Psykiatri Antti S. Mattila pitää filosofin vastaanottoa. Hänen mielestään masentuneille tarjotaan liian usein ratkaisuksi lääkkeitä, vaikka oikeasti nämä tarvitsisivat elämänmuutoksia.
Filosofin vastaanotolle ei löydä, ellei tiedä tarkalleen, mitä etsii. Töölöläisen kerrostalon ovisummerissa lukee ainoastaan Mattila.
Muutamaa kerrosta ylempänä on pieni huone, jonka nurkkaan mahtuu juuri ja juuri nojatuoli, sohva ja pieni pöytä.
«Järkyttävin tilanne on sellainen, että kun potilas ihmettelee psykiatrille elämän tarkoitusta, psykiatri lisää lääkitystä. Tämä on todellinen esimerkki», sanoo nojatuolissa istuva mies.
Hän on Antti S. Mattila, lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on vastaanotto yksityisessä lääkärikeskuksessa. Lisäksi hän ohjaa lastenpsykiatrian osuuskunta Toivossa perhekuntoutusta lapsille, jotka kärsivät vakavista neuropsykiatrisista ongelmista.
Mutta Mattilalla on myös toinen intohimo ja ammatti.
Pienessä huoneessa hän pohtii asiakkaan kanssa niitä kysymyksiä, jotka muualla ovat jääneet ratkaisematta. Olisiko aika vaihtaa ammattia? Miten päästä yli erosta? Onko onnellinen arki mahdollista, kun läheinen on kuollut? Ja niin – mitä oikein on hyvä elämä?
«Monella tulijalla on keski-iän kriisi, vaikka ei se välttämättä iskekään juuri keski-iässä. He eivät koe olevansa psykiatrin tarpeessa, eikä sielunhoitokaan sovellu heille, koska he eivät ole uskovia.»
Mattilan mielestä juuri sellaisille ihmisille antiikin filosofeista on yhä apua. Etenkin stoalaisista, jotka korostivat mielentyyneyden säilyttämistä.
Siivoamisen elämää muuttava taika.
Viisi rakkauden kieltä.
Kymmenen prosenttia onnellisempi: Kuinka kesytin äänen päässäni, vähensin stressiä menettämättä särmääni ja löysin itseavun, joka toimii.
Kun katsoo verkkokirjakauppa Amazonin myydyimpien kirjojen listaa, on helppo tehdä johtopäätös: elämme elämäntaitobuumia. Niin monen kirjan aiheena on tavalla tai toisella hyvän elämän saavuttaminen.
Hän on Antti S. Mattila, lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on vastaanotto yksityisessä lääkärikeskuksessa. Lisäksi hän ohjaa lastenpsykiatrian osuuskunta Toivossa perhekuntoutusta lapsille, jotka kärsivät vakavista neuropsykiatrisista ongelmista.
Mutta Mattilalla on myös toinen intohimo ja ammatti.
Pienessä huoneessa hän pohtii asiakkaan kanssa niitä kysymyksiä, jotka muualla ovat jääneet ratkaisematta. Olisiko aika vaihtaa ammattia? Miten päästä yli erosta? Onko onnellinen arki mahdollista, kun läheinen on kuollut? Ja niin – mitä oikein on hyvä elämä?
«Monella tulijalla on keski-iän kriisi, vaikka ei se välttämättä iskekään juuri keski-iässä. He eivät koe olevansa psykiatrin tarpeessa, eikä sielunhoitokaan sovellu heille, koska he eivät ole uskovia.»
Mattilan mielestä juuri sellaisille ihmisille antiikin filosofeista on yhä apua. Etenkin stoalaisista, jotka korostivat mielentyyneyden säilyttämistä.
Siivoamisen elämää muuttava taika.
Viisi rakkauden kieltä.
Kymmenen prosenttia onnellisempi: Kuinka kesytin äänen päässäni, vähensin stressiä menettämättä särmääni ja löysin itseavun, joka toimii.
Kun katsoo verkkokirjakauppa Amazonin myydyimpien kirjojen listaa, on helppo tehdä johtopäätös: elämme elämäntaitobuumia. Niin monen kirjan aiheena on tavalla tai toisella hyvän elämän saavuttaminen.
Ja jos mikään ei muutu, miten koskaan uskaltaisi päästää lääkkeistä irti.
«Se voi olla yksi syy siihen, miksi masennus kroonistuu ja lääkkeitä käytetään niin yleisesti.»
Mattila perusti filosofin vastaanoton vuonna 1999. Konsepti piti lainata Saksasta, sillä Suomessa idea oli uusi.
Vastaanotolla Mattila yrittää kyselemällä «herättää asiakkaan sisäisen filosofin». Erityisesti hän pyrkii vahvistamaan niin kutsuttua käytännöllistä viisautta: tietoisuutta omista valinnoista, kykyä punnita omia arvoja ja käsitystä siitä, mitä hyvä elämä voisi olla.
Ja jos mikään ei muutu, miten koskaan uskaltaisi päästää lääkkeistä irti.
«Se voi olla yksi syy siihen, miksi masennus kroonistuu ja lääkkeitä käytetään niin yleisesti.»
Mattila perusti filosofin vastaanoton vuonna 1999. Konsepti piti lainata Saksasta, sillä Suomessa idea oli uusi.
Vastaanotolla Mattila yrittää kyselemällä «herättää asiakkaan sisäisen filosofin». Erityisesti hän pyrkii vahvistamaan niin kutsuttua käytännöllistä viisautta: tietoisuutta omista valinnoista, kykyä punnita omia arvoja ja käsitystä siitä, mitä hyvä elämä voisi olla.
Lähde — HS