Kelan korvaamista sairauspäivistä noin neljännes johtuu mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta, kertoo Työterveyslaitos. Sen mukaan masennukseen sairastumisen riskiä lisäävät ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi.
Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Ainakin 55-tuntista viikkoa tehneillä oli runsaat 10 prosenttia suurempi masennusriski normaalia työviikkoa tehneisiin verrattuna.
Tutkimusprofessori Marianna Virtasen mukaan pitkien työpäivien yhteys masennukseen huomattiin tutkimuksissa Euroopassa ja Aasiassa, mutta Pohjois-Amerikassa ja Australiassa vastaavaa yhteyttä ei löydetty.
Tiedot perustuvat meta-analyyseihin useista julkaistuista ja julkaisemattomista kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelivät työhön liittyviä mielenterveyshäiriöitä.
Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Ainakin 55-tuntista viikkoa tehneillä oli runsaat 10 prosenttia suurempi masennusriski normaalia työviikkoa tehneisiin verrattuna.
Tutkimusprofessori Marianna Virtasen mukaan pitkien työpäivien yhteys masennukseen huomattiin tutkimuksissa Euroopassa ja Aasiassa, mutta Pohjois-Amerikassa ja Australiassa vastaavaa yhteyttä ei löydetty.
Tiedot perustuvat meta-analyyseihin useista julkaistuista ja julkaisemattomista kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelivät työhön liittyviä mielenterveyshäiriöitä.
Nuorten helpompi palata töihin
Masennuksen tai ahdistuksen aiheuttaman sairausloman jälkeen töihin palaaminen onnistui parhaiten alle 50-vuotiailta. Suomalaisen kuntatutkimuksen mukaan heistä yli 90 prosenttia palasi töihin.
Töihin palaamisen todennäköisyyttä lisäsi myös tunnollinen persoonallisuustyyppi.
Sen sijaan vanhat työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat töihin muita epätodennäköisemmin. Yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut töihin vuoden sisällä masennussairausloman jälkeen.