Lääkäri Jonne Juntura tietää omasta kokemuksestaan, miten vaikea on päästä nopeasti hoitoon, kun paniikkikohtaus iskee.
Mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin yleisin syy parikymppisten sairauspoissaoloille (siirryt toiseen palveluun). Masennus, ahdistus ja unihäiriöt vaivaavat suomalaisia jo niin usein, että voidaan puhua kansantaudista. Silti vain noin puolet sairastavista (siirryt toiseen palveluun) saa tarvitsemaansa hoitoa.
– Moni yrittää pitkään vain pärjätä oireiden kanssa. Kynnys hakeutua hoitoon on edelleen korkea, lääkäri Jonne Juntura sanoo.
Tarvittavan hoidon saaminen viivästyy usein myös siksi, että prosessi on pitkä. Kun ihminen saa ajan terveyskeskuksesta, ensimmäisellä kerralla pystytään vasta vain arvioimaan tilanne. Oikeasti apua saattaa saada vasta kuukausien päästä, kun taas seuraava lääkäriaika liikenee.
Mistä kyse?
Junturan mielestä terveyskeskuslääkärin keinovalikoima mielenterveydenongelmien osalta on kovin suppea. Monesti ainoa keino aloittaa jonkinlainen hoito on määrätä lääkkeet.
Lääkityksen lisäksi ei yleensä ole mahdollista tarjota minkäänlaista pikaista keskusteluapua, vaikka tehokkain keino masennuksen hoitoon usein olisi yhdistelmä terapiaa ja lääkitystä.
– Mielenterveyshoitajille on pitkät jonot. Joissain harvoissa terveyskeskuksissa on psykologeja, mutta se on ihan poikkeustapauksissa, Juntura sanoo.
Kuka ja mitä?
Jonne Junturalla on myös omakohtaista kokemusta mielenterveyden häiriöistä.
Juntura sairastui masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön opiskellessaan lääkäriksi. Eräänä iltana voimakkaat paniikkikohtaukset pakottivat Junturan lähtemään päivystykseen.
– Se oli todella pelottava kokemus, koska en tiennyt, mitä minulle tapahtuu.
Psykiatrisesta päivystyksestä Juntura käytännössä vain lähetettiin kotiin, sillä hän ei ollut psykoottinen tai itsetuhoinen. Opiskelijaterveydenhuollosta puolestaan kerrottiin, että seuraava aika olisi vasta parin viikon päästä. Terveyskeskuksesta Juntura sai lääkityksen, mutta ahdistus ei helpottanut.
Lopulta psykologille pääsy ja lääkitys yhdessä tepsivät oloon.
Juntura on halunnut edistää lääkärin roolinsa lisäksi mielenterveyspalveluita myös politiikan keinoin. Juntura pyrki eduskuntaan viime kevään vaaleissa SDP:n riveistä mielenterveysteemalla.
Tätä et ehkä tiennyt
Terveyskeskusten mielenterveyspalveluiden hitauteen ja riittämättömyyteen yritetään nyt puuttua kansalaisaloitteen muodossa.
Mielenterveysjärjestöjen tekemä kansalaisaloite terapiatakuusta (siirryt toiseen palveluun) keräsi heinäkuussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, joten aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.
Terapiatakuun tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Hoitoon hakeutuvan täytyisi päästä psykoterapiaan tai muuhun hoitoon kuukauden sisällä ensimmäisestä käynnistä, ja hoidon tarve pitäisi arvioida heti apua haettaessa.
Hoitovalikoimaan voisi kuulua myös lyhytaikainen keskusteluapu.
Junturan mukaan huomiota pitää kiinnittää nimenomaan terveyskeskusten palveluihin, sillä niitä käyttävät erityisesti ne, joilla ei ole työterveyden, yksityisen sairausvakuutuksen tai opiskelijaterveydenhuollon väyliä käytössään.
Mitä on tärkeä muistaa?
Mielenterveyden häiriöiden hoidossa olennaista on varhainen tilanteeseen puuttuminen.
– Kun oireet tulevat ensimmäistä kertaa, se on todella pelottavaa. Siksi apua pitäisi saada nopeasti ja oikeaan aikaan, Juntura sanoo.
Junturan mukaan potilaalle olisikin tärkeä saada luotua turvallisuuden tunnetta, ja kertoa mahdollisimman pian, mistä on kyse. Mielenterveysongelman tunnistaminen voi olla vaikeaa.
Junturakaan ei aluksi tunnistanut omia oireitaan, vaikka oli opiskelemassa lääkäriksi.
– Vaikka olin lukenut mielenterveyden häiriöistä, niin se oli ihan eri asia kokea asia itse.
Lääkäri Jonne Junturaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.
Kaikki tänä kesänä kuvatut 8 minuuttia -jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
