![Valtava määrä ihmisiä on siis mielenterveyshäiriöiden vuoksi pois töistä pitkiä aikoja, sanoo Anita Riipinen.]()
Lievään ja keskivaikeaan masennukseen kirjoitetaan pitkiä sairauslomia. Se ei usein kannata, koska se voi pahentaa sairautta, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Anita Riipinen.
Lievään ja keskivaikeaan masennukseen kirjoitetaan pitkiä sairauslomia. Se ei usein kannata, koska se voi pahentaa sairautta, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Anita Riipinen.Tämä juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Anita Riipinen:
”Perinteisesti on ajateltu, että jos on jokin sairaus, on työkyvytön kaikkeen työhön.
Nykyisin työkyvyttömyyttä tarkastellaan suhteessa työnkuvaan: jos jalassa on jokin vaiva, se ei ole este toimistotyön tekemiselle tai asiantuntijana toimimiselle.
Myös masennuksen suhteen ihminen voi olla työkykyinen, ainakin, jos puhutaan lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta.
Itse asiassa tällaisissa tapauksissa sairausloma kotona voi olla haitallisempaa verrattuna siihen, että yritettäisiin pysyä työelämässä.
”On hyvin vaikeaa uskoa, että toipuminen on parasta mahdollista, jos potilas laitetaan neljän seinän sisään pilleripurkin ja masentuneiden ajatustensa kanssa.”
Lieviin ja keskivaikeisiin masennuksiin määrätään välillä pitkiä sairauslomia.
Suomessa viisi prosenttia ihmisistä sairastaa masennusta vuosittain. Kelan myöntämistä sairauspäivärahakausista masennus on toiseksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Yli 90 päivän mittaisista sairauslomista mielenterveyshäiriöt ovat yleisimpiä.
Valtava määrä ihmisiä on siis mielenterveyshäiriöiden vuoksi pois töistä pitkiä aikoja. Yksi sairauslomapäivä maksaa keskimäärin 350 euroa.
On hyvin vaikeaa uskoa, että toipuminen on parasta mahdollista, jos potilas laitetaan neljän seinän sisään pilleripurkin ja masentuneiden ajatustensa kanssa. Parempi olisi pysyä ainakin jossain määrin mukana työelämässä, koska se pitää kiinni päivärytmissä ja yhteiskunnassa ja tukee siten toipumista.
Säännöllisen päivärytmin merkitys jaksamisen tukena on huomattava: nuku riittävästi, käy töissä, vietä aikaa läheisten kanssa ja tee jotain mielekästä vapaa-ajallasi.
Työ voi tukea tällaista rytmiä, jolloin kuntoutuminen tehostuu.
”Mahdollinen sairausloma tulisi pitää minimissä.”
Tärkeää olisi pystyä aloittamaan mahdollisimman aikaisin masennuksen hoito ja yhteistyössä työterveyslääkärin, työnantajan ja työntekijän kanssa miettiä keinoja työkyvyn tukemiseksi.
Mahdollinen sairausloma tulisi pitää minimissä. Mitä pidempään sairauslomalla on, sitä vaikeampaa on taas palata työelämään.
Työ itsessään työyhteisöineen voisi olla tukena ja osana kuntoutusta ja paranemista sen sijaan, että nähtäisiin niin, että sairas ihminen joutuu olemaan töissä.
”Esimerkiksi esimiestyötä tekevä masentunut voisi tehdä muita töitä, jolloin henkinen kuormitus olisi vähäisempää.”
Hyviä tuloksia masentuneiden hoidossa on saatu esimerkiksi lyhytpsykoterapialla. Psykoterapia helpottaa oireita, parantaa toimintakykyä ja antaa välineitä selviytyä myös myöhemmistä ongelmatilanteista. Psykoterapiaan satsaus säästää kustannuksia suhteessa sairauspoissaolokustannuksiin.
Työtehtäviä voi myös räätälöidä masentuneelle sopivammiksi. Esimerkiksi esimiestyötä tekevä masentunut voisi vaikkapa tehdä esimiestöiden sijaan muita töitä, jolloin henkinen kuormitus olisi vähäisempää. Tai vuorotyössä käyvää saattaisi auttaa, jos hänen olisi mahdollista tehdä jonkin aikaa vain päivävuoroa.
Työssä pärjäämistä voidaan tukea osasairauspäivärahalla, jolloin työntekijä on töissä 40–60 prosenttia normaalista työajastaan. Osasairauspäivärahaoikeutta on mahdollista saada 120 päivän ajan sairautta kohti.
Oli ratkaisu mikä tahansa, se pitäisi tehdä yhdessä työntekijän, lääkärin ja työnantajan kanssa ja yksilöllisesti potilaalle räätälöitynä, koska paljon riippuu siitä, millaisesta työstä, työntekijästä ja työyhteisöstä on kysymys.
”Joku voi nähdä töissä käymisen velvollisuutena, mutta mielestäni työkykyisenä pysyminen ja työssä käyminen ovat jokaisen etuoikeus.”
Toki voi kysyä, ajetaanko tässä vain työnantajan etuja ja yritetään patistaa sairaita ihmisiä töihin.
Siitä ei ole kyse. Tutkimusten mukaan lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsivät toipuvat paremmin, kun he pysyvät työelämässä sairausloman sijaan.
Joku voi nähdä töissä käymisen velvollisuutena, mutta mielestäni työkykyisenä pysyminen ja työssä käyminen ovat jokaisen etuoikeus.”
www.hs.fi
Если человек не хочет рассказывать о болезненных переживаниях, как определить, что с ним что-то не так? Как друзьям и родственникам помочь ему, если не видят явных признаков депрессии? А что, если сам больной не подозревает о ней? Вот несколько признаков этого расстройства, о которых нужно знать.
В рубрику 