Kasvussa ovat erityisesti masennus- ja ahdistushäiriöt. Työuupumusten määrää ei tiedetä, sillä se ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot jatkavat jyrkkää kasvuaan.
Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen – lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja naisilla.
Kasvussa ovat masennus- ja ahdistushäiriöt – asiantuntijoiden mukaan myös työuupumukset. Työuupumusten määrää ei tiedetä, sillä se ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.
– Yleisesti tiedetään, että työuupumuksen kautta voi syntyä masennus, ja masennuksen ja työuupumuksen oireet ovat päällekkäisiä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.
Työterveyslaitos kertoi määrittävänsä työuupumukselle raja-arvot, jotta sen tunnistaminen helpottuu. Tärkeää olisi myös saada enemmän tietoa ja tilastoa siitä, mistä poissaolot johtuvat.
– Monella työpaikalla tämä näkyy ja työnantajat tietenkin miettivät, mitä asialle voi tehdä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
… ja sitten tuli ahdistus
41-vuotias Anna työskenteli pitkään myyjänä päijäthämäläisessä kaupassa vuorotyössä. Vuosien mittaan hän kyynistyi, menetti mielenkiintonsa ja kiire murensi hänet. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia.
– Se alkoi olla tosi ahdistavaa. Kun pääsin töistä, ajattelin vain sitä seuraavaa työpäivää. En saanut oikein untakaan. Ihan kuin joku olisi puristanut rinnassa, Anna kuvailee.
Anna ryhtyi jatko-opiskelemaan ja jäi opintovapaalle. Opintovapaan loppuessa hän tajusi, ettei voi palata takaisin entiseen työpaikkaansa. Annalle, kuten monelle muulle työssään uupuvalle, kirjataan diagnoosiksi masennus sairauspäivärahaa varten.
– En koe, että olisin ollut masentunut. Uupumus selvästi johtui työstä: se oli ennen niitä masentavia ajatuksia ja oireita.
Suomalaisten uusi kansantauti
Mielenterveys on noussut suurimmaksi sairauspoissaolon syyksi, ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Siitä on tullut suomalaisten uusi kansantauti.
– Meidän keskeinen kansanterveydellinen haaste on tällä hetkellä mielenterveys. Täytyy ottaa vakavasti, että työelämä muuttuu ja sen riskit muuttuvat. Ongelma on tunnistettu, nyt pitää tutkia, selvittää ja löytää tehokkaita keinoja, sanoo Työterveyslaitoksen Mattila-Holappa.
Lisääntyviin poissaoloihin on kiinnitetty huomiota myös työeläkeyhtiöissä. Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan kolmanneksessa, jopa puolessa mielenterveyden takia sairauslomaa hakevien hakemuksissa näkyy nimenomaan kuormittuminen työstä.
– Ilmiö on nopea ja jyrkkä. Ei ole viitteitä siitä, että suomalaisten mielenterveys rapautuisi yhtä jyrkästi kuin se on työkyvyttömyyden syynä.
Myös Psykologiliiton työterveyden työryhmässä on kiinnitetty työuupumusten määrään huomiota. Työterveyspsykologeja ei ole tarpeeksi siihen tilanteeseen, joka työpaikoilla vallitsee, sanoo työryhmän jäsen Miia Rautiainen.
– Usein kuulemme lauseen, että miksi minä en jaksa, kun kaikki muut jaksavat. Ei tiedetä, että moni muukin kamppailee jaksamisen kanssa työn ääressä.
Ylilääkäri Jan Schugkuskoo, että tietoisuus lisää oireilun ja työkyvyttömyyden määrää. Työeläkevakuutusyhtiössä onkin mietitty, antavatko lääkärit liian herkästi masennusdiagnooseja.
– Tulisiko myös kysyä, onko sairausloma hyvää masennuksen hoitoa, jos ei ole kyse vakavasta, lamauttavasta masennuksesta?
Missä syy?
Annan on vaikea nimetä yhtä syytä työuupumukseensa.
– Suurimpana syinä olivat ehkä huono esimiestyö ja työvuorosuunnittelu. Olen ollut työssä, jossa on ollut yhtä lailla kova kiire, mutta kiire ei ole haitannut, jos esimies ja vuorosuunnittelu ovat toimineet.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen lisääntymiselle on haettu syytä, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
Tietoisuuden lisäksi työolot ovat saattaneet koventua, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
– Pitää olla monessa mukana. Myös vapaa-ajalla kuormitus on osittain kasvanut, sanoo Blomgren.
Asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että yhteiskunnassa vaatimukset ovat lisääntyneet. Mutta siihen ei tunnu olevan yhtä ainoaa syytä, miksi näin on.
– Yhä useammalla on työssä tietotekniikan elementtejä, pitää myydä, tehdä asiakaspalvelua, verkostoitua ja kerätä tietoa monesta suunnasta. Sitten on työelämän epävarmuus, odotusten ja todellisuuden kohtaaminen ja somen tuoma kohtuuton vertailupaine, luettelee Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Työpaikoilla tulisi käydä keskustelua, ei laittaa työntekijän piikkiin
Anna vaihtoi kuukauden sairausloman jälkeen toimipistettä ja ryhtyi tekemään lyhennettyä viikkoa. Se auttoi – pelkkä sairausloma ei olisi Annan mukaan ollutkaan ratkaisu tilanteeseen.
– Ei missään tapauksessa. Heti, kun näin sen ympäristön, jarrut löivät päälle.
Toipumisessa tärkeää olisi, ettei uupunut palaisi sairausloman jälkeen vanhaan oravanpyörään. Työpaikalla tulisi siis käydä keskustelua siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa, jotta uupuminen ei toistuisi.
Tästä syystä olisi tärkeää, että työuupumusta ryhdyttäisiin diagnosoimaan omana sairautenaan, sanoo Psykologiliiton Miia Rautiainen. Niin kauan, kun työuupumus käsitellään masennuksena, se nähdään työntekijän ongelmana, josta ei tarvitse työpaikalla puhua.
– Masennukseen saa keskusteluapua ja lääkehoitoa, mutta työuupumistilanteessa pitäisi saada muutosta myös työolosuhteissa, sanoo Rautiainen.
– Työuupumus tulisi systemaattisesti kirjata sairauspoissaolotiedon yhteyteen, jotta ilmiön yleisyyttä voitaisiin seurata, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa.
Työkyvyttömyyden kasvua ei pitäisi jäädä katselemaan, toteaa Varman ylilääkäri Schugk. Hänen mukaansa sekä hoitokäytäntöihin että työeläkkeeseen tarvitaan nopeita muutoksia.
– On esimerkiksi syytä pohtia, onko määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki passivoivaa.
Ongelmista puhuminen helpommaksi
Myyjänä työskennellyt Anna toivoo, että työpaikoilla olisi helpompi puhua myös vaikeista asioista. Hän itse ei uskaltanut kertoa hyvissä ajoin tuntemuksista esimiehelleen, koska pelkäsi, miten työpaikalla reagoidaan väsymiseen.
– Kissan pöydälle nostaminen pitäisi käydä luontevammin. Ei uskalla puhua, kun pelkää, ettei oteta tosissaan.
Leimautuminen huolestuttaa työpaikoilla edelleen jonkin verran, tietää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa. Yleisesti kuitenkin koetaan, että puhumisesta olisi tullut aiempaa helpompaa.
Anna valmistuu uuteen ammattiin, ja toiveena on löytää työpaikka aivan uudelta alalta. Hän toivoo, että uudessa työpaikassa esimies ymmärtäisi työntekijän yksilölliset tarpeet.
– Kaikenlaisia ensiaputaitoja opetetaan työpaikoilla, mutta mielen puoli jää vähän vajaaksi, hän sanoo.
Aiheesta keskusteltiin myös Ylen aamussa.
Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrät ovat jatkaneet jyrkkää kasvuaan. Erityisesti kasvussa ovat masennus- ja ahdistushäiriöt sekä asiantuntijoiden mukaan myös työuupumus.
yle.fi
