Äidin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydessä lapsen hyvinvointiin. Äitien mielenterveyden pulmat on tärkeä tunnistaa ja tarjota apua mahdollisimman varhain ja jo silloin kun vauvaa odotetaan. Riittävän varhain ja pitkään saatu apu turvaa vauvan kehitystä ja antaa perheelle voimia odotukseen. Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa saa apua ympäri Suomea. Kuopion ensikotiyhdistyksen päiväryhmässä tuettiin vuonna 2019 17 perhettä ja Baby Blues työstä sai apua 63 perhettä. Heistä 19 oli vauvaa odottavia perheitä.
Raskaudenaikaista masennusoireilua todetaan jopa viidesosalla odottavista äideistä ja synnytysmasennusta tavataan 10-20 prosentilla äideistä. Myös vauvaa odottavista ja pienen vauvan isistä noin 10 prosenttia kärsii masennuksesta. Isän masennusoireet vaikuttavat lapseen äidin kautta. Sekä äitien että isien masennusoireet ovat suhteellisen pitkäkestoisia loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen saakka ja toisen vanhemman masennus lisää riskiä myös toisen masentuneisuudelle. Usein masennukseen liittyy myös ahdistuneisuusoireita.
Kuka tahansa voi sairastua masennukseen raskausaikana. Keskeisiä riskitekijöitä masennukselle altistumiselle ovat sosiaalisen tukiverkoston puute ja ei toivottu –raskaus. Raskaana alkanut masennusoireilu jatkuu hoitamattomana yleensä synnytyksen jälkeenkin ja on yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin, mutta myös lapsen myöhempään sosiaalisten ja tunnetaitojen kehitykseen.
− Masentunut tai uupunut vanhempi ei jaksa iloita vauvasta eikä pysty vastaamaan vauvan viesteihin, kertoo Tanja Henttonen, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön asiantuntija.
− Vauva tarvitsee vanhemman hellää kosketusta ja syliä jo aivojen kehityksen kannalta. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa voi häiriintyä, jos vanhemmalla on syvää masennusta, voimakasta ahdistuneisuutta tai muita hankalia psyykkisiä oireita. Odotus ja ensimmäinen elinvuosi on elämän merkittävin kehitysvaihe ja siksi masennuksen viiveetön hoito jo raskausaikana on erityisen tärkeää.
Jotta vanhempia voidaan hoitaa, oireilu tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Raskauteen liitetään paljon positiivisia mielikuvia ja odotuksia, jolloin alakuloisesta mielialasta voi olla vaikea puhua. Masennuksen ja muidenkin mielenterveysongelmien tunnistamista ja avun hakemista vaikeuttaa niihin usein liittyvä häpeän leima. Vanhemmat saattavat myös kokea, että stressi, ahdistuneisuus ja masennus kuuluvat normaaliin vanhemmuuteen.
− Jatkuvasti surullinen, itkuinen tai ärtynyt ja toivoton olo ei kuulu normaaliin vauva-aikaan. Myös se, että vauva tuntuu jatkuvasti vieraalta ja herättää lähes yksinomaan negatiivisia tunteita, voi olla merkki synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, Henttonen muistuttaa.
Vanhemmat voivat myös pelätä lastensuojelutoimenpiteitä, eivätkä siksi kerro avoimesti tilanteestaan. Masennusoireista tulisi kuitenkin pystyä puhumaan ääneen ja perheille olisi oltava myös apua tarjolla niin, että apua konkreettisesti saa silloin, kun oireita kartoitetaan.
Lapsi voi paremmin, kun vanhemmat saavat apua
Jos vanhempien mielenterveysoireisiin saadaan apua, myös lapsi alkaa voimaan paremmin. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä niin masennuksen kuin ahdistuksenkin osalta. Erityisesti tämä korostuu odottavien vanhempien kohdalla. Masentunut tai muutoin huonosti voiva vanhempi ei jaksa hoitaa vauvaa sensitiivisesti. Vauva tarvitsee jo aivojen kehityksenkin näkökulmasta riittävää aikuisen läsnäoloa, vuorovaikutusta ja ennakoitavuutta.
− Kuopion ensikotiyhdistys on tukenut vauvaperheitä yli 20 vuotta. Viime vuosina on vahvistunut odottavien perheiden auttaminen ja tuen tarjoaminen, kun vauvalla on unipulmia. Tarjoamme mm. perhevalmennusta koko Pohjois-Savon alueella etäyhteyksin. Tänä vuonna aloitimme univalmennusryhmät Kuopiossa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä, kertoo Pirjo Pehkonen, Kuopion ensikotiyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Chat ja verkkoapua tehostettiin koronapandemiasta johtuvien poikkeusolojen aikaan. Nyt chatissä on ammattilainen paikalla päivittäin. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten yhteinen chat auttaa yhdistyksen verkkosivuilla päivittäin ja usein pienelläkin tuella on jo iso vaikutus.
− Vertaisuudella on valtava voima. Se toteutuu päiväryhmässä, odottajan olohuoneessa, Baby Blues -ryhmissä ja vauvaperhekahvilassa. Usein vertaistuki koetaan kaikkein tärkeimmäksi avuksi esimerkiksi päiväryhmä Kehrävässä. Erään äidin palaute päiväryhmässä kuvaa tätä hyvin: ”Aamulla lähtiessä ahdisti niin, ettei mitään järkeä… ja nyt tässä istutaan ja nauretaan yhdessä.”
Baby blues -toiminnasta vanhemmat saavat puhelimitse tai tarvittaessa kasvokkain apua, kun mieli on maassa, vauva ei nuku tai on kovasti itkuinen. Päiväryhmässä luodaan ammattilaisten tuella toimiva arki ja harjoitellaan vauvan hoitoa ja vahvistetaan vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Vanhempi voi osallistua Päiväryhmä -toimintaan kahdesta kolmeen päivään viikossa yhdessä toisten vanhempien kanssa.
− Yhteistyö on tiivistä toimintaansa aloittavien perhekeskusten kanssa. Jos riittävää tukea ei löydy yhdistyksen palveluista, etsimme perheen kanssa yhdessä sopivan ratkaisun julkisen puolen palveluista tai muilta perheitä auttavilta toimijoilta, Pehkonen kertoo.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä ensikoteja on 10 ympäri Suomea. Ensikodista perhe saa apua ympärivuorokautisesti, kun kotona asuminen vauvan kanssa ei onnistu ja tuen tarve on suuri.
Vauvafoorumi 2020 – Vauvaperheet ja mielenterveys
Vauvafoorumi 2020 kokoaa 11.-12.11 lähes 250 vauvatyön ammattilaista valtakunnalliseen koulutustapahtumaan verkossa. Vauvafoorumissa ammattilaiset saavat uusia työvälineitä erityistä tukea tarvitsevien vauvaperheiden tunnistamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn. Foorumissa julkaistaan myös uusi Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa -käsikirja.
Lisätietoja:
Tanja Henttonen
asiantuntija, vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 0400 225 583
Tytti Lintunen
avopalvelupäällikkö, Kuopion ensikotiyhdistys
p. 044 369 7209
ensijaturvakotienliitto.fi
