Yhä useampi hakeutuu mielenterveyspalveluihin niin, että taustalla on valmis ajatus omasta diagnoosista. Yhä yleisempää on myös mielenterveysongelmien «itsediagnosointi».
Itsediagnosointi, englanniksi self-diagnosis, tarkoittaa ajatusta siitä, että voi ajatella kärsivänsä esimerkiksi adhd:sta tai ahdistushäiriöstä, vaikkei ole saanut varsinaista ammattilaisen tekemää diagnoosia.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavassa Ylioppilaisen terveydenhuoltosäätiö YTHS:ssä on huomattu, että apua haetaan yhä useammin «valmiin diagnoosin» kanssa, kertoo YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.
– On tullut tavallisemmaksi, että opiskelija tulee vastaanotolle aika vahvalla epäilyllä, että hänellä on jokin tietty ongelma. Joillakin on myös aika selkeä itse tehty suunnitelma siitä, minkälaista hoitoa kaipaa, Väyrynen kertoo.
Väyrysen mukaan ehdottomasti yleisin epäily nykyään on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä jo joka neljäs mielenterveyspalveluihin hakeutuva tulee nimenomaan adhd-epäilyn vuoksi, kertoo HUSin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian ylilääkäri Pekka Jylhä.
Some on täynnä mielenterveystietoa, mutta sen laatu vaihtelee
Itsediagnosointi on tuttu ilmiö englanninkielisen Tiktokin puolella. Esimerkiksi hashtagilla #selfdiagnosed varustetuilla videoilla on palvelussa 26 miljoonaa näyttökertaa, hashtagilla #selfdiagnosis taas 23 miljoonaa.
Itsediagnosointiin kannustavien tilien takaa löytyy muun muassa ihmisiä, jotka kokevat itse kärsivänsä esimerkiksi adhd:sta tai ahdistushäiriöstä. Usein taustalla on myös pettymys terveydenhuoltoon, esimerkiksi siihen, että hoitoon on vaikea päästä tai on tullut kohdelluksi huonosti vastaanotolla.
Videoilla kannustetaan esimerkiksi erilaisten netistä löytyvien diagnostiikkatestien pariin. Googlaamalla löytää testin lähes minkä tahansa mielenterveysongelman arviointiin.
Mielenterveydestä keskustellaan paljon, koska ihmisten tietoisuus mielenterveysongelmista on parempaa kuin koskaan, arvelee psykoterapeutti Ville Merinen.
Merinen jakaa mielenterveystietoa Tiktokissa @terapeuttiville-tilillä vajaalle 45 000 seuraajalleen.
– Nuoret ja nuoret aikuiset etsivät ihan hirveästi vastauksia siihen, mitä ne asiat voisivat olla, joista he kärsivät, Merinen kertoo.
Mielenterveyssisällön laatu Tiktokissa on kuitenkin kirjavaa. Omista kokemuksistaan kertovat ihmiset eivät ole ammattilaisia ja voivat hyvää tarkoittaessaan osua harhaan jakaessaan tietoa.
Ääripäässä seuraajia ja reaktioita kalastelevat sisällöntuottajat voivat tehdä «jos sinulla on nämä viisi oiretta, sinulla on adhd» -tyylisiä videoita, joiden väitteissä ei ole mitään totuuspohjaa.
Merinen kuitenkin uskoo, että suomalaiset tiktokkaajat eivät kovin helposti haksahda keksittyihin väitteisiin. Hän arvelee, että suomalaiset saattavat esimerkiksi olla paremmin tietoisia mielenterveydestä kuin amerikkalaiset.
– Jos teen vähänkään liian suoraviivaisen videon jostain aiheesta, niin heti tulee viestejä, että tämä ei pidä paikkaansa, Merinen havainnollistaa.
Väärääkin tietoa on silti saatavilla. Sitä voisivat torjua mielenterveyden ammattilaiset, mutta heitäkin on esimerkiksi Tiktokissa vähän.
Merinen ihmettelee, miksi niin harvat terveysalan ammattilaiset ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa.
– Suomessa on varmaan maksimissaan viisi terveysammattilaista, jotka tekevät säännöllisesti videoita omasta työstään. Minä ja muutama lääkäri, Merinen arvioi.
Hänen mielestään hyvän mielenterveyssisällön tunnistaa siitä, että se on avointa eikä lukitse sitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.
– Se enemmänkin herättää ajatuksia.
Itsediagnosointi voi viedä väärille poluille
Onko itsediagnosointi huono asia? Ei, uskoo Merinen.
– Ei ole koskaan haitallista, että ihminen osaa sanoittaa mielenterveyden haasteensa. Ajattelen, että se lisää hoitoon hakeutumista ja asioiden tiedostamista.
YTHS:n Väyrynen on kuitenkin varovaisempi. Hänenkin mielestään on hyvä, että ihmisillä on paljon tietoa mielenterveydestä. Mutta Väyrynen on huolissaan esimerkiksi siitä, että joissain somekeskusteluissa neuvotaan sanomaan psykiatrille tiettyjä asioita, jotta diagnoosin saa varmemmin.
– Se saattaa johtaa ihan väärille tutkimuspoluille, mikä voi pitkittää oikean avun saamista.
Diagnosoinnin tarkoitus on ohjata ihminen oikeanlaisen avun pariin, Väyrynen korostaa.
– Joku saattaa hakeutua hoitoon varmana siitä, että hänellä on adhd, mutta ammattilaisen mielestä kyseessä on esimerkiksi akuutti masennus. Jos potilas ei halua edes keskustella masennuksesta, silloin akuutin mielenterveyshäiriön hoito voi viivästyä.
До сих пор бытует мнение, что психиатрическая больница — это место, где пичкают сильнейшими психотропами, используют карательные методы и превращают людей в овощи. Но так ли это на самом деле? Подобные предположения опровергает история Александра — гостя подкаста «Со дна постучали».
Когда человек испытывает тревожность или находится в состоянии депрессии, его разум затуманен и в стрессовых ситуациях ему намного тяжелее проанализировать обстановку и найти решение проблемы.