Masennusdiagnoosi ei yleensä kerro mitään siitä, mikä on masennuksen syynä.
Masennuksesta tarjotaan ihmisille yleisesti harhaanjohtavaa tietoa.
Tällaiseen tulokseen on tultu Turun yliopiston ja Taideyliopiston tuoreessa tutkimuksessa., jossa tutkijat analysoivat johtavien kansainvälisten terveysorganisaatioiden julkisesti tarjoamaa tietoa masennuksesta.
Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että masennusdiagnoosi on yleensä vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, mutta siinä ei kerrota mitään oireiden aiheuttajasta.
Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internetsivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita ja/tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä suomalaistutkijoiden mukaan ei pidä paikkaansa.
Väärinkäsitystä pitävät yllä myös mielenterveysalojen ammattilaiset, toteaa tutkimus.
Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.
Vaikeuttaa ymmärtämistä
– Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta.
Kajanojan mukaan masennus ja päänsärky ovat lääketieteellisiä diagnooseja, mutta kumpikaan niistä ei selitä, mistä oireet johtuvat.
– Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystämme mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään, Kajanoja sanoo tiedotteessa.
Ongelman taustalla saattaa tutkijoiden mukaan olla psykologinen ajatteluvinouma.
– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen Taideyliopistosta tiedotteessa.
Tutkimus julkaistiin Psychopathology-tutkimuslehdessä
https://www.iltalehti.fi/
https://www.iltalehti.fi/
За последние два года тысячи россиян уехали из страны. Вынужденная эмиграция — всегда большое испытание, а люди с ментальными расстройствами особенно уязвимы. Резкий переезд отдаляет их от поддерживающего окружения, лишает доступа к специалистам и лекарствам. «Такие дела» поговорили с эмигрантами, у которых есть ментальные диагнозы, а также узнали, как получить необходимую терапию в новой стране.
Подавленность, грусть, апатия… Возможно, нам просто не хватает солнца. А если причина глубже? Депрессию нельзя недооценивать: затянувшись, она может отнять у нас месяцы и даже годы жизни.