Рубрика: Депрессия

Suuri virhe tämän hetken hoidoissa ovat liian pitkät sairauspoissaolot, sanoo koalition perustajajäsen THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.

Taas kerran tilastot pääsivät yllättämään.

Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen määrä kääntyi kaksi vuotta sitten jyrkkään kasvuun.

Masennusoireet ovat myös lisääntyneet työikäisillä, etenkin nuorilla.

Nyt mielenterveyden häiriöt ovat saavuttamassa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet suurimpana työkyvyttömyseläkkeen syynä.

Kun karut tilastot julkistettiin viime vuoden keväällä, moni alan ihminen ajatteli, että asian ei voi antaa vain olla.

THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen oli yksi heistä.

Pian syntyi myös idea vastaiskuun: masennuskoalitio.

Suomen psykiatriyhdistyksen edustajana Jukka Kärkkäinen oli osa skitsofreniakoalitiota. Hiukan kummallinen nimi viittaa epäviralliseen yhteisöön. Se koostuu ihmisistä ja järjestöistä, jotka haluavat vaikuttaa skitsofrenian hoitoon. Skitsofreniakoalitio syntyi jo viisi vuotta sitten. Skitsofrenia ja masennus ovat yhteiskuntaa eniten kuormittavia mielenterveyden sairauksia.

– Koska masennus on kansansairaus, jolla on iso yhteiskunnallinen merkitys, totesimme, että tarvitaan myös masennuskoalitio, Kärkkäinen sanoo.

Viime vuoden huhtikuussa Kärkkäinen luonnosteli paperin masennuskoalition toimintaperiaatteista.

Siinä todetaan näin:

Masennus kuormittaa yhteiskuntaamme erittäin paljon henkisesti ja taloudellisesti. Vakavaa masennusta sairastaa Suomessa joka vuosi noin 300 000 ihmistä. Masennus aiheuttaa sairauksista eniten työkyvyttömyyttä ja parin miljardin euron kustannustaakan yhteiskunnalle. Masennuksen vuoksi jää määräaikaiselle tai toistaiseksi eläkkeelle vuosittain noin 3 000 henkilöä. Valtaosa näistä eläkkeistä voitaisiin ehkäistä tehokkaammalla hoidolla.

Taitoa olisi mutta hoitoprosessi mättää

Mikä masennuksen hoidossa Kärkkäisen mukaan nykyään on siis pielessä?

– Vika ei ole keinoissa. Vika on niiden toteuttamisessa, psykiatri toteaa.

Masennus on sairaus, joka on mahdollista hoitaa. Toisin kuin vaikkapa skitsofreniassa, paranemisen ennuste on hyvä, Kärkkäinen sanoo.

– Tammikuussa tuli päivitetty käypähoitosuositus masennuksen hoitoon. Siinä on paras ajankohtainen tieto siitä, miten masennus pitäisi hoitaa. Teoriassa käypähoitosuositukset tunnetaan, mutta käytännössä niitä ei noudateta riittävästi, eikä toteuteta systemaattisesti ja yhdenvertaisesti eri puolilla maata, Kärkkäinen toteaa.

Ensimmäinen ja tärkein masennuskoalition tehtävä Kärkkäisen mukaan onkin edistää sitä, että masennuksen käypähoitosuositus otetaan käyttöön kaikkialla (siirryt toiseen palveluun).

– On hyvä kysymys, miksi käypähoitosuosituksia ei noudateta. Käypähoitosuositukset ovat tietenkin suosituksia, mutta niiden on tarkoitus olla kokooma parhaista hoidoista ja ohjata ammattilaisia vaikuttaviin hoitokäytäntöihin, Kärkkäinen korostaa.

Annetaan Kärkkäisen kertoa. Hänen mukaansa ongelma on pitkälti prosessissa.

Työterveyden puolella masennusdiagnoosi osataan yleensä tehdä nopeasti. Lisäksi psykiatrin konsultaatio ja työterveyspsykologin selvittelykäynnit järjestyvät nopeasti. Hoito saadaan vauhdilla alkuun. Sairauden pitkittyessä potilaat siirtyvät usein hoidettavaksi julkiselle puolelle. Ja ne, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, lähtevät suoraan hakemaan julkiselta puolelta apua.

Julkinen puoli taas on kaikkea muuta kuin nopea.

– Suurin ongelma on hoitoonpääsy. Päivystykseen pääsee nopeasti, mutta yleensä masentuneet eivät hakeudu päivystykseen, vaan varaavat tavallisen terveyskeskusajan. Potilas voi joutua odottamaan ensimmäistä aikaa pahimmillaan monta viikkoa, Kärkkäinen sanoo.

Hitaus ei ole ainoa ongelma. Hoitoon hakeutuva ihminen saa myös liian vähän aikaa ongelmiensa purkuun.

– Mielenterveysongelmien oireiden vuoksi tuleva potilas vaatii paljon enemmän vastaanottoaikaa kuin flunssapotilas. Aikaa ei siis yksinkertaisesti varata masentuneille riittävästi.

Kun alkuselvittely on tehty, myös jatkoaikoja pitäisi olla riittävän tiheästi. Hoidon edistymisen valvonta ja arviointi vaativat riittävän tiheät tapaamiset, Kärkkäinen korostaa.

– Oli kyse lääkityksestä tai voinnin seurannasta, lääkärin pitäisi kahden viikon välein nähdä ihmistä.

Hidas ja harva hoito on ongelman ydin. Masennus on siinä mielessä syövän kaltainen leviävä sairaus, että mitä pidempään sen hoidossa menee, sitä vaikeampi sitä on hoitaa ja toipumisen ennuste heikkenee.

Masennus ei hoidu sairauslomalla

Suuri virhe tämän hetken hoidoissa ovat Kärkkäisen mukaan liian pitkät sairauspoissaolot. Kärjistäen, mitä pidempään ihminen on poissa töistä, sitä vaikeampi hänen on parantua masennuksesta.

– Sairauspoissaolon pitäisi edistää toipumista. Mutta masennuksessa se ei sitä välttämättä tee, Kärkkäinen sanoo.

Työllä ja toiminnalla on myös hoitava ja kuntouttava merkitys masentuneelle potilaalle, hän muistuttaa.

– Sairausloma on usein hallinnollinen ratkaisu, kun henkilöllä työkyky heikkenee, eikä hän jaksa tehdä työtä. Jos näkökulma vaihdetaan sairauden hoitoon ja siitä toipumiseen, pitkien sairauspoissaolojen vaikutus on päinvastainen. Ne ennustavat työkyvyttömyyden jatkumista.

Kärkkäisen teesi on, että masennuksen perusteella määrätyt sairauspoissaolot tulisi minimoida. Toki on vaikeita ja jopa psykoottisia masennuksia, joissa sairauspoissaolo on tarpeellista. Useimmat masennukset ovat kuitenkin lieviä ja keskivaikeita. Niissä työkyky on heikentynyt, mutta sairastuneella sitä on edelleen jäljellä. Näille ihmisille pitäisi Kärkkäisen mukaan järjestää sopivaa, kevennettyä työtä, vaikka osasairauspäivärahalla.

Lisää terapiaa, mieluiten heti

Parannettavaa riittää. Yksi suurista ongelmista on terapian puute.

– Meiltä puuttuu varhaisvaiheen psykoterapia. Lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa terapia on toimiva vaihtoehto lääkkeille. Sitä ei ole nyt tarjolla, Kärkkäinen sanoo.

Varhaisvaiheen psykoterapia auttaisi monia masentuneita heti. Kun hoitoa saisi nopeasti, se voisi myös tepsiä nopeasti.

Viime syksynä syntynyt terapiatakuu-kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) saa Kärkkäiseltä varauksellisen hyväksynnän.

– Terapiatakuu-aloitteella on laaja kannatus eduskunnassa. Ja siinä on kysymys juuri tästä.

Terapian tarjoaminen nopeammin vaatisi, että hoitoon pitäisi panna lisää rahaa.

Myös Suomen psykiatrien yhdistys on ottanut kantaa terapiatakuuseen ja terapeuttien tarpeeseen. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdistyksen mukaan terapiatakuun toteutumiseen tarvittaisiin vähintään 800 terapauttia lisää.

Lääkkeiden vaikutusta ei osata seurata

Vaikka vaatiikin lisää terapiaa, Kärkkäinen puhuu myös lääkkeiden puolesta.

Myös lääkehoidon osaamisessa on parantamisen varaa. Lääkkeitä kyllä määrätään, mutta niiden vaikuttavuutta tulisi seurata aktiivisesti. Jos lääke ei auta, se pitää vaihtaa tai yhdistää toiseen lääkkeeseen, Kärkkäinen sanoo.

Masennuslääkkeitä on 17 eri vaihtoehtoa ja niiden annostelu on yksilöllistä, hän muistuttaa.

Jo sivuoireiden välttämiseksi aloitetaan pienimmästä tehokkaasta annoksesta, yksilöllinen vaihtelu voi tehokkaassa lääkeannoksessa olla jopa nelinkertaista.

Siksi tarvitaan aikaa ja resursseja, jatkuvaa seurantaa, jotta lääkitykset saadaan kohdilleen.

Masennuksen haittaa työkyvylle onnistuttiin vähentämään kerran – nyt se pitäisi tehdä uudelleen

Vuonna 2008 oltiin samanlaisessa tilanteessa kuin nyt. Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys oli lähtenyt äkkinousuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2007 niin sanotun Masto-hankkeen.

Masto hanke ehkäisi masennusta työelämässä sekä pyrki vähentämään masennusperusteista työkyvyttömyyttä.

Kärkkäinen sanoo, että nyt olisi mastohankkeen jatkon paikka.

– On vaikea sanoa varmasti, mikä oli Masto-hankkeen merkitys. Voi olla, että silloinen muutos johtui joistakin muista yhteiskunnallisista tekijöistä kuin Masto-hankkeesta. Mutta olen sitä mieltä, että Masto-hanke pitäisi silti toistaa.

Masto-hankkeen loppuraportin mukaankin masennusperäinen työkyvyttömyys lähti sen aikana laskuun. (siirryt toiseen palveluun)

– Koska tämä on iso kansallinen ongelma, myös ratkaisujen pitää olla lopulta kansallisia. Käypähoitosuositusten toteuttamisen ohella tarvitaan kansallista ohjausta, Kärkkäinen sanoo.

Valtiovallan ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös työntanajat pitää saada mukaan, hän painottaa.

– Esimerkiksi S-ryhmä (siirryt toiseen palveluun) ja Lidl ovat nousseet julkisuuteen, sillä että ne ovat järjestäneet työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa. Ne ovat saaneet tällä aikaiseksi myös taloudellisia tuloksia, Kärrkäinen sanoo.

– Jos masennukseen puututaan, kaikki voittavat. Potilas voittaa, työnantaja voittaa, yhteiskunta voittaa.

Masennuskoalitio lähtee taklaamaan masennusta

Kärkkäisen luettelemien hoidon puutteiden lista on pitkä. Ja se jatkuu yksityiskohtaisempana.

Mutta entä ratkaisut?

Masennuskoalitio kannustaa lääkärit ja sairaanhoitajat ottamaan laajasti ja systemaattisesti käyttöön masennuksen hyvän hoidon periaatteet.

Työ vaatii sinnikkyyttä. Ensimmäisen tapaamisensa masennuskoalitio piti viime huhtikuussa.

Koalitiossa vaikuttavat Jukka Kärkkäinen, Suomen psykologiliiton Mira Karrach, Mielenterveysomaisten keskusliiton Pia Hytönen, Mielenterveyden keskusliiton Olavi Sydänmaanlakka, Suomen aivot ry:n Sami Pirkola sekä lääkeyritys Jansenin Pirjo Mäenpää.

Nyt huhtikuussa on ensimmäinen tilaisuus, johon kutsutaan alan ammattilaisia ja mielenterveystyöhön liittyviä tahoja.

– Lähetämme kutsut terveyskeskuksiin ja esimerkiksi potilasjärjestöille, Kärkkäinen sanoo.

Masennuskoalition tarkoitus on järjestää tilaisuuksia ja seminaareja, joissa tuodaan eri näkökulmista esille masennuksen merkittävyyttä sairautena ja miten se aiheuttaa yhteiskunnassa paljon taakkaa. Koalitio etsii ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Ja kuten sanottu, kaikki tapahtuu epävirallisen organisaation kautta. Löyhästi mukana on esimerkiksi työeläkeyhtiö Varma, joka tarjoaa tilat huhtikuun tapaamiselle.