Читая книгу о депрессии, я столкнулась с теорией шведского клинициста Мари Осберг, которую автор называет “Воронка истощения”. Мне эта теория показалась чрезвычайно важной и интересной.
Ее суть — это то, что каждый человек испытал в большей или меньшей степени на себе. И многие из нас продолжают испытывать ее в данный момент.
Теория говорит о том, что в ситуации, когда у человека увеличивается количество обязанностей, количество необходимых дел, первая из реакций, которая формирует наше поведение — отказаться от не столь значительных дел, не столь срочных и важных, в пользу тех самых главных дел.
И парадокс в том, что самыми неважными делами окажутся….да-да! Именно те, которые дают нам силы, ресурс, энергию и вдохновение.
Родитель, на которого сыпятся и сыпятся дела, добавляются и добавляются чрезвычайно важные рутины и жизненно важные обязанности — кормить, ухаживать, работать, оплачивать счета, закупать продукты, соблюдать гигиену, лечить, учить, бесконечно давать и давать заботу… Так вот этот родитель начнет каждый день делать выбор. Выбор в пользу этих важных дел. Оставляя, как не требующие срочности, как те, к которым можно вернуться позже, дела, которые конечно звучат не так значимо — встречи с друзьями, прогулки у моря, музыка в тишине, ванная с пеной, романтический вечер с близким человеком, творчество, танцы (продолжить из своего списка).
И парадокс в том, что отказываясь от дел из этого списка, человек теряет источники пополнения энергии, источники вдохновения, не пополняет свои аккумуляторы и батарейки, а только черпает черпает черпает, как будто есть что-то бесконечное.
И тогда новый круг — энергии все меньше, нужно оставлять самое важное. Это опять минус “чепуха” и удовольствия. Ведь это может ждать… И новый виток потери сил. И так до самого дна….
К сожалению, среди родителей, особенно малышей, нескольких малышей, детей требующих особенного внимания, этот процесс встречается слишком часто. Нет времени на вышивку крестиком. Не так уже важно прогуляться с друзьями по городу, да и помыться можно без пены и музыки, а ужин приготовить не из источника творчества, а из точки необходимости, как в том анекдоте — из чего суп? — из последних сил…
Мне видится знание этого алгоритма очень важным. Каждый раз, отменяя то, что рождает в вас творчество и дает вам энергию, Вспомните этот рисунок. Он воронка, он водоворот, он засасывает и действует очень глубоко и незаметно. Но всегда именно так, до самого дна.
Нужно знать это, чтобы , расставляя приоритеты соблюдать баланс, оставляя ту самую ерунду и глупости, без которых только кажется, что можно жить. На самом деле — это они дают нам энергию и силы. И делают нас нами:)
Текст Анна Чирва
Рубрика: Симптомы депрессии
Что важно знать про кризис.
Кризис — это поворотная, переходная точка в жизни, которая говорит нам о том, что так, как я жил раньше, жить уже невозможно. А как жить по-новому еще неизвестно или не получается.
Это когда кризис случается одновременно в разных плоскостях жизни (личной, финансовой, профессиональной, возрастной)
По-разному: могут быть внешние и внутренние причины.
Например, актуальная для многих ситуация в нашей стране — это экономический, политический кризис, война, переселение. Это внешние причины.
Ресурс у всех разный и психологический, и материальный, и моральный.
Считаю жестоко при одной и той же ситуации говорить человеку — посмотри какой другой молодец, он же смог. Но он другой, и ресурса у него оказалось больше.
Miehen masennus voi jäädä tunnistamatta.
Asiantuntija kertoo 6 itsehoitokeinoa, joista masentunut – tai kuka tahansa – voi saada apua mielen hyvinvointiin.
Suomalaisten miesten masennus voi jäädä piiloon tilastoista.
Näin kertoo sosiaalipsykologi Jukka Valkonen juuri julkaistussa teoksessaan Mies ja masennus – paremman voinnin paluu! (Tuuma).
Tuoreimpien väestötutkimusten mukaan masennushäiriöjakson on vuoden sisällä sairastanut 7 prosenttia naisista ja vain 4 prosenttia miehistä. Ero on samansuuntainen eri tavoin ja eri kriteerein toteutetuissa kyselyissä.
Kirjan yksi viesti on, että miesten masennuksen yleisyys voisi kuitenkin näyttää erilaiselta, jos sitä arvioitaisiin miehille tyypillisemmillä kriteereillä.
Mies voi paeta tunteita toiminnallisuuteen
Valkonen on tehnyt pitkään töitä mielenterveyskysymysten parissa, ja hän toimii MIELI Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntijana.
– Tilastoissa ei ole mitään virhettä, Valkonen korostaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että miesten ja naisten oireet voivat olla niin erilaisia, että miesten psyykkinen huonovointisuus jää siksi usein tunnistamatta.
– Masennuksen virallisiin kriteereihin kuuluu melko sisäänpäin kääntyneitä oireita, jotka liittyvät tunteisiin ja sisäisiin kokemuksiin.
Miehet taas monesti purkavat masennustaan ulospäin ja yrittävät pitää tunteet piilossa muilta ja itseltä.
– Kiusallisilta tai häpeällisiltä tuntuvia tunteita saatetaan paeta jonkinlaiseen toiminnallisuuteen, Valkonen sanoo.
Kivusta ja särystä on helpompi kertoa kuin pahasta olosta
Tyypillisin merkki miehen psyykkisestä huonosta olosta on päihteiden käytön lisääntyminen.
– Muita oireita voivat olla esimerkiksi liiallinen työntekoon uppoutuminen, tolkuton liikunnan lisääminen tai ärtyneisyys ja aggressiivisuus, Valkonen kertoo.
Jonkin verran naisia enemmän miehet myös pukevat oireitaan ruumiillisiksi.
– On helpompi kertoa säryistä, kolotuksesta ja vatsavaivoista kuin viitata sisällä olevaan pahaan oloon – eikä terveydenhuollon henkilökuntakaan aina osaa masennuksesta kysyä.
”Kärsimys ei välttämättä jalosta. Jos on paha olla, siihen on lupa hakea apua.
Kirjan mukaan miehiin kohdistuu yhä tyypillisesti tiettyjä sosiaalisia ja kulttuurisia odotuksia.
– Vaikka tämä hiukan stereotyyppinen ajatus onkin, niin kulttuurisesti naisille on edelleen odotuksenmukaisempaa puhua tunteista ja ilmaista niitä.
– Miehen taas pitäisi olla kestävä, pärjätä ja menestyä. Tämän vuoksi voi olla vaikea tunnistaa edes itse jaksamattomuutta ja haavoittuvuutta.
Masennuksen tunnistaminen ja siihen hoidon saaminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
– Kärsimys ei välttämättä jalosta. Jos on paha olla, siihen on lupa hakea apua eikä tarvitse omin voimin yrittää kestää kaikkea.
”Masennus on erityisesti miehelle hengenvaarallinen tila”
Valkonen muistuttaa, että liian usein ongelmilla on taipumus vain pahentua, jos niille ei tee mitään.
– Seurauksena voi olla pitkäaikainen toimintakyvyn menetys. Avun hakemisella voitaisiin välttää sitä nykyistä trendiä, että tiputaan kokonaan pois työelämästä.
Asiantuntija nostaa esiin myös itsemurhariskin.
– Masennus on erityisesti miehelle hengenvaarallinen tila. Miehet ovat niin yliedustettuina itsemurhatilastoissa, että jo siksi avun hakemisen kynnystä olisi tärkeä saada madallettua.
”Oireiden kanssa on täysin mahdollista elää hyvää elämää.
Kun masennus on hyvässä hoidossa, osa kokee tutkitusti elämänsä jopa tyydyttävämmäksi kuin se ennen masennusta on ollut.
– Masennus saattaa jättää jonkinlaisia jälkiä ajatteluun tai tunnesävyihin, mutta oireiden kanssa on täysin mahdollista löytää uudenlainen tasapaino ja elää hyvää elämää.
6 tapaa voida paremmin
Masennuksen hoito kuuluu lääkärille, mutta myös itsehoitokeinot voivat tutkitusti auttaa masentunutta – tai ketä tahansa, joka tuntee mielialansa matalaksi.
Lista ei ole kaikille sopiva suositus, mutta kokeile, saatko jostakin keinosta apua mielen hyvinvointiin.
1. Selviydy huumorin avulla
Huumori voi tarjota uhkaavaan tai kuormittavaan tilanteeseen vaihtoehtoisen ja toiveikkaan näkökulman, ja sillä voi myös puskuroida stressiä. Jaettu huumori antaa myönteisen kokemuksen yhdessäolosta toisten kanssa ja vie ajatukset pois omista murheista. Lisäksi nauru itsessään tuottaa mielialaa kohottavia hormoneja.
2. Pyri rationaaliseen ajatteluun
Kyky analysoida tilannetta rationaalisesti voi auttaa ulos toivottomuudesta. Mieti, mistä paha olo johtuu, onko siihen olemassa jotakin ilmeistä syytä, ja mitä asian korjaamiseksi voisi tehdä. Vaikeassa masennuksessa kaikki näyttää yhtä mustalta, mutta usein pahimmaltakin tuntuvassa tilanteessa on mahdollista löytää jokin asia, joka edelleen tuottaa iloa ja luo toivoa paremmasta.
3. Lähde liikkumaan
Liikkumisella on niin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen, että säännöllinen liikunta voi joillakin vähentää masennusoireita yhtä paljon kuin lääkitys. Mielen hyvinvoinnin kannalta lajilla ei ole väliä, vaan tärkeintä on, että liikkuu itselle mieluisalla tavalla. Säännöllisyys on eduksi, mutta vähäinen ja satunnainenkin liikunta on parempi kuin passiivisuus.
4. Vietä aikaa luonnossa
Luonnossa oleminen on tutkitusti hyväksi mielenterveydelle. Voidaan ajatella, että luonto on ihmiselle luonnollinen ympäristö, eikä siksi olekaan yllättävää, että metsästä eri aistien kautta saatavat ärsykkeet vaikuttavat mielialaan myönteisesti.
5. Käy saunassa
Saunominen itsessään tuottaa mielihyvää. Joskus sauna voi myös luoda sellaisen arjesta erottuvan ympäristön, jossa avautuminen myös kipeistä asioista ja omasta haavoittuvuudesta on mahdollista.
6. Harrasta seksiä
Seksin aikana vapautuu mielialalle edullisia hormoneja, ja se rentouttaa sekä poistaa stressiä. Näitä hyötyjä saa myös kumppanin kosketuksesta ja hyväilystä. Seksi myös vahvistaa kumppaneiden välistä läheisyyttä, mikä on hyvä vastalääke masennukselle.
Lähde: Jukka Valkonen: Mies ja masennus – Paremman voinnin paluu! Tuuma, 2019.
