Sairastuminen yllättää sekä itsen että läheisen. Elämän tasapaino järkkyy. Kriisissä voi herätä turvattomuutta, pelkoa, vihaa tai syyllisyyttä. Selviytyminen vie voimia, mutta selviytymistaitoja voi myös kehittää ja harjaannuttaa. Näistä artikkeleista voit löytää tietoa ja vinkkejä, jotka auttavat eteenpäin.
Kun sairastut itse: kriisin vaiheet
Kriisin vaiheita ovat sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe.
Jos läheiseni on sairastunut
Valmiita kaavoja, miten läheistä voi auttaa, ei ole olemassa. Jos ei tiedä itse, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, voi sitä kysyä sairastuneelta.
Miten tuen kriisissä olevaa?
Koettuaan jotain järkyttävää läheisellä voi olla tarve puhua siitä yhä uudelleen. Jo olemalla läsnä ja kuuntelemalla autat häntä käsittelemään tapahtunutta.
On monta tapaa surra
Sairastumiseen liittyy menetyksiä, jotka surettavat. Ei ole oikeaa tapaa surra. Suru on henkilökohtainen kokemus ja jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan.
Näin lohdutat
Sanoja tärkeämpää on, että antaa kriisissa olevalle tilaa, ja että on läsnä pelotta. Tilannetta ei pitäisi mitätöidä, eikä yrittää ratkaista liian nopeasti, vaan malttaa antaa sen olla.
Kriisistä selviytyminen
Vaikeiden kriisien läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksamista ja henkisiä voimavaroja. Selviytymiskeinot muokkautuvat elämänkokemuksen ja persoonallisuuden mukaan, mutta niitä voi myös itse kehittää.
Mitä on resilienssi?
Resilienssi on myönteistä toimintaa, joka ylläpitää toimintakykyämme ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Se on kykyä ponnahtaa takaisin vaikeuksista.
Käytännön ohjeita: näin voit jaksaa
Selkeä päiväjärjestys olisi tärkeää sitten, kun ensijärkytyksestä on kulunut muutama päivä. Yöt ovat nukkumista varten, ja päiviin olisi hyvä sisällyttää ulkoilua, liikuntaa ja aktiivisuutta.
Kohti parantumista
Moni vaikeakin sairaus on nykyään parannettavissa. Lääketieteen tarjoamat hoidot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä ja ne kehittyvät edelleen. Vakavan sairauden hoito on kuitenkin usein vaativaa ja edellyttää sitoutumista ja ponnistelua.
Vertaistuella kuulluksi ja ymmärretyksi
Sairastuessa voi saada vertaistukea saman kokeneelta ihmiseltä. Saman kohtalon jakava ymmärtää jopa tarkalleen, mistä sairastumisessa on kyse. Tasavertaisuus ja elämänkokemusten jakaminen ovat vertaistuen vahvuuksia.
Sairastaminen ja taloushuolet
Mikäli sairaus pitkittyy, taloushuolet voivat aiheuttaa suurta lisäkuormitusta. Lääke- ja sairaalakustannukset voivat nousta suuriksi, työtulot pienentyä tai lakata. Kaikki mahdollinen apu ja tuki kannattaa selvittää.
Pitkään sairastaminen
Sopeutuminen sairauden kanssa elämiseen on yksilöllistä. Olennaista on hyvä faktatieto: kuinka itseään voi hoitaa, mitä kannattaa tehdä. Tieto auttaa kumoamaan myös syyllisyyttä ja epärealistisia ajatuksia.
Elämän rajallisuus
Vakava sairastuminen johtaa ajatukset elämän rajallisuuteen ja kuoleman mahdollisuuteen. Kuolemaa saa pohtia, ja siitä on hyvä puhua. Sairastumisen yhteydessä asian pohtiminen ja siitä puhuminen on erityisen tärkeää: sitä kautta asiaan voi löytyä uudenlainen suhde.
Voimaa toivosta ja sitkeydestä
Pitkäaikaisessa sairaudessa tarvitaan toivoa. Se voi liittyä paitsi sairaudesta parantumiseen, myös esimerkiksi parempaan oloon ja jaksamiseen seuraavana päivänä, toimivien hoitojen ja lääkkeiden löytymiseen, sekä kipujen ja oireiden lievittymiseen.
Pirjo-Riitan selviytymistarina: «Esitin liian pärjäävää»
«Minun oli vaikea ottaa vastaan tukea ja apua, vaikka se olisi ollut tärkeää. Samalla kuvittelin kaikki mahdolliset asiat, jotka voisivat mennä pieleen», kertoo sairastumisestaan paljon oppinut Pirjo-Riitta Liimatainen.
Apua ja tukea
- Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 päivystää vuoden jokaisena päivänä. Arkisin klo 9.00–07.00 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.
- Tukinet – kriisikeskus netissä
- Kriisikeskukset ympäri Suomea
- Suomalaisia potilas- ja vammaisjärjestöjä (HUS)
- Sekasin-chat nuorille
- Helsinki Mission Nuorten kriisipiste
- Vertaistukiryhmät läheisen äkillisesti menettäneille
- Käpy – Lapsikuolemaperheet ry: vertaistukea suruun lapsen iästä ja kuolinsyystä riippumatta.
- Suomen nuoret lesket
- Kunnallinen kriisipäivystys: katso yhteystiedot oman kotikuntasi verkkosivuilta
