Yhä useampi suomalainen käy Kelan tukemassa psykoterapiassa. Kela tuki viime vuonna 36 700 ihmisen terapiaa. Yksi heistä on Wilhelmiina Linjama.
Tamperelainen Wilhelmiina Linjama on kiireinen nuori nainen. Hän opiskelee sairaanhoitajaksi, harrastaa teatteria, ratsastaa ja bloggaa.
Hänen vasempaan käsivarteensa on tatuoitu sana Dad ja kaksi päivämäärää.
– Se on isän muistotatska. Isä kuoli tapaturmaisesti tulipalossa vuonna 2006. Palossa tuhoutui ihan koko talo ja kaikki minunkin omaisuus vaatteita myöten. Olin silloin 11-vuotias.
Hän ei halunnut aluksi mitään apua.
– Ajattelin vain, että kyllä mä pärjään.
Kun murrosikäisenä tyttö lopulta tajusi, että kaikki ei ole kunnossa, hän meni kouluterveydenhoitajan kautta koulupsykologin puheille. Tämä lähetti hänet koululääkärille, joka kirjoitti lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
Masennus on kulkenut Linjaman ikävänä seuralaisena jo yli kymmenen vuotta. 15-vuotiaana hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus ja posttraumaattinen stressioireyhtymä.
Vuodet 2015 ja 2016 olivat erityisen raskaita.
– Äidinäitini kuoli syöpään vuonna 2015, ja samana vuonna jouduin lopettamaan minulle rakkaan hevosen. Vuonna 2016 yksi minun parhaista ystävistäni teki itsemurhan.
– Menetykset olivat musertaa minut.
Viime vuonna opiskelijaterveydenhuollon lääkäri otti puheeksi psykoterapian.
Tie terapiaan on työläs
Kelan kuntoutuspsykoterapia(siirryt toiseen palveluun) muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi vuonna 2011. Sen saajien määrä on 2010-luvulla kaksinkertaistunut.
Tavallisin syy terapiaan on toistuva masennus. Kela tukee psykoterapiassa käyntejä, jos mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Kelan tuki edellyttää diagnoosia mielenterveyden häiriöstä ja vähintään kolmen kuukauden hoitosuhdetta. Sen jälkeen psykiatri arvioi, onko terapia tarpeen ja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon Kelalle.
Wilhelmiina Linjama pääsi psykiatrin puheille ja kertoi hänelle peloistaan.
– Kerroin, että minulla on kuolemanpelkoa ja olen tosi paljon huolissani läheisistäni. Sanoin myös, että olen hyvin motivoinut käymään terapiassa ja valmis sitoutumaan siihen vähintään vuodeksi.
Psykiatri arvioi hoidontarpeen ja kirjoitti lausunnon Kelaa varten. Linjama ryhtyi etsimään sopivaa terapeuttia.
Kelan listoilla 4500 psykoterapeuttia
Kelan tukea saa vain, jos psykoterapeutti on Kelan hyväksymä.
Tällä hetkellä Kelan palvelutuottajahaussa on mukana 4 500 terapeuttia. Esimerkiksi Helsingissä Kelan hyväksymiä psykoterapeutteja on yli tuhat, Tampereellakin yli 300.
Tampereen rekisteristä löytyy muun muassa psykologi, psykoterapeutti Sami Elorannan nimi.
Sami Eloranta ottaa asiakkaita vastaan vain yhtenä iltana viikossa eikä hänellä ole tällä hetkellä vapaita aikoja. Hän näkee sekä hyviä että huonoja puolia siinä, että ihminen joutuu itse etsimään terapeutin.
– Terapeutin etsiminen on varmasti vaikeassa tilanteessa elävälle ihmiselle työlästä. Mutta kun yhteistyötä saatetaan tehdä vuosia, on tärkeää, että pääsee itsekin vaikuttamaan siihen, minkälaisen ihmisen kanssa lähtee sitä yhteistyötä tekemään.
Raskaan ja pitkän kuntoutusterapian rinnalle tarvitaan Elorannan mielestä muitakin vaihtoehtoja.
– Psykoterapiaan pitäisi päästä nopeammin, helpommin ja lyhyemmäksi aikaa.
Eloranta on rekisteröitynyt Kelan lisäksi myös Minduu(siirryt toiseen palveluun)-palveluun.
Minduu on yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Sen verkkopalvelusta löytyy noin 480 terapeuttia, joista uusia asiakkaita ottaa 240. Sivuilta voi tarkistaa, onko terapeutilla vapaita aikoja.
– Suosituin Minduun listoilla oleva tamperelaisterapeutti sai viime vuonna 250 yhteydenottoa, kertoo palvelun perustaja Henri Valvanne.
Wilhelmiina Linjama sai terapeutin etsinnässä apua Kelan sivuilta, Tampereen kaupungin järjestämästä infotilaisuudesta ja Minduu-hausta.
Sopivan terapeutin etsintä tuskastuttaa
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo, että heille tulee paljon yhteydenottoja ja jopa avunpyyntöjä sopivan terapeutin löytämiseksi.
– Järjestelmä on rakennettu niin, että tässä jää aivan liian paljon ihmisen itsensä varaan.
Kuntoutuspsykoterapiaa ei alun perin ole tarkoitettu hoidolliseksi vaan kuntouttavaksi tueksi. Tukea myönnetään, jos ihminen on oireillut pitkään ja hänen toimintakykynsä on laskenut.
– On nurinkurista, että voit saada julkisesti tuettua psykoterapiaa käytännössä vain silloin, kun työ- tai opiskelukykysi on uhattuna, sanoo Wahlbeck.
Wahlbeckin mielestä olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät psykoterapiaan ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä ja monimutkaistua.
– Yhteiskunta säästäisi paljon, jos psykoterapiaa olisi saatavilla helpommin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Kela korvaa vain osan kuluista
Psykoterapiassa käyminen käy kukkarolle, vaikka Kela korvaakin ison osan kuluista.
Yksilöterapiasta Kela korvaa 57,60 euroa käyntikerralta.
– Tampereella terapiassa käynti maksaa 80–95 euroa kerralta. Käyn yleensä terapiassa kolme tai neljä kertaa kuukaudessa, joten omaa rahaa kuluu välillä vähän alle tai välillä vähän yli sata euroa kuukaudessa, laskee Wilhelmiina Linjama.
Kela korvaa psykoterapiaa enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa korvataan enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.
Suomessa ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka moni käy psykoterapiassa täysin omalla kustannuksellaan. Mielenterveysseuran Wahlbeck arvioi, että se on hyvin harvinaista.
– Täytyy olla aika hyvin toimeentuleva ihminen, jos pystyy maksamaan pitkän terapian itse.
Wilhelmiina haluaa töihin lasten ja nuorten pariin
Psykoterapiassa Wilhelmiina Linjama on käynyt nyt puolen vuoden ajan. Hän kertoo päässeensa terapiassa hyvään alkuun.
– Olemme puhuneet terapeutin kanssa ahdistavista kokemuksista. Tavoitteena on, että rikotaan ne henkiset luut ja kasataan takaisin paikoilleen entistä parempaan järjestykseen.
Tällä hetkellä nuori nainen voi hyvin. Hänellä on sopiva lääkitys ja luottamuksellinen suhde terapeuttiinsa.
– Tulevaisuuteni on kirkas. Haluan lasten ja nuorten psykiatriseksi sairaanhoitajaksi.
– Haluan, että mielenterveysongelmat tunnistetaan ajoissa. Lapsikin voi olla masentunut.
Masennus ei näy ulospäin
Wilhelmiina Linjama haluaa tässä jutussa esiintyä omalla nimellään ja omilla kasvoillaan.
Hän haluaa poistaa häpeän leiman masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista.
– Masennus ei ole luonteen piirre. Se on sairaus, johon voi hakea apua ja josta voi parantua.