Jesse, 34, aikoi tehdä itsemurhan ja soitti Kriisipuhelimeen – jäi ilman apua, koska puhelimessa ei ollut saldoa, eikä päivystäjä voinut soittaa takaisin
Mielenterveysseuran Kriisipuhelintoiminnan päällikkö kertoo, että resurssirajoitteista huolimatta kaikkia pyritään auttamaan. Keskusteluapua voi saada myös verkossa täysin maksutta.
Jessellä, 34, oli tunne, että hän aikoo tehdä itsemurhan.
Hädissään hän soitti Mielenterveysseuran Kriisipuhelimeen, koska hänestä tuntui, että toiselle ihmiselle puhuminen auttaisi häntä pääsemään tilanteen yli.
Jessellä oli kuitenkin puhelimessaan niin vähän saldoa, ettei puhelua olisi voinut jatkaa kuin hetken. Hän pyysi, että päivystäjä soittaisi hänelle takaisin, mutta hänelle vastattiin, että takaisin soittaminen ei ole mahdollista. Jesse joutui lopettamaan puhelun.
Jesse esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Suomen Mielenterveysseuran vuonna 1970 avautunut Kriisipuhelin tarjoaa ammattilais- ja vapaaehtoisvoimin keskusteluapua henkisen kriisin kurimuksessa oleville ihmisille. Yksi sen keskeisimmistä tehtävistä on ehkäistä itsemurhia.
Jesse tunsi jääneensä heitteille, kun hänelle kerrottiin Kriisipuhelimesta, ettei takaisin soittaminen ole mahdollista. Hän onnistui kuitenkin saamaan yhteyden lähiomaiseensa, joka soitti hänelle ja auttoi häntä pääsemään vaikean tilanteen yli.
Myöhemmin Jesse otti yhteyttä Iltalehteen kertoakseen kokemuksestaan. Hän ihmettelee, miksi esimerkiksi vähävaraisen tai nuoren henkilön ei ole mahdollista saada Kriisipuhelimesta keskusteluapua, jos puhelimessa ei ole saldoa.
– On erittäin kurja tilanne, ettei hän ole saanut meiltä sitä apua, mitä on hakenut. Olen hyvin pahoillani siitä, vastaa Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kuultuaan Jessen kokemuksesta.
Kriisipuhelimen ensisijainen tehtävä on tarjota keskusteluapua ihmisille, jotka ovat itselleen vaaraksi. Akuutissa tilanteessa, jossa ihminen on juuri sillä hetkellä todellisessa hengenvaarassa, Winter kehottaa kuitenkin soittamaan maksuttomaan hätänumeroon 112 tai menemään lähimpään päivystykseen.
Myös Kriisipuhelimesta voidaan soittajan luvalla olla yhteydessä hätäkeskukseen. Akuutteja puheluja tulee yleensä kerran tai pari vuorokaudessa.
Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja, mutta operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan.
Tämä voi joissain tilanteissa tulla esteeksi keskusteluavun saamiselle, kuten Jessen tapauksessa.
– Takaisinsoitto ei ole käytäntö anonyymeissä auttavissa puhelimissa, joissa annetaan keskusteluapua, Winter sanoo.
Soittaminen takaisin ei olisi mahdollista myöskään Kriisipuhelimen resursseilla, joilla pystytään vastaamaan vain kolmasosaan kaikista soitoista. Vuorokaudessa soittoja tulee 500, vuodessa 162 500.
– Olisi hienoa, jos pystyisimme tarjoamaan täysin ilmaista palvelua, mutta sellaista mahdollisuutta meillä ei ole. Olisimme mieluusti auki 24/7 ja vastaisimme jokaiseen soittoon. Jos päätyisimme sellaiseen tilanteeseen, että se on mahdollista, kehittäisimme ilman muuta palvelujemme, Winter sanoo.
Suomen Mielenterveysseuran toiminta rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla.
– Olemme hakemassa lisäresurssia ja teemme myös varainhankintaa Kriisipuhelimeen, Winter lisää.
Winter tunnistaa ongelman siinä, että joillekin kaikkein haavoittuvaisimmassa tilanteissa oleville, joilla ei kenties ole kykyä maksaa puhelinlaskuja tai joilla on nuoren ikänsä vuoksi puhelimessaan saldoraja, voi olla vaikeampi soittaa Kriisipuhelimeen.
Apua on kuitenkin tarjolla, vaikka soittaminen ei olisi mahdollista. Keskusteluapua voi saada täysin maksutta verkossa Mielenterveysseuran nuorille suunnatussa Sekaisin-chatissa ja aikuisten Solmussa-chatissa.
Mielenterveysseuralla on myös Helsingissä ja Kuopiossa itsemurhien ehkäisykeskus, johon voi varata ajan ja tulla keskustelemaan maksutta. Myös kriisikeskusverkosto, jonka keskuksia on 22 paikkakunnalla, tarjoaa maksuttomia palveluita. Lisäksi vertaistukiryhmiä järjestetään eri puolilla Suomea.
– Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Näemme, että se on positiivinen asia, että ihmiset eivät jää yksin niiden ajatusten kanssa. Kriisipuhelin on monille se ensimmäinen paikka, jossa näistä puhutaan, Winter sanoo, ja korostaa, että apua kannattaa aina hakea.
Suomen Mielenterveysseuran suomenkielinen kriisipuhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin kello 9.00–7.00 sekä viikonloppuisin kello 15.00–7.00, numerossa 0925250111. Keskusteluapua on tarjolla myös ruotsin, englannin ja arabian kielellä.
Hädissään hän soitti Mielenterveysseuran Kriisipuhelimeen, koska hänestä tuntui, että toiselle ihmiselle puhuminen auttaisi häntä pääsemään tilanteen yli.
Jessellä oli kuitenkin puhelimessaan niin vähän saldoa, ettei puhelua olisi voinut jatkaa kuin hetken. Hän pyysi, että päivystäjä soittaisi hänelle takaisin, mutta hänelle vastattiin, että takaisin soittaminen ei ole mahdollista. Jesse joutui lopettamaan puhelun.
Jesse esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Suomen Mielenterveysseuran vuonna 1970 avautunut Kriisipuhelin tarjoaa ammattilais- ja vapaaehtoisvoimin keskusteluapua henkisen kriisin kurimuksessa oleville ihmisille. Yksi sen keskeisimmistä tehtävistä on ehkäistä itsemurhia.
Jesse tunsi jääneensä heitteille, kun hänelle kerrottiin Kriisipuhelimesta, ettei takaisin soittaminen ole mahdollista. Hän onnistui kuitenkin saamaan yhteyden lähiomaiseensa, joka soitti hänelle ja auttoi häntä pääsemään vaikean tilanteen yli.
Myöhemmin Jesse otti yhteyttä Iltalehteen kertoakseen kokemuksestaan. Hän ihmettelee, miksi esimerkiksi vähävaraisen tai nuoren henkilön ei ole mahdollista saada Kriisipuhelimesta keskusteluapua, jos puhelimessa ei ole saldoa.
– On erittäin kurja tilanne, ettei hän ole saanut meiltä sitä apua, mitä on hakenut. Olen hyvin pahoillani siitä, vastaa Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kuultuaan Jessen kokemuksesta.
Kriisipuhelimen ensisijainen tehtävä on tarjota keskusteluapua ihmisille, jotka ovat itselleen vaaraksi. Akuutissa tilanteessa, jossa ihminen on juuri sillä hetkellä todellisessa hengenvaarassa, Winter kehottaa kuitenkin soittamaan maksuttomaan hätänumeroon 112 tai menemään lähimpään päivystykseen.
Myös Kriisipuhelimesta voidaan soittajan luvalla olla yhteydessä hätäkeskukseen. Akuutteja puheluja tulee yleensä kerran tai pari vuorokaudessa.
Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja, mutta operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan.
Tämä voi joissain tilanteissa tulla esteeksi keskusteluavun saamiselle, kuten Jessen tapauksessa.
– Takaisinsoitto ei ole käytäntö anonyymeissä auttavissa puhelimissa, joissa annetaan keskusteluapua, Winter sanoo.
Soittaminen takaisin ei olisi mahdollista myöskään Kriisipuhelimen resursseilla, joilla pystytään vastaamaan vain kolmasosaan kaikista soitoista. Vuorokaudessa soittoja tulee 500, vuodessa 162 500.
– Olisi hienoa, jos pystyisimme tarjoamaan täysin ilmaista palvelua, mutta sellaista mahdollisuutta meillä ei ole. Olisimme mieluusti auki 24/7 ja vastaisimme jokaiseen soittoon. Jos päätyisimme sellaiseen tilanteeseen, että se on mahdollista, kehittäisimme ilman muuta palvelujemme, Winter sanoo.
Suomen Mielenterveysseuran toiminta rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla.
– Olemme hakemassa lisäresurssia ja teemme myös varainhankintaa Kriisipuhelimeen, Winter lisää.
Winter tunnistaa ongelman siinä, että joillekin kaikkein haavoittuvaisimmassa tilanteissa oleville, joilla ei kenties ole kykyä maksaa puhelinlaskuja tai joilla on nuoren ikänsä vuoksi puhelimessaan saldoraja, voi olla vaikeampi soittaa Kriisipuhelimeen.
Apua on kuitenkin tarjolla, vaikka soittaminen ei olisi mahdollista. Keskusteluapua voi saada täysin maksutta verkossa Mielenterveysseuran nuorille suunnatussa Sekaisin-chatissa ja aikuisten Solmussa-chatissa.
Mielenterveysseuralla on myös Helsingissä ja Kuopiossa itsemurhien ehkäisykeskus, johon voi varata ajan ja tulla keskustelemaan maksutta. Myös kriisikeskusverkosto, jonka keskuksia on 22 paikkakunnalla, tarjoaa maksuttomia palveluita. Lisäksi vertaistukiryhmiä järjestetään eri puolilla Suomea.
– Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Näemme, että se on positiivinen asia, että ihmiset eivät jää yksin niiden ajatusten kanssa. Kriisipuhelin on monille se ensimmäinen paikka, jossa näistä puhutaan, Winter sanoo, ja korostaa, että apua kannattaa aina hakea.
Suomen Mielenterveysseuran suomenkielinen kriisipuhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin kello 9.00–7.00 sekä viikonloppuisin kello 15.00–7.00, numerossa 0925250111. Keskusteluapua on tarjolla myös ruotsin, englannin ja arabian kielellä.
Человек создан для счастья, как птица для полета? Некропсихотерапевт Жюли Реше утверждает: именно эта моральная установка и делает нас несчастными.
Хельсинкский психиатр 
