Dystymia eli pitkäaikainen masentuneisuus on pitkäaikainen ja lieväoireinen masennus, joka ei yleensä vaikuta esimerkiksi työkykyyn niin dramaattisesti kuin vakava masennus. Mikään kevytmasennus dystymia ei kuitenkaan ole.
Oletko ollut pitkään apea ja ärsyyntynyt, vaikka elämässäsi ei ole ollut kriisejä tai surua? Pitkäaikaisella masentuneisuudella eli dystymialla tarkoitetaan oirekuvaltaan lieväasteista mutta pitkäaikaista masennuksen muotoa.
Toisinaan dystymia luokitellaan pitkäaikaiseksi masennukseksi eli vakavan masennustilan pitkäaikaiseksi muodoksi.
– Dystymian asema on kiistanalainen, koska se ei enää ole mukana kaikissa tautiluokituksissa erillisenä sairautena, Töölön ja Jyväskylän Mehiläisessä vastaanottoa pitävä psykiatrian erikoislääkäri sekä Helsingin yliopiston vanhuspsykiatrian professori Hannu Koponen kertoo.
– Vakava masennus voi aaltoilla ja siinä voi olla kuukausienkin pituisia normaalimman mielialan jaksoja, mutta pitkäaikaisessa masennuksessa mieliala on jatkuvammin masentunut ja tauot ovat enimmillään noin viikon tai kahden mittaisia, Koponen sanoo.
Oireet samoja mutta lievempiä kuin masennuksessa
Dystymian oireet ovat samoja kuin masennuksen keskeisimmät oireet. Oireet eivät kuitenkaan ole yhtä lamauttavia kuin perinteisessä masennuksessa. Esimerkiksi ihmisen työkyky säilyy usein, vaikka tämä kärsisi dystymiasta. Yleisimpiä oireita ovat muun muassa alakuloisuus, ärtyneisyys, kyvyttömyys kokea mielihyvää sekä aloitekyvyttömyys ja jaksamattomuus.
Erityisesti keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla saattaa esiintyä myös kognitiivisia oireita, joista yleisimpiä ovat lähimuistiongelmat.
– Uusien tapahtumien tai sopimusten mieleen painaminen vaikeutuu. Uudet asiat tipahtavat pois mielestä, mutta vanhat asiat muistuvat mieleen hyvin, Koponen kuvailee.
Dystymia on pitkäaikainen haitta elämänlaadulle
Vaikka dystymia ei välttämättä kaada sängyn pohjalle, on se elämänlaatua jatkuvasti ja pitkään jäytävä kumppani.
– Se on hiljaa hivuttava tila. Siitä on pitkäaikainen haitta elämänlaadulle. Sen takia dystymia ei ole mikään kevytmasennus vaan ihan merkittävä ongelma, Koponen sanoo.
Tarvittaessa lääkärin pakeille
Jos itse epäilee kärsivänsä dystymiasta, Koponen suosittelee lääkärin puoleen kääntymistä. Yleensä dystymiaa hoidetaan masennuslääkkeillä ja psykoterapialla.
– Yleensä hoitaessa käytetään sekä lääkehoitoa että terapiaa. Terapiassa pyritään puuttumaan masennuksen ajatuskehiin. Kaikkia ei kuitenkaan laiteta oitis masennuslääkekuurille ja terapiaan, vaan tilannetta voidaan myös ainoastaan kartoittaa ja seurata lääkärin harkinnan mukaan.
Omaa mieltään kannattaa Koposen mukaan yrittää kohottaa myös kotikonstein.
– Yleensä liikunnan lisääminen ja alkoholinkäytön vähentäminen nostavat mielialaa.
anna.fi