentua aikuisiällä. Lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen on resurssien käytön kannalta tehokkainta. Mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien tukeminen vähentää lasten sairastumisriskiä 40 prosentilla. Vanhemmuuden edellytyksiä voidaan yleisesti parantaa muun muassa edistämällä synnyttävien äitien hyvinvointia, kouluttamalla neuvolapalveluiden henkilökuntaa tukemaan lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta sekä varmistamalla laadukkaan päivähoidon.
Tilastot osoittavat, että kynnyksetön psykologinen tuki ehkäisee 20–40 prosenttia uusista masennustapauksista.

Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi

Mielenterveysosaamisen vakiintuminen kansalaistaidoksi ja sitä tukeva sähköinen materiaali ehkäisisivät masennusta huomattavasti. Myös työpaikoilla aikainen puuttuminen masennukseen on todettu erittäin kustannustehokkaaksi.
Yhteiskunnallisesti mielenterveyttä voidaan parantaa tukemalla terveitä elämäntapoja. Kaupunkisuunnittelussa olisi suositeltavaa edistää arkista liikkumista ja yhteisöllisyyttä. Ympäristöjen viihtyisyys tukee erityisesti lasten kehitystä. Alkoholin saatavuutta rajoittamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä masennusta, sillä se on keskeinen mielenterveyteen vaikuttava tekijä.
– Erilaisten keinojen yhteisvaikutuksella olisi mahdollista lähes puolittaa uusien masennustapauksien määrä. Samalla luotaisiin yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, joka parantaisi elämänlaatua, Kristian Wahlbeck sanoo.
RAPORTTI ”PREVENTION OF DEPRESSION AND PROMOTION OF RESILIENCE IN EUROPE” (Kristian Wahlbeck, Pim Cuijpers, Arne Holte) esiteltiin Euroopan komission terveyden pääosaston mielenterveyden asiantuntijaryhmälle 17.11.
TIETOA MASENNUKSESTA
INFOGRAAFIT

Kristian Wahlbeck
Опубликовано Оставить комментарий

Masennus käy kalliiksi yhteiskunnalle – turvallinen lapsuus on avain sairauden ehkäisyssä.

Nuori nainen puistonpenkillä.Suomessa masennukseen sairastuminen on melko yleistä. Tutkimusprofessori visioi, millaisen yhteiskunnan tulisi olla, että masennusta ennaltaehkäistäisiin mahdollisimman tehokkaasti.

Masennus on melko yleinen sairaus Suomessa. Masennus maksaa sairaslomina 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa, ja arviolta 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen takia. Suomi ei kuitenkaan ole suuri poikkeus muista jälkiteollisista maista, vaan masennuksen yleisyys on melko samanlaista muuallakin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen visioi, millainen yhteiskunta olisi tehokkain ennaltaehkäisemään masennusta. Hän nostaa erittäin tärkeäksi seikaksi lapsuuden kodin tunnelman.
– Tiedämme masennuksen riskitekijöistä sen, että lapsuuden kodin tulisi olla rauhallinen. Siellä ei esimerkiksi saisi olla tavallista enempää riitoja, vaikka pientä erimielisyyttähän arkiasioiden hoitamisessa saattaa toisinaan esiintyä.
Lapsuuden kodin tunnelma ei ole ainut seikka, mikä masennusta ehkäisevässä yhteiskunnassa olisi tärkeä asia. Lisäksi vanhemmat tai lapsi eivät käyttäisi päihteitä haitallisissa määrin, ja tiettyjä päihteitä ei saisi käyttää laisinkaan.
Partonen korostaa, että turvallisuuden tunne on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.
– Kodin ja lähiympäristön tulisi olla turvallisia, että ei olisi pelkoa fyysisestä pahoinpitelystä eikä henkisestä kiusaamisesta. Kaikki nämä asiat auttavat siihen, ettei masennusta myöhempinä vuosina tule.

Masennus vaikuttaa toimintakykyyn nopeasti

Partosen mukaan on hyvin yksilöllistä, miksi ihminen sairastuu masennukseen. Suurimmalle osalle masennuksesta ei voida osoittaa mitään yksittäistä syytä, vaan useampikin ulkoinen syy vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen.
– Taustalla voi olla kielteisiä elämäntapahtumia, kuten menetyksiä. Lisäksi sosiaalisen verkoston ulkopuolelle jääminen johtaa usein masennusoireisiin. Ja stressaavien kielteiseksi koettujen elämäntilanteiden kasaantuminen lisää kuormaa, joka voi johtaa sairastumiseen myöhemmin. Myös stressaavat tilanteet, jotka koetaan myönteisiksi voivat rasittaa elimistöä ja aiheuttaa masennusoireiden ilmaantumisen.
Masennus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn hyvinkin nopeasti.
– Myönteisten psyykkisten voimavarojen vahvistaminen ja mielenterveyden tukeminen kaikilla tavoilla mahdollisimman varhain ovat parhaat tavat estää masennuksen ilmaantuminen myöhemmällä iällä.
– Ihmisen ikääntyessä saattaa tulla fyysisiä elimellisiä sairauksia ja niiden hoidon yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomiota myös psyykkiseen vointiin. Eli ei hoideta vain fyysistä sairautta, vaan muistetaan ihminen kokonaisuutena.
Sosiaalinen tuki vahvistaa ihmisen sosiaalista pääomaa ja voi sitä kautta vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen ja ehkäistä masennusta. Lisäksi ihmisen omien psyykkisten voimavarojen ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiskeinojen vahvistaminen auttaa suojaamaan mielenterveyttä.

Huomioi toiset, älä syrji äläkä kiusaa

Ihanneyhteiskunnan saavuttamiseen masennusta ennaltaehkäisemällä ei ole olemassa patenttiratkaisuja. Mutta Timo Partonen nostaa esille yleisen asennoitumisen muihin ihmisiin.
– Muutos lähtee siitä. Sillä on iso merkitys, että muita ei syrjittäisi eikä kiusattaisi sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ja tietysti tuen antaminen, jos toisen tilanne on vaikea ja hän oirehtii jostain asiasta. Ihan sen kysyminen, että kuinka toinen voi sekä kuunteleminen ja ajan antaminen.
– Jos vakavammasta tilanteesta on kysymys, ammattiavun pitäisi olla nopeasti saatavilla, Partonen jatkaa.

Yle

Опубликовано Оставить комментарий

Brittitutkimus: 40 prosenttia tuoreista vanhemmista kokee mielenterveysongelmia.

Äiti lapsi sylissään.Sairaanhoitajajärjestön kyselyyn osallistui 2 000 vastikään äidiksi tai isäksi tullutta. Alle puolet ahdistusta tai masennusta kokeneista sanoi harkinneensa ammattiavun hankkimista.
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tuoreista vanhemmista noin kaksi viidestä kokee mielenterveysongelmia joko ensimmäisen lapsensa synnyttyä tai raskauden aikana.
Yhteensä 2 000 äidille ja isälle tehdyssä kyselyssä 41 prosenttia osallistujista kertoi kokeneensa ahdistusta, masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia.
Sairaanhoitajajärjestö Royal College of Nursingin teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain alle puolet eli 46 prosenttia mielenterveysongelmia kokeneista oli harkinnut avun pyytämistä terveydenhuollon ammattilaiselta. Enemmistö tukeutui puolisoonsa tai muihin sukulaisiinsa. Noin neljäsosa niistä, jotka eivät hakeneet ammattiapua, kertoi syyksi pelon.
– Liian monet vanhemmat pelkäävät, että masennuksen tai ahdistuneisuuden läpikäyminen merkitsee, että heitä pidetään epäkelpoina vanhempina, RCN:n kouluttaja Carmel Bagness sanoo tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistuneista miehistä 27 prosenttia sanoi kärsineensä ahdistuksesta tai masennuksesta puolisonsa raskausaikana tai synnytyksen jälkeen.

Yle