Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Moni jää kuitenkin ongelmiensa kanssa yksin. Avun saamista vaikeuttavat esimerkiksi pitkät jonot terapiaan pääsyssä.
Kirjoittajat ovat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen toimittajia.
Joka viidennellä suomalaisella nuorella on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jokin mielenterveyshäiriö. Yleisimpiä niistä ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Yksi hyväksi todettu hoitomuoto näihin on psykoterapia.
Tavallisimmin psykoterapia on Kelan osin kustantamaa kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tarkoituksena on tukea tai palauttaa työ- ja opiskelukyky.
Psykoterapiaan pääsy saattaa kuitenkin Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan pahimmillaan kestää jopa vuoden.
”Julkisesta terveydenhuollosta mielenterveysongelmiin apua hakeva joutuu jonotusputkeen, jolloin hän saattaa hoitoon päästessä tarvita erikoissairaanhoitoa tai sairaalajaksoja, koska on odottaessa ehtinyt sairastua vakavammin.”
Sydänmaalakka on Mielenterveyspoolin eli mielenterveysalan järjestöjen verkoston puheenjohtajan ominaisuudessa ollut mukana kehittämässä Terapiatakuu-kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on, että ihmiset saisivat mahdollisimman nopeasti ja maksuttomasti apua mielenterveysongelmiinsa.
Terapiatakuun olisi tarkoitus parantaa hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Terapiatakuu vaatii lakimuutoksen, mutta se odottaa edelleen käsittelyä eduskunnassa.
Mielenterveyspooli jätti sote-lausunnon eduskunnalle helmikuun puolessa välissä. Lausunnon keskiöön on nostettu lause:
”Mielenterveyspalvelut tulee saattaa yhtä vahvaksi osaksi perusterveydenhuoltoa kuin somaattisten vaivojen hoito.”
Sydänmaalakan mukaan suurin ongelma on tällä hetkellä se, että avun saaminen kestää ja ihmiset jäävät yksin.
Sara Hämäläinen, 18, on sairastanut masennusta noin seitsemän vuotta.
”Olin niin nuori sairastuessani, etten tajunnut, mistä on kyse. Luulin, että olen aina kipeä”, kertoo Hämäläinen.
Häntä tutkittiin Lastenlinnassa. Masennuksen oireiden alusta kesti noin vuosi kunnes hän pääsi terapiaan. Hämäläiselle odotusaika ei ollut pitkä, koska lapsena hän ei edes halunnut terapiaan.
Kelan tukemaa terapiaa hänellä on takana nyt noin kolme vuotta. Terapia on auttanut häntä, mutta ei Hämäläisen kertoman mukaan tarpeeksi. Hämäläinen käy terapiassa yleensä kahden viikon välein.
Kuntouttavaa psykoterapiaa on Sydänmaalakan mukaan vaikea saada, koska jonot ovat pitkät ja palvelun piiriin pääseminen ottaa oman aikansa. Julkisen sektorin palvelupolkua pitkin mentäessä varsinaisen lähetteen saaminen psykoterapiaan vie kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen.
Yksityisellä puolella hoitoon pääsy on nopeampaa, mutta suurin osa ihmisistä turvautuu julkisen sairaanhoidon palveluihin, koska yksityinen terveydenhuolto on kallista.
”Käytännössä se on niin, että rahalla saa ja rahalla pääsee”, Sydänmaanlakka lisää.
Korona on tehnyt oman osuutensa mielenterveysongelmien kasvussa sekä avun piiriin hakeutumisessa.
”Jo viime keväästä lähtien meillä on dataa siitä, että ihmiset eivät lähteneet hakemaan apua, koska he ajattelivat, että on turha inistä näistä mielenterveysasioista, koska korona on niin paljon vakavampaa”, Sydänmaanlakka kertoo.
Koronan aiheuttamaa pitkää eristäytymistä ja kuplassa elämistä voi Sydänmaalakan mukaan verrata keskivaikean masennuksen ”tet-harjoitteluun”.
Mielenterveyden keskusliitto on tehnyt vuosikymmeniä töitä sen eteen, että ihmiset kehtaavat lähteä ajoissa hakemaan apua mielenterveysongelmiinsa.
”Apua kannattaa hakea mieluummin vähän aikaisin kuin liian myöhään, koska ajoissa apua haettaessa asioiden ratkaiseminen on paljon helpompaa.”
Tällä hetkellä Sara Hämäläinen pitää välivuotta koulusta. Hän on päättänyt olla hakeutumatta psykoterapian aikuispuolelle.
”Terapiaa on saatavilla aikuispuolella, mutta elämä on mennyt nyt parempaan suuntaan.”
Hämäläisen tulevaisuuteen liittyy kuitenkin pelkoja: täysi-ikäistymisen myötä omilleen muuttamiseen liittyvät asiat jännittävät ja myös jatkokoulutus mietityttää oman jaksamisen kannalta. Hän näkee kuitenkin tulevaisuudessa valoa.
”Voin ehkä parantua masennuksesta jotenkin. Tulevaisuus voi olla vaikka miten hyvä”, Hämäläinen sanoo.
Helsingin kaupungin perusterveydenhuolto tarjoaa lyhytpsykoterapiaa palvelusetelillä
Helsingin kaupungin perusterveydenhuolto pyrkii vastaamaan lisääntyneeseen psykoterapiantarpeeseen tarjoamalle helsinkiläisille Espoon ja Vantaan lailla mahdollisuuden saada lyhytpsykoterapiaa palvelusetelillä.
Lyhytpsykoterapiahoidon tarpeen arviointi tehdään perusterveydenhuollossa eli omalla terveysasemalla, opiskelijaterveydenhuollossa tai esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu Miepissä.
Palvelua tarjotaan vähintään 13-vuotiaille helsinkiläisille enintään 20 käynnin verran. Lyhytpsykoterapia on sinne ohjatuille ilmaista ja tapahtuu yksityisen psykoterapeutin vastaanotolla.
