Masennuksella on monia erilaisia ilmenemismuotoja. Melankolisen masennuksen oireita ovat muun muassa mielialanvaihtelu vuorokauden ajan mukaan ja unettomuus, kun taas dystymia alkaa yleensä jo nuoruudessa ja jatkuu koko elämän. Kuinka hyvin osaat tunnistaa masennuksen alaryhmät?
Irina Holma esittelee kirjassaan Takaisin elämään: Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta (Minerva Kustannus, 2019) 10 erilaista masennuksen alaryhmää:
1. Agitoitunut masennus
Luulitko, että masentunut on aina hiljainen ja seurasta vetäytyvä? Masentunut ihminen voi olla joko levoton ja kiihtynyt tai lamautunut. Agitoituneessa masennuksessa yksi masennuksen oire on agitaatio eli levottomuus.
2. Epätyypillinen eli atyyppinen masennus
Epätyypillisessä eli atyyppisessä masennustilassa ruokahalu lisääntyy ja ihminen lihoo kohtuuttomasti. Samalla unisuus lisääntyy. Levolta noustaan korkeintaan syömään, jonka jälkeen lepo jatkuu. Atyyppisestä masennuksesta kärsivän mieliala voi olla reaktiivinen ja vaihdella tilanteen mukaan. Oireiden takana piilevä masennus jää helposti ulkopuolisilta huomaamatta.
3. Psykoottinen masennus
Psykoottisesta masennuksesta kärsivän todellisuudentaju on hämärtynyt. Hänellä voi olla harhaluuloja ja jopa aistiharhoja. Psykoottisesti masentunut saattaa olla harhojen takia vaaraksi itselleen ja muille.
4. Melankolinen masennus
Melankolisesta depressiosta käytetään myös nimityksiä endogeeninen, sisäsyntyinen ja somaattinen depressio. Melankolisen masennuksen oireita ovat mielialanvaihtelu vuorokauden ajan mukaan, unettomuus, toimintojen hidastuminen tai kiihtyvyys, ruokahalun menetys, laihtuminen ja voimakkaat syyllisyydentunteet.
5. Dystymia
Dystymia on varsinaista masennusta lievempi mielialahäiriö. Dystymiassa masennuksen oireet ovat vähemmän voimakkaita kuin vakavassa masennustilassa ja kestävät minimissään kaksi vuotta. Dystymia alkaa yleensä nuoruudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Mistään kevytmasennuksesta dystymiassa ei siis ole kyse. Dystymiasta kärsivillä on suurentunut todennäköisyys kokea myös vakavan masennuksen jaksoja.
6. Kaksoismasennus
Jos ihmisellä on dystymia ja sen lisäksi todettu vakavia masennusjaksoja, puhutaan kaksoismasennuksesta. Dystymia kehittyy ennen myöhemmin ilmeneviä yhtä tai useampaa vakavan masennuksen jaksoa.
7. Aivoinfarktin jälkeinen masennus
Tietyille aivoalueille kohdistunut aivoinfarkti aiheuttaa häiriöitä aivojen kemiallisessa ja sähköisessä toiminnassa. Aivoinfarktin jälkeinen masennus onkin varsin yleinen tila. Siitä kärsivä ihminen on alakuloinen ja saattaa purskahtaa hallitsemattomasti itkuun. Hän ei tunne iloa, vaikka ihmiset hänen ympärillään olisivat iloisia ja rohkaisisivat toipumiseen. Terapiasta voi olla hyötyä, mutta varsinaisen avun aivoinfarktin jälkeiseen masennukseen tuovat yleensä sopivat masennuslääkkeet.
8. Vaskulaariseen dementiaan liittyvä masennus
Tämä masennustyyppi liittyy ikääntymiseen. Aivojen verenkierto on vajavaista, eikä hapekasta verta riitä tunteiden säätelykeskukseen. Tässä tapauksessa masennus ei siis johdu mielialasta vaan verenkiertoelimistön häiriöstä. Tästä masennuksesta kärsivä on apaattinen ja sanallisen avun ulottumattomissa.
9. Synnytyksen jälkeinen masennus
Synnytyksen jälkeinen masennus alkaa kahden vuoden sisällä synnytyksestä. Äidin raskauden aikana kohonnut estrogeenitaso romahtaa synnytyksen jälkeen, mikä vaikuttaa fysiologisesti mielialaan. Synnytyksen jälkeinen alakulo eli baby blues on suhteellisen tavallinen ilmiö. Vakavaksi se muuttuu jatkuessaan ja syventyessään, jolloin voidaan puhua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Tila voi olla vaaraksi sekä äidille että lapselle, joten siihen on puututtava niin varhain kuin mahdollista.
Apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen saa terapiasta, mutta osa pian synnytyksen jälkeen vaikeasti masentuneista äideistä saattaa hyötyä erityisesti hormonihoidosta eli estrogeenilääkityksestä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voidaan määrätä myös psyykenlääkkeitä. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa nopein apu saadaan aivojen sähköhoidosta eli ECT-hoidosta.
10. Vuodenaikaan liittyvä masennus
Valon vähentyminen voi aiheuttaa kaamosmasennusta. Kaamosmasennus alkaa usein atyyppisena eli epätyypillisenä masennuksena.
Lähde: Irina Holma: Takaisin elämään: Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta (Minerva Kustannus, 2019)