Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen -hankkeessa on kerätty tietoa siitä, mitä liikkuminen merkitsee mielenterveyden ongelmia kokeville ihmisille. Kyselyyn on vastannut kolmen vuoden aikana yhteensä 622 ihmistä, joista valtaosa kertoo mielialansa kohenevan liikkuessa.
Mielen sairastuessa liikkuminen saattaa jäädä, vaikka kuinka tietää sen tekevän hyvää. Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen -hankkeessa (2023–2026) on kerätty tietoa siitä, mitä liikkuminen merkitsee mielenterveysongelmia kokevalle ihmiselle ja millainen yhteys liikkumisella on psyykkiseen vointiin. Hankkeen tavoitteena on innostaa mielenterveyden ongelmia kokevia ihmisiä liikkumaan ja huomaamaan liikkumisen hyödyt.
Tutkimusten mukaan jo pienikin määrä liikuntaa edistää terveyttä, ja esimerkiksi masennuspotilaille suositellaan ohjattua liikuntaharjoitusta osana hoitoa. Liikuntaharjoittelu saattaa myös vähentää ahdistusoireilua.
Читать далее Mielen sairastuessa liikkuminen kohentaa oloa ja tuo mielenrauhaa.
Tunnustan, olen elänyt elämäni suurelta osin päässäni peläten, suunnitellen ja tuntien hankalia tunteita liittyen ihmissuhteisiini. Huono selviytymismekanismini oli paeta ihmisiä ja vaikeita tunteita aiheuttavia tilanteita. Älä ymmärrä väärin, kyllä itseään saa ja täytyykin suojella, mutta jos turvautuu aina välttelyyn, alkaa oma elämä kaveta liikaa. Onnekseni minulle koitui hyvä psykoterapeutti ja pino mieltäni avartavaa kirjallisuutta. Hyvien ystävien kanssa käymien keskustelujen arvoa ei voi edes mitata. Nykyään ajattelen olevani entinen ahdistunut. Vaikka ahdistus yhä elämääni kuuluu, se vain on yksi tunne muiden joukossa. Koen että minulla on kiitollinen tehtävä saada opettaa oppimaani eteenpäin.