Опубликовано Оставить комментарий

Лечебное питание без углеводов и психическое здоровье.

Возможно, это изображение 1 человек и текстКетоз, метаболическая психиатрия и психология.
В новом научном исследовании Кетогенная Диета протестирована у пациентов с тяжёлыми психическими расстройствами: Шизофрения, Биполярное аффективное расстройство.
Кроме этого исследования, уже более 100 лет известно, что терапевтическая кето диета стабилизирует центральную нервную систему для пациентов, которые страдают от непростой болезни под названием: «Эпилепсия».
Эндокринолог и Гастроэнтеролог Доктор Никита широко обозревает непростую тему: «Лечебное питание без углеводов и психическое здоровье». Как кетоз влияет на нервную систему.
Имеют ли метаболическое преимущество кетоновые тела в качестве стабилизирующих веществ в центральной нервной системе, подкрепляя тормозящую систему ГАМК.
Лечебный уровень кетонов в крови воздействует как стабилизатор настроения, и возможно как антидепрессант. Возможен ли вред кето диеты на фоне психических расстройств? Что такое метаболическая психиатрия. Как меняется психология поведения на фоне высокожировой диеты.

Опубликовано Оставить комментарий

9 шагов к переменам.

9 шагов к переменам - Личный блог Павла БильскогоВы ясно осознали, что хотите, чтобы ваша профессиональная жизнь гармонировала с личной. Достичь желаемого можно с помощью коучинга — найдя в себе ответы на вопросы, которые приблизят вас к цели.

Возможно, это графический образ (текст «9 шагов к переменам сформулируйте желания поймите, что вас пугает ищите собственные ответы поставьте себя на первое место узнайте свои способности смотрите в будущее достигайте целей поэтапно смотрите на ситуацию co стороны не бойтесь расставаться PSYCHOLOGIES»)

 

Психология Psychologies

Опубликовано Оставить комментарий

Mimmi Lehtosella oli pakkomielle veitsistä – helpotus löytyi hoidosta, jossa potilas ei tapaa ketään.

Mimmi Lehtonen laittaa vaalenapunaista yksisarvis-pehmolelua sängylle. Tutkimukset osoittavat HUSin tarjoaman itsenäiseen työskentelyyn perustuvan nettiterapian yhtä tehokkaaksi kuin kasvokkaisen terapian. Lääkärit tuntevat hoitomuodon huonosti.

Kesken tavallisen arjen Mimmi Lehtosen mieleen voi tulla ajatus: hirtä itsesi. Hänen päässään pyörii usein ajatuksia, jotka inhottavat häntä.

– Ne liittyvät minun tai läheisteni kuolemaan. Ajatuksissa minä aiheutan kuoleman.

Lehtonen ei ole väkivaltainen, psykoottinen tai itsetuhoinen. Hän sairastaa pakko-oireista häiriötä, jonka yhtenä oireena ovat mieleen putkahtavat kamaluudet.

Nykyään Lehtonen tietää, että ne ovat pelkkiä sairauden tuottamia ajatuksia. Hän ei voisi koskaan satuttaa itseään tai läheisiään. Lehtonen pärjää oireidensa kanssa hyvin, ja siitä hän kiittää etenkin nettiterapiaa.

Itsenäiseen työskentelyyn perustuvat nettiterapiat on todettu tutkimuksissa yhtä tehokkaiksi kuin kasvokkainen terapia. Niihin pääsee heti sen sijaan, että jonottaisi kuukausia psykoterapeutille. Ne kestävät muutaman kuukauden useiden vuosien sijaan.

Kuka vain pääsee nettiterapiaan lääkärin lähetteellä, eikä hoito maksa mitään.

Mimmi Lehtonen katsoo ulos ikkunasta.
Nettiterapian lisäksi lääkkeet ovat parantaneet Lehtosen vointia merkittävästi. Hän käy myös muutaman viikon välein keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Terapiassa veitset ja puukot nostettiin pöydälle

Lehtosen häiriö puhkesi kolme vuotta sitten. Pahimmillaan hän kuuli ääniä, joutui osastohoitoon ja oli varma, ettei koskaan enää eläisi normaalia elämää.

Nyt arki on taas ihan tavallista. Lehtonen on palannut töihin ja voi hyvin.

Lehtoselle on jäänyt mieleen nettiterapiasta erityisesti yksi asia: veitset. Videolla hän kertoo, miksi.

HUS järjestää nettiterapioita kenelle tahansa Suomessa. Lehtonen asuu Laukaassa, ja lähetteen kirjoitti oman kunnan lääkäri.

Nettiterapiassa terapeuttia ei tavata edes etänä, vaan hänen kanssaan vaihdetaan viestejä. Pääasiassa asioita pohdiskellaan itsenäisesti.

Työskentely muistutti Lehtosen mielestä koulunkäyntiä. Hän teki tehtäviä, joiden välissä hän viestitteli terapeutin kanssa. Kouluun verrattuna tehtävät olivat lyhyitä, eikä aikatauluja ollut.

Terapian aikana Lehtonen tuli vähitellen tietoiseksi siitä, millainen sairaus pakko-oireinen häiriö on ja millaiset asiat juuri hänen elämässään vaikuttavat siihen.

– Jouduin oikeasti oman pääni sisällä pohtimaan asioita. Opin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.

Mimmi Lehtonen kännykkä kädessä keittiönpöydän ääressä, etualalla kukkia.
Lehtonen teki terapiatehtäviä usein keittiönpöydän ääressä. Kun hän nyt katsoo puolentoista vuoden takaisia kirjoituksiaan, hän ajattelee, että oli ihanaa saada apua. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Lehtosen kokemus nettiterapian toimivuudesta ei ole ainoa laatuaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa nettiterapian on todettu olevan esimerkiksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa yhtä tehokasta kuin kasvokkainen terapia.

HUSin oirekartoituksissa 70 prosenttia nettiterapian läpikäyneistä koki, että ahdistus lieventyi. 91 prosenttia sai apua unettomuuteen, ja yli kolmannes ei enää hoidon jälkeen kärsinyt unettomuudesta lainkaan.

Mimmi Lehtonen laittaa vaalenapunaista yksisarvis-pehmolelua sängylle.
Lehtonen saa mielihyvää kauneudesta. Ruotsinlaivalta ostettu yksisarvinen on hänen voimaeläimensä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Yksi nettiterapian selkeä etu on, että sen pääsee aloittamaan nopeasti. Kun Lehtosen terapia otettiin ensimmäisen kerran puheeksi vastaanotolla, kesti vain viikon, kun se jo alkoi.

HUSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin mukaan tiedetään, että mitä nopeammin hoito alkaa, sitä parempia tulokset ovat.

– Jo kahden kuukauden viivästyminen voi aiheuttaa monenlaisia seurannaisongelmia ja kurjuutta.

Kiinnostaako nettiterapia sinua?

Haluan kokeilla sitä. Otan sen heti puheeksi lääkärin kanssa.

Kiinnostaa, mutta minulle on tärkeää tavata terapeutti kasvotusten.

En usko, että se auttaisi minua.

Minulla ei ole tarvetta terapialle.

Näytä tulos

Kuolema on mielessä melkein joka päivä

Lehtonen oli onnekas, koska hänen lääkärinsä tiesi HUSin nettiterapioista. Lääkäreillä on niistä heikosti tietoa: vuonna 2019 vain kolmannes oli ohjannut potilaansa nettiterapiaan.

Stenberg ei usko, että tilanne on juuri muuttunut viime vuosina. HUSin alueen ulkopuolelta tulee vain puolet lähetteistä.

– Tilanteessa olisi parantamisen varaa, Stenberg sanoo.

HUS voisi ottaa vastaan paljon enemmän potilaita kuin nyt. Viime vuonna nettiterapian kävi läpi noin 20 000 ihmistä. Sen järjestämiseen vaadittiin 35 työntekijän kokoaikainen työpanos.

Nettiterapiaa puhelimen näytöllä.
Lehtosen viimeinen terapiatehtävä oli arvioida, mitä hän on saavuttanut nettiterapian aikana. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Mimmi Lehtosella on edelleen pakko-oireita. Iltaisin hän saattaa tarkistaa viisi kertaa, onko herätyskello varmasti soimassa. Hänellä on pakottava tarve pitää tavarat järjestyksessä.

Kuolemaan liittyviä ajatuksia ilmestyy mieleen yhä lähes päivittäin. Ne ovat kuitenkin vain ajatuksia, eivätkä johda mihinkään.

Nyt Lehtonen osaa elää oireidensa kanssa. Hän on tajunnut, että pakko-oireinen häiriö on tavallinen sairaus, eikä sitä tarvitse peitellä.

– Puhun tästä julkisesti, koska haluan antaa kasvot sille, että sairaudesta pystyy selviytymään. Nautin elämästä suunnattoman paljon.