Tarinoihin
ISO KRIISI ELÄMÄSSÄ SAI JARIN USKALTAMAAN OLEMAAN ANITA. PITKÄN TIEN KULJETTUAAN ANITA PISTEMAA ON NYT VALMIS AUTTAMAAN MUITA, JOTKA OVAT SAMASSA TILANTEESSA.
Älä ajattele noin. Älä ainakaan sano sitä ääneen.
Pieni ääni Anita Pistemaan sisällä puhui asioita, jotka saivat hänet hämilleen, ahdistuneeksi ja välillä masentuneeksi. Oli parisuhde, työ Nokian elektroniikkasuunnittelijana ja puku, joka sopi miehelle nimeltä Jari. Miehestä tuntui, että hänessä on jotain sellaista, mitä piti yrittää piilotella muilta ihmisiltä.
”Osasin näytellä miehen roolin, mutta ei minusta miksikään tosimieheksi ollut. Naisellinen puoleni oli kuin hiki, joka vain tihkui läpi.”
Välillä ahdisti niin, että Pistemaa vain hyppäsi autoon ja ajoi jonnekin, jossa sai olla yksin ja ajatella.
”Minulta puuttui pitkään otsikko tälle kaikelle. Oli vain nippu outoja asioita.”
Kaikki purkautui, kun Pistemaan esikoislapsi syntyi kuolleena. Elämä oli sumua ja hampaiden kiristelyä seuraavat pari vuotta. Vaikka Pistemaa pääsi traumasta yli vaimonsa kanssa, alkoi mielessä kyteä ajatus siitä, että elämän ei tarvitse olla tällaista. Entä jos vain olisi juuri sellainen kuin on, eikä piilottelisi mitään?
Pistemaa tulosti tietoa transsukupuolisuudesta ja varasi itselleen lääkäriajan. Hän halusi tutkimusjaksolle, jossa päätetään, onko diagnoosina transsukupuolisuus. Kun diagnoosi tuli, vuonna 2009 Pistemaa sai luvan sukupuolenkorjausleikkaukseen sekä oikeuden nimenvaihtoon. Jarista tuli virallisesti Anita.
”Korjausleikkaus oli oikeastaan enää vain kosmeettinen asia. Jo sitä ennen esimerkiksi kävin naisten vessassa ja muistin laskea vessanpöntön kannen alas.”
Vaimolle Jarin muutosaikeet olivat aluksi kauhea shokki. Vaimo oli prosessissa miehensä tukena, mutta hän ei halunnut elää naisen kanssa.
”Teki pahaa katsoa vierestä sitä tuskaa, minkä aiheutin. Olin hänelle maailman suurin hirviö.”
Nykyisin Anita ja hänen ex-vaimonsa ovat hyviä ystäviä.
ERI ULKONÄKÖ, SAMA IHMINEN
Pistemaa kokee olevansa sekä mies että nainen. Hänelle mitään eri kategorioita ei oikeastaan edes ole. Hän on sopivasti molempia. Rajoitukset ovat vain toisten ihmisten päässä tai yhteiskunnan rakenteissa, joissa on stereotyyppisiä miesten tai naisten asioita.
”Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat olla kosketuksissa sekä naisellisen että miehisen puolensa kanssa. Kyllä siinä nopeasti ottaa reki hietaan, jos pitää kiinni vain siitä toisesta puolikkaasta.”
Alkuvaiheessa Pistemaata pelottivat lähipiirin reaktiot. Hän kuvitteli, että ihmiset varmasti säikähtävät ja hylkäävät. Moni tuttavista on kuitenkin todennut, että yhteydenpito voi jatkua niin kuin ennenkin. Jarin ystävä voi olla myös Anitan ystävä. Entinen elämä ei tunnu Pistemaasta hukkaan heitetyltä. Siihen sisältyi paljon onnellisia hetkiä ja tilanteita, vaikka välillä piti turvautua näyttelemiseen.
”Naisellisen puoleni kanssa elämää jäi silloin elämättä, mutta elän sitä nyt.”
OMA TARINA AUTTAA MYÖS MUITA
Transsukupuolisilla ihmisillä on suuri riski masentuneisuuteen ja itsemurhiin. Myös Pistemaa harkitsi itsemurhaa. Viime vuodet ovat kuluneet oman itsensä ruotimisessa. Pistemaan mukaan solu solulta.
”Minä en romahtanut, vaan selvitin omaa päätäni. Opin päästämään pois sen kaiken töryn, mikä sisälläni oli.”
Tässä asiassa Pistemaa haluaa auttaa myös muita. Hän on viime vuonna aloittanut Oulussa mielenterveysjärjestö Hyvän mielen talolla kokemusasiantuntijana. Oman tarinansa kertomalla hän haluaa auttaa muita kriisitilanteessa olevia ihmisiä.
Tie Jarista Anitaksi on tuonut omaan elämään itsevarmuutta, tasapainoa ja rauhaa. Pistemaa uskaltaa nyt olla sellainen kuin on. Kenenkään muun ei tarvitse määritellä häntä.
”Tällä hetkellä on mahtava fiilis. Saan olla täysin sitä, mitä olen.”
FAKTA: OULUN HYVÄN MIELEN TALON KOKEMUSASIANTUNTIJA
— Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi sairastumisesta. He tietävät, millaista on sairastaa ja mitkä asiat vaikuttavat toipumiseen. Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoiden kokemukset liittyvät mielenterveyden häiriöihin.
— Kokemusasiantuntija voi esimerkiksi antaa vertaistukea, ohjata vertaisryhmiä sekä luennoida kokemuksistaan erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja työyhteisöjen koulutuksissa. Kokemusasiantuntijan näkökulmaa tarvitaan myös hoitojen ja palveluiden kehittämisessä.
— Oululaisella Hyvän mielen talo -mielenterveysyhdistyksellä on noin 20 aktiivisesti toimivaa kokemusasiantuntijaa.
http://www.inhimillisiauutisia.fi