Musiikki on aivoille halpa ja hyvä hoitaja.

Läpileikkauskuva ihmisen päästä.Musiikkia on käytetty terapian välineenä vuosituhansien ajan. Vasta 2000-luvulla on saatu vakuuttava tieteellinen näyttö sen vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Musiikin hyvää tekevä vaikutus aivoille on pystytty todentamaan vasta aivan viime aikoina. Käytössä olevilla kuvantamismenetelmillä on saatu vakuuttavaa tieteellistä ja fysiologista näyttöä siitä, että esimerkiksi musiikin kuuntelulla on neurologisille potilaille selkeä kuntouttava vaikutus.
– Saksalainen tutkimusryhmä osoitti ensimmäisenä kuvantamismenetelmillä, että kun aivoinfarktipotilaiden kuntouttamisessa soitetaan potilaiden mielimusiikkia, niin kuntoutus edistyy, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, neurologian professori Seppo Soinila.
Turussa innostuttiin asiasta vuosituhannen alussa, kun tuli ilmeiseksi, että aivoinfarktien kuntoutustarve laajenee. Tuolloin etsittiin myös taloudellisen tilanteen vuoksi halpaa kuntoutuskeinoa.
– Ryhdyimme pohtimaan, olisiko olemassa sellaista halpaa keinoa, jolla potilas ja hänen omaisensa voisivat jopa ilman kovin suurta ohjausta tai laiteinvestointeja toteuttaa kuntoutusta. Oivalsimme, että eräs laajimmin ihmisaivoja aktivoiva asia on musiikin kuuntelu, sanoo professori Seppo Soinila.
Tyksissä ajateltiin, että jos aivoja aktivoidaan laaja-alaisesti, niin sen täytyy edesauttaa paikallisen vaurion kuntoutumista – oli se sitten puheen, motoriikan tai ajattelun häiriö.
– Kuntoutusajatus on perinteisesti lähtenyt siitä, että kun aivosolut eivät uusiudu, niin kuntoutuminen tarkoittaa sitä, että jäljelle jääneet terveet hermosolut ottavat menetettyjen solujen tehtäviä. Se edellyttää, että hermoverkkoja ikäänkuin muodostuu uudestaan. Tämän prosessin vauhdittamiseksi tiedetään, että mikä tahansa hermosolujen aktivaatio on edellytys sille, että kontakteja solujen välille muodostuu.
Siitä käynnistyi hypoteesi, että jos yleisesti aktivioidaan, niin silloin periaatteessa suositaan verkostojen korjaantumista.
– Näin sitten kävi ja tutkimus sen osoitti. Vertasimme musiikkia kuuntelevia potilaita, äänikirjoja kuuntelevia potilaita ja pelkästään hyvätasoista yliopistosairaalan kuntoutusta saavia potilaita. Kävi ilmi, että musiikkiryhmän kielellisen muistin häiriöt paranivat merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi äänikirjoja kuunnelleiden häiriöt. Se oli meille suuri yllätys, Seppo Soinila sanoo.

Mikä musiikissa parantaa?

Musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus on osoitettu monissa aivoihin kohdistuvissa sairauksissa, kuten esimerkiksi aivoinfarktissa, Parkinsonin taudissa ja dementiasairauksissa. Se vähentää myös merkittävästi akuutin aivoinfarktin stressivaikutuksia.

– Musiikissa on oma kielioppinsa. Sitä seurataan, siitä tunnistetaan tuttuja osia ja variaatioita. Musiikin kuuntelussa on mukana monimutkainen tiedonkäsittelyajattelu. Myös motorinen järjestelmä on yllättävän laajasti mukana. Se ilmenee esimerkiksi siten, että jos vaikka pianisti soittaa, niin motorinen järjestelmä aktivoituu hyvin laajasti – myös sellaisella, joka katselee ja kuuntelee tilannetta täysin liikkumattomana, Seppo Sonila kertoo.
Myös mielihyväkeskus aktivoituu.
– Se aktivoituu kaikissa näissä aivojen palkitsemisjärjestelmän tuottamissa mielihyväkokemuksissa. Ja sitä voimakkaammin se aktivoituu, mitä voimakkaammin ihminen musiikin kokee. Tiedämme jopa sen, mitkä välittäjäaineet silloin vapautuvat.
Sannimari LehtiläYle Turku
yle.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован. Обязательные поля помечены *