Paransin itse oman masennukseni

• Rantala haluaa, että masennusta hoidettaisiin entistä enemmän ilman lääkkeitä.
• Hänen mukaansa masennuksen merkittävä syy on elimistön matala-asteinen tulehdus.
• Kun lievä tulehdus saadaan pois elämäntapamuutoksen avulla, masennus Rantalan mukaan väistyy.
  Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala on tuohtunut, mutta myös iloinen.
  – Olen saanut paljon hillittömän hyvää palautetta!
  Sähköposti on laulanut sen jälkeen, kun hänen teoksensa Masennuksen biologia: evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin (Terra Cognita) julkaistiin.
  Ihmiset ovat kiitelleet siitä, että joku puhuu masennuksesta ja sen hoidosta toisin kuin mihin he ovat tottuneet.
  Rantala on tuohtunut, koska hän ei ole saanut kirjassa esittämille ajatuksilleen toivomaansa vastakaikua.
  – Olen kysynyt psykiatreilta, olisivatko he kiinnostuneita tutkimaan uusia lääkkeettömiä hoitoja masennukseen, mutta en ole saanut edes vastauksia kyselyihini.
  Rantalan mielestä masennusta pitäisi hoitaa aivan toisin kuin nykyään yleensä tehdään.
  – Masennus on ymmärretty aivan väärin, hän sanoo.

  

  Masentuneen maailma voi näyttää harmaalta. Näköala tulevaan on hämärän peitossa. ADOBE STOCK / AOP

  Tulehdus pitää saada pois

  – Jos käsi on kipeä, koska siinä on tikku, ei kannata laittaa laastaria ennen kuin tikku on otettu pois, Rantala vertaa.
  Nykyinen masennuksenhoito on Rantalan mielestä juuri sitä, että tikkua eli masennuksen syytä ei oteta pois.
  – Psykiatrikunta hoitaa masennuksen oireita, ei juurisyitä.
  – Masennus ei ole yksi sairaus, vaan 12 eri sairautta, joista jokainen vaatii erilaisen hoidon. Esimerkiksi avioeron jälkeinen masennus on aivan erilaista kuin kaamosmasennus ja niitä pitää hoitaa eri tavalla.
  Rantala väittää, että luottamus masennuslääkkeiden tehoon perustuu vääristeltyihin tutkimustietoihin.
  Hänen mukaansa parempaa tutkimusnäyttöä on siitä, että tulehduskipulääkkeet toimivat masennuslääkkeitä paremmin masennuksen hoidossa. Selitys tälle on se, että masennuksen merkittävä syy on elimistön matala-asteinen tulehdus.
  Kun tuo tulehdus saadaan hoidettua, helpottaa myös masennus.
  Matala-asteista tulehdusta voidaan vähentää lääkkeettömästi elämäntapamuutoksin. Tämä olisi Rantalan mukaan oikea ja tehokas tie monen masennuksen hoitoon.

  

  Masennuslääkkeiden sijaan kannattaisi Rantalan mukaan kokeilla muita hoitoja. ADOBE STOCK / AOP

  Klinikalla joogaa, luontoa ja kirkasvaloa

  Rantala puhuu masennuksen hoidossa tuikitutuista asioista: liikunnan ja ravinnon merkityksestä, kirkasvalohoidosta sekä sosiaalisista suhteista.
  Hän visioi hoitoa, jossa masentunut viettäisi masennushoitoklinikalla muutaman viikon.
  Hoitoon kuuluisi monenlaista testausta, mittausta ja kokeita, joiden perusteella potilaalle räätälöitäisiin yksilöllisesti uusien elämäntapojen paketti.
  Klinikalla olisi tarjolla erilaisia psykoterapioita, joogaa, mindfullnessia, kirkasvalohoitoa ja sosiaalista ohjelmaa.
  Siellä harrastettaisiin liikuntaa ja ulkoiltaisiin luonnon keskellä. Ruokavalio muutettaisiin jokaiselle potilaalle yksilöllisesti oikeaan suuntaan.
  Elintapoja muuttamalla voitaisiin Rantalan mukaan sammuttaa masennusta ylläpitävä lievä tulehdus.
  – Klinikkajakso auttaisi niitä, joilla itsekuri ei riitä omin päin tehtyyn elämäntapamuutokseen.
  – Tehokkaimmillaan tällaisella klinikalla voitaisiin muutamassa viikossa saada ihminen tolpilleen.
  Hän myöntää, että ei ole olemassa tutkimusta, jossa osoitettaisiin juuri tällaisen klinikan tehokkuus masennuksen hoidossa.

  

  Masentuneella ei aina ole voimia ryhtyä muutoksiin omassa elämässään. ADOBE STOCK / AOP

  Masennus avioeron jälkeen

  Alunperin Rantala tutki masennusta eläimillä.
  – Tajusin silloin immunologian yhteyden eläinten käyttäytymiseen.
  Osasyynä ihmisten masennuksen tutkimiseen olivat Rantalan ystävien kokemukset masennuksen hoidosta ja myös oma kokemus.
  Rantala on kokenut kliiniseksi luokiteltavan masennuksen. Se diagnosoitiin avioeron jälkeen.
  – Psykiatri jutteli kanssani hetken, kirjoitti pillerireseptin eikä sitten muuta. Siinä kaikki.
  Rantala ei halunnut syödä masennuslääkkeitä, vaan hän alkoi tutustua masennuksen lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Hän ryhtyi muuttamaan itse omaa elämäänsä.
  — Vähensin työstressiä vaatimalla itseltäni entistä vähemmän, laitoin ruokavalioni uusiksi, aloin kuntoilla ja ryhdyin harrastamaan luonnossa liikkumista entistä enemmän.

  — Mittasin muutoksia stressijärjestelmässäni. Biohakkeroin itseni. Optimoin ruokavalioni kokeilemalla, mitkä ruoka-aineet sopivat minulle ja mitkä eivät.
  – Pystyin parantamaan itse itseni, hän sanoo.

  

  Markus J. Rantala on nyt paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. — Aivoni tuntuvat toimivan aivan uudella teholla. Elämäntapamuutos ei siis pelkästään parantanut masennusta, vaan myös paransi älyllistä suorityskykyä, Rantala tulkitsee. KUVA: MARKUS J. RANTALA

  Pitsa vie unen ja lisää stressiä

  Rantalaa kannustivat omassa masennuksen hoidossa selkeät luvut eli mittaaminen.
  Kun hän teki joogasta tuttua oikeaoppista syvähengitystä, mittari kertoi, että hänen stressitasonsa romahti.
  Jos Rantala söi pitsan, hän tunsi heti sen vaikutuksen stressinsietokyvyssään, unen laadussa ja sydämen sykevälivaihtelussa. Sykevälivaihtelu ilmaisee parasympaattisen hermoston toimintaa. Stressitasot saattoivat pitsan voimalla pysyä ylhäällä seuraavaan päivään.
  — Tiedän ruoka-ainekokeilujeni perusteella olevani erityisen herkkä tietyille ruoka-aineille. Kun olen poistanut ne ruokavaliostani, on stressitasoni romahtanut ja unen laatu parantunut.
  Rantala kertoo monien muidenkin päässeen masennuksesta eroon hänen neuvojensa tuella.
  Iltalehdessä omista kokemuksistaan on kertonut Katariina Souri, joka katsoo Rantalan neuvojen ansiosta parantuneensa ahdistuneisuushäiriöstä ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
  – Hänellekin oli sanottu, että hän ei voi parantua, Rantala toteaa.
  Apua on saatu esimerkiksi sellaisesta ruokavaliosta, jossa on jätetty pois jokin tietty ruoka-aine.
  – Ruoka-aine yliherkkyydet voivat myös aiheuttaa suolistoon tulehduksen, joka vaikuttaa vagushermon välityksellä aivoihin. Tämän vuoksi ravitsemus on keskeisessä roolissa masennuksen hoidossa, Rantala sanoo.

  

  Polushin Alexander

  Aivojen tulehdus ja masennus

  Rantalan mukaan elämäntapamuutos auttaa monia masentuneita, mutta usein tarvitaan myös muuta apua, jotta henkilö saadaan aktivoitua.
  – Länsimainen elämäntapa aiheuttaa ja pitää yllä matala-asteista tulehdusta ja kroonista stressiä, jotka aiheuttavat aivoihin tulehdusreaktion eli neuroinflammaation, joka aiheuttaa masennuksen, jos elämässä tapahtuu vastoinkäymisiä, hän kiteyttää teorian.
  Evoluutiotutkijana Rantala valaisee asiaa kertomalla Papua-Uusi-Guineassa elävästä metsästäjä-keräilijöinä yhä elävästä kaluli-kansasta.
  Samaa esimerkkiä on käyttänyt The Depression Cure -teoksen kirjoittaja, psykologian professori Stephen Ildari. Ildari esittelee ajatuksiaan myös TED-talkissa You Tubessa.
  Kaluleilla ei ole masennusta juuri lainkaan. Suomessa masennuksesta kärsii noin 13 prosenttia naisista ja yhdeksän prosenttia miehistä.
  Ildari toteaa Rantalan lailla masennuksen kuuluvan nimenomaan nykyihmisen elämään.

  

  Simpanssiuros käyttäytyy kuin masentunut, kun se syöstään vallasta, mutta masennus menee pian ohi. ADOBE STOCK / AOP

  Masennus säästää simpanssin hengen

  Ohimenevät mielialan laskut kuuluvat Rantalan mielestä ihmisen ja eläimen elämään.
  Kun simpanssiuros syöstään vallasta, Rantala kuvailee ex-johtajan alkavan silmin nähden masentua.
  – Näin simpanssiuros signaloi muille, että se alistuu uuteen osaansa ja niin sen pitääkin tehdä, koska muuten se voitaisiin tappaa.
  – Masennus siis säästää sen hengen. Ex-johtajasimpanssin mieliala kuitenkin nousee, ja parin viikon sisällä se alkaa olla taas mukana valta-taistelussa etsimässä liittolaisia päästäkseen takaisin valtaan.
  Ihmisillä masennus on toista. Se ikään kuin jää päälle ja saa Rantalan mukaan oireita, joita ei metsästäjä-keräilijöillä tavata mielialan laskun yhteydessä.
  Modernissa elämäntavassa on Rantalan mielestä lähes kaikki pielessä, ja siksi masennukseen jäädään jumiin.
  – Liikumme liian vähän, nukumme liian vähän, syömme epäterveellisesti, monilta puuttuvat läheiset ihmissuhteet, emme liiku tarpeeksi luonnossa, kärsimme työstressistä, yhteisöllisyys on kadonnut ja media ruokkii tyytymättömyyttä omaan ulkonäköön ja varakkuuteen.
  – Ihmisten pitäisi pyrkiä elintason nousun sijasta tavoittelun sijasta pyrkiä parantamaan elämänlaatuaan.

  

  Liikunta ja ulkoilu tekevät hyvää keholle ja mielelle. ADOBE STOCK / AOP

  Mitaten yksilöllistä hoitoa

  Masennuksesta on Rantalan mukaan helppo parantua, kun tiedetään, mitä hoidetaan ja keinot ovat juuri oikeat.
  – Massadiagnostiikka ei toimi. Ei ole yhtä lääkettä, joka auttaisi kaikkia. Hoito, joka auttaa toista, voi pahentaa oireita toisella. Hoito pitää räätälöidä yksilöllisesti.
  Masennuksen hoidossa pitäisi Rantalan mielestä käyttää nykyistä paljon enemmän erilaisia mittauksia ja uutta teknologiaa, joiden avulla saadaan dataa muun muassa unesta ja stressistä.
  Rantalan mielestä viimeistään nyt olisi korkea aika kuunnella evoluutiopsykologeja.
  – Masennus vain yleistyy. Puolet suomalaisista on keskivartalolihavia, Rantala lisää viitaten elämäntapojen näkyviin vaikutuksiin.
  Rantala varoittaa kuitenkin, että masennukseen määrättyä lääkehoitoa ei pidä itsekseen jättää pois tai edes vähentää.
  – Hoito ja hoidon muuttaminen pitää jättää lääkäreille.
  Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston biologian laitoksella. Hän on suorittanut tohtorin tutkinnon sekä biologian että psykologian alalta.

  Heljä Salonen

  helja.salonen@iltalehti.fi

www.iltalehti.fi