Joka kymmenes masennuspotilas sairastaa tuoreen tutkimuksen mukaan lääkehoitoresistenttiä masennusta. Heistä moni hyötyisi lääkkeiden yhdistelmistä, painottaa tutkija ja ylilääkäri Markku Lähteenvuo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan joka kymmenes (11 %) masennusta sairastavista suomalaisista kärsii lääkehoitoresistentistä masennuksesta.
– Suurin osa masennuspotilaista hyötyy jo ensimmäisestä lääkkeestä ja pienempi osa toisesta. Jos kahdellakaan lääkehoitokokeilulla ei saada riittävää vastetta, puhutaan hoitoresistentistä masennuksesta, sanoo Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian dosentti ja Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Markku Lähteenvuo.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus selvitti lääkehoitoresistentin masennuksen esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja hoitolinjoja suomalaisessa väestössä. Suomessa aihetta ei ole näin laajasti aiemmin tutkittu.
Kansallisiin rekistereihin perustuvassa tutkimuksessa oli mukana noin 177 000 masennuspotilasta vuosilta 2004–2016.
– Halusimme seurata uusia masennuspotilaita, joille aloitetaan ensimmäistä hoitoa, ja sitä, miten heidän hoitolinjansa kehittyy, Lähteenvuo kertoo.
Hoitoresistentti masennus on tuoreen tutkimuksen mukaan miehillä yleisempää kuin naisilla.
Hoitoresistentin masennuksen korkeampaan riskiin on yhteydessä myös se, että masennus alkaa nuorella iällä. Samoin se, että heti ensimmäisen masennusjakson aikana oirekuva on niin vaikea, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa.
Monien lääkitys vaihdetaan kerta toisensa jälkeen toisiin samankaltaisiin lääkkeisiin
Masennuksen akuuttihoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat psykoterapia ja masennuslääkeet tai näiden yhdistelmä. Mitä vaikeammasta depressiosta on kyse, sitä tärkeämpää on lääkehoito, todetaan Käypä hoito -suosituksessa(siirryt toiseen palveluun).
Tutkimus osoittaa, etteivät hoitoresistenttiä masennusta sairastavat potilaat monesti saa tehokasta hoitoa.
– Näyttää siltä, ettei Käypä hoito -suosituksia käytännössä kovin hyvin noudateta, Markku Lähteenvuo sanoo.
Tutkimusaineiston mukaan monien masennuspotilaiden hoidossa lääkettä vaihdetaan kerta toisensa jälkeen toiseen samankaltaiseen, samalla mekanismilla toimivaan lääkkeeseen. Näin siitä huolimatta, että samankaltaiset lääkkeet eivät ole merkittävästi auttaneet potilasta.
– Kaikkein miedoimpia, lievimpiä serotoniinimasennuslääkkeitä vaihdellaan yksi toisensa perään, vielä viidennenkin lääkehoidon aikana, Lähteenvuo sanoo.
Jos masennus ei ala talttua masennuslääkkeellä kahden ensimmäisen lääkekokeilun aikana, ja erityisesti jos potilaan toimintakyky on masennuksen vuoksi selvästi heikentynyt, suosituksena on psykiatrian erikoislääkärin konsultaatio.
Hoito olisi Lähteenvuon mukaan vaihdettava toisenlaisella mekanismilla vaikuttavaan lääkitykseen. Hänen mukaansa on näyttöä siitä, että moni hoitoresistentistä masennuksesta kärsivä potilas hyötyy lääkkeiden yhdistelmistä.
– Psykiatri harkitsee masennuslääkkeiden yhdistämistä tai mielialan tasaajien tai pienellä annoksella käytettävien toisen polven psykoosilääkkeiden lisäämistä, varsinkin jos masennuksessa on psykoottisia oireita. Tai sitten ihan sähköhoitoa.
Käypä hoito -suosituksessa mainitaan lääkehoitoyhdistelmien käytön edellyttävän hoitavalta lääkäriltä perehtyneisyyttä ja yhteisvaikutuksiin liittyvien riskien tuntemusta.
«Potilaiden hoitoa täytyy seurata, potilaita täytyy tavata»
Itä-Suomen yliopiston tutkimus pohjautuu rekisteriaineistoihin, joiden tiedot päättyvät vuoteen 2016.
Lääkevalikoima ja hoitomuodot ovat aineistossa mukana olevien vuosien jälkeen jonkin verran laajentuneet, mutta Markku Lähteenvuo arvioi, ettei hoidossa ole suuressa kuvassa viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia.
– Kyllä tilanne edelleen on se, että hoidossa aika pitkään käytetään yksittäisiä masennuslääkkeitä tänäkin päivänä.
Markku Lähteenvuo korostaa, että lääkehoitoresistenttiä masennusta sairastavilla potilailla on oikeus saada tehokasta hoitoa ja seurantaa. Hän toivoo, että uudet tutkimustulokset herättäisivät myös lääkäreitä tehokkaamman hoidon toteuttamiseen.
– Potilaiden hoitoa täytyy seurata, potilaita täytyy tavata, hoidon tehoa täytyy arvioida säännöllisesti ja tehoton hoito kannattaa vaihtaa johonkin toisella mekanismilla toimivaan hoitoon, Lähteenvuo sanoo.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus julkaistiin tällä viikolla Journal of Affective Disorders(siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa. Tiedot kerättiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan rekistereistä.
https://yle.fi/