Vuosi nuo­ruu­desta.

Nuorten naisten itsetuhoisuus on lisääntynyt Japanissa koronavuoden aikana. Myös Suomessa avun tarve on kasvanut.

Jos tarvitset apua: Mieli Ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 voi soittaa ympäri vuorokauden. Löydät lisää yhteystietoja jutun lopusta.

Nuoret naiset voivat pahoin ja Reia Shirahashi, 25, tietää, miltä se tuntuu. Hänen työnsä on auttaa.

Silti tiistai-iltana Tokion kaduilla on vaikea erottaa, kenellä on hätä. Kuka nuorista odottaa ystäviään kadunkulmassa, kuka taas on sopinut epämääräiset treffit chat-palstalla. Ehkä jopa myy neitsyyttään 3 000 dollarilla.

Tällaisen nuoren naisen Shirahashi kohtasi joku aika sitten. Tyttö oli yksinäinen ja ahdistunut, kuten moni muukin nuori japanilainen korona-aikaan.

Syy seksin kauppaamiseen tuskin oli yksin koronassa. Mutta pandemia oli lisännyt tytön yksinäisyyttä, ja ajatukset kiertyivät tällaiseen lopputulokseen, Shirahashi selittää.

Monille on käynyt juuri näin. Korona on ollut se viimeinen pisara.

Se näkyy myös itsemurhatilastoissa, arvioivat tutkijat.

Pitkään asiat näyttivät Japanissa menevän parempaan suuntaan. Itsemurhien määrä oli vähentynyt jo vuosia.

Kukaan ei ollut varma miksi, sillä itsemurha on monimutkainen ongelma. Yksittäisiä syitä teoille on vaikea nimetä.

Vuonna 2020 yhtälöön tuli uusi tekijä: koronapandemia. Itsemurhaluvut kääntyivät nousuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Silmiin pistää toinenkin asia. Samalla, kun japanilaisten miesten itsemurhat jopa vähenivät hieman, erityisesti nuorten naisten itsemurhien määrä kasvoi.

Mitään tällaista ei tilastoissa ollut ennen nähty.

Ahdistuksen tausta oli lapsuuden kokemuksissa, Shirahashi sanoo nyt videopuhelussa. Hän kertoo ymmärtäneensä vasta 18-vuotiaana, miten kaltoin vanhemmat häntä kohtelivat.

– Olin yliopistossa luennolla, jolla käsiteltiin esiopetusta ja vanhemmuutta. Silloin ymmärsin, että omat vanhempani jättivät minut heitteille.

Shirahashin mukaan vanhemmat pahoinpitelivät häntä ja jättivät hänet vastuuseen kolmesta nuoremmasta sisaruksesta. Äiti ja isä saattoivat olla ilmoittamatta poissa koko yön. Välillä Shirahashi lukittiin sisälle.

Siksi hänen on helppo ymmärtää nuoria, jotka ovat olleet koronan vuoksi jumissa kodeissaan. Koti voi muuttua vankilaksi, etenkin jos asiat eivät ole lähtökohtaisestikaan hyvin.

Shirahashi selvisi, mutta koronapandemia on jättänyt monet yksin ongelmiensa kanssa.

Pelkästään viime vuoden lokakuussa Japanissa kuoli enemmän ihmisiä itsemurhaan kuin japanilaisia oli siihen mennessä menehtynyt koronaan liittyen.

Merkille pantavaa on sukupuolijakauma. Lokakuussa naisten itsemurhat lisääntyivät 70 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Koko vuonna tapauksia oli 885 edellisvuotta enemmän.

Luvut ovat Japanin poliisiviraston alustavista tilastoista ja saattavat vielä nousta.

Suurimman osan itsemurhista tekevät yhä aikuiset miehet, mutta vuodessa tapahtuneet muutokset ovat merkittävä, sanoo asiaa tutkinut professori Michiko Ueda. Hän puhui asiasta ulkomaisille toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa helmikuun alussa.

Nuorten naisten, erityisesti opiskelijoiden, itsemurhien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten.

– Tämä on erittäin poikkeuksellista aiempaan verrattuna, Ueda sanoo.

Piikki nuorten itsemurhissa näkyy loppukesällä, jolloin etäopetuksesta palattiin kouluun.

Syy voi olla se, että silloin koti saattoi taas joskus olla tyhjillään. Itsemurha tehdään yleensä yksin kotona.

Kaikki masentuneet eivät ole itsetuhoisia, mutta masennus lisää riskiä etenkin yhdistettynä rahahuoliin, Ueda sanoo.

Uedan mukaan itsemurhien määrän lisääntymisen syistä on toistaiseksi vähän varmuutta, mutta tutkijoilla on valistuneita arvauksia. Yksi liittyy talousongelmiin.

Juuri nuorten naisten taloudellinen tilanne on kärsinyt koronakriisissä eniten.

Japanissa naiset tekevät usein määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Aivan kuten muualla maailmassa, myös Japanissa nämä työt ovat koronavuonna vähentyneet.

Kyse on usein kaupan-, ravintola- ja matkailualan töistä, joiden määrä on romahtanut.

Ueda antaa esimerkin: elokuussa 2020 epämääräisissä työsuhteissa oli 800 000 naista vähemmän kuin vuotta aiemmin. Karkeasti sanottuna, lähes miljoona oli siis jäänyt ilman töitä.

Mielenterveyskyselyissä näkyy, että opiskelijoiden ohella juuri työttömät ovat koronavuonna kärsineet mielenterveysongelmista kuten ahdistuksesta ja masennuksesta.

Tämä on näkynyt hätähuudoissa.

En voi enää elää.

Näin Koki Ozora kirjoitti lukiossa sähköpostiin ja lähetti sen opettajalleen. Opettaja tuli saman tien Ozoran kotiin. Avunpyyntö oli käännekohta. Ozora selvisi.

Nyt yliopistossa opiskeleva 21-vuotias Ozora on pyörittänyt auttavaa keskustelupalstaa vuoden. Hän perusti palvelun, koska sai aikoinaan itse apua oikeaan aikaan.

Tärkeintä on, että voi puhua jollekin, joka kuuntelee. Auttaa kuumasta hetkestä viileään, Ozora kuvailee videohaastattelussa.

Keskustelupalstan nimi on Anata no ibasho, paikka sinulle. Sen kautta Ozora on voinut tarkkailla japanilaisten vointia läpi pandemian. Suurin osa tukihenkilöille kirjoittavista ihmisistä on nuoria naisia.

Ozora kertoo, että koulusulun aikaan chat-keskusteluun tuli paljon viestejä stressaantuneilta vanhemmilta. Kesällä taas moni kertoi menettäneensä työnsä. Kesän lopussa viestit, joissa luki “itsemurha” tai “haluan tappaa itseni”, lisääntyivät.

Nyt alkuvuodesta yli puolet viesteistä on tullut ihmisiltä, joilla on itsetuhoisia ajatuksia.

Ozora on huolissaan ikätovereistaan.

– Nuorten osuus itsemurhista on kasvanut, vaikka nuoria on Japanissa yhä vähemmän, hän sanoo.

Mistä se johtuu, sitä kukaan ei tiedä varmaksi.

Vuoden 2020 tilastoja on voitu tulkita vasta pinnallisesti.

Professori Ueda korostaa, että näin nopeasti on mahdoton vetää varmoja johtopäätöksiä. Itsemurhaan ei ylipäätään ole helppoja selityksiä.

Japanissa ollaan kuitenkin itsemurhatiedon etulinjassa. Japani on niitä harvoja maita, joissa viime vuoden itsemurhaluvut ovat jo nyt saatavilla.

Suomessa vuoden 2020 tilastot valmistuvat vasta tämän vuoden lopulla.

Jotain voidaan kuitenkin päätellä poliisilla tutkinnan alla olevista tapauksista, jotka liittyvät epäiltyyn itsemurhaan. Seura-lehden (siirryt toiseen palveluun) loppuvuonna poliisilta pyytämien tilastojen mukaan koronapandemia ei ole näyttänyt nostavan Suomen itsemurhalukuja.

Toisaalta mielenterveystyötä tekevässä Mieli ry:ssä on huomattu samoja ilmiötä kuin Japanissa. Järjestön Kriisipuhelimeen tulleissa puheluissa nuorten naisten osuus soittajista kasvoi viime vuonna kaikista eniten.

Suomessakin näkyy, että heikentynyt mielenterveys ja itsetuhoiset ajatukset ovat koronavuonna korostuneet erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa.

Taustalla on pitkäaikainen kehitys ja koronapandemian siihen tuoma lisä, Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.

Nuoriin naisiin kohdistuneet odotukset opiskelussa ja työelämässä ovat viime vuosina olleet kovat, Kukkonen taustoittaa.

– Nyt kun kaikki tehdään etänä, paineet pysyvät, mutta niiden kanssa ollaankin yksin, hän sanoo.

Myös Suomessa nuoret naiset tekevät paljon palvelualojen töitä. Ne, joilta työt eivät ole loppuneet, ovat usein ylikuormittuneet.

Kukkonen huomauttaa, että vaikka Suomi on Japania tasa-arvoisempi, etäkoulu ja etätyöt lisäävät helposti juuri naisten paineita.

– Kyllä tämä yhä varmasti naisiin kohdistuu, vaikka miehet osallistuvatkin koko ajan enemmän, Kukkonen pohtii.

Kukkosen mukaan tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin tunteidensa kanssa.

– Itselleen esittää kysymyksiä, joihin tietää jo vastauksen. Kun puhuu jonkun muun kanssa, näkökulma voi muuttua, hän sanoo.

Tämän tietää myös Reia Shirahashi. Hän itse sai tukea Bond-järjestöltä, jolle hän nyt työskentelee. Hän oli kuullut järjestöstä televisiouutisissa ja miettinyt pahimmassa tapauksessa hakevansa sieltä apua.

Pahin hetki tuli lopulta eteen.

Shirahashi oli 21-vuotias ja eli yksin Tokiossa ilman paikkaa, jonne mennä. Hänellä ei ollut töitä. Laskut ja vuokra olivat maksamatta. Oli uusivuosi, vuoden kylmin aika ja tärkein juhla.

Hän oli hakenut apua äidiltään, mutta tämä oli passittanut tyttärensä takaisin väkivaltaisen miehen syliin. Mies pahoinpiteli ja kontrolloi, mutta äidin mielestä tyttären piti vain tutustua tähän paremmin.

Bondin työntekijät reagoivat hätään toisin.

Helmikuussa Japanin pääministeri nimitti ministerin, jonka vastuualueena on yksinäisyydestä aiheutuvien ongelmien vähentäminen.

Tachibana toimii virkamiehiä avustavassa työryhmässä, samoin kuin chatin perustanut Koki Ozora. Ryhmän tehtävänä on kertoa päättäjille, mitä ihmisille oikeasti kuuluu. Mitä kodeissa ja kaduilla tapahtuu.

Juuri näitä samoja asioita voi olla käynnissä monissa muissakin maissa, varoittaa professori Michiko Ueda. Tilastot vain junnaavat perässä.

Uedan mukaan erityisesti nuorten naisten vointiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Varoitus on aiheellinen, sanoo Mieli ry:n Marena Kukkonen.

Suomessa ja Japanissa on surullisia tilastollisia yhtäläisyyksiä.

Itsemurha on Japanissa 15–39-vuotiaiden yleisin kuolinsyy (siirryt toiseen palveluun). Suomessa tilanne on samankaltainen. Vain jos kaikkiin mahdollisiin tauteihin kuolleet laskee yhdeksi ryppääksi, sairauksiin kuoli vuonna 2019 enemmän nuoria ihmisiä kuin itsemurhaan.

Tilanne on entistä synkempi, jos ikäryhmää nuorennetaan: joka kolmas 15–29-vuotiaiden kuolintapaus tilastoitiin itsemurhaksi.

– Meillä on samanlaista mentaliteettia kuin Japanissa. Ihannoidaan yksinäisyyden sietämistä, Kukkonen pohtii.

Hän on kuitenkin toiveikas. Suomessa stigma liittyen mielenterveysongelmiin on vähenemässä ja asioista uskalletaan puhua.

Tilastojen mukaan aiemmat talouslamat eivät myöskään ole kääntäneet Suomen itsemurhalukuja nousuun, toisin kuin esimerkiksi Japanissa.

Yksi tutkijoiden esiin nostama tekijä kuitenkin vaivaa juuri Suomea. Professori Uedan mukaan eräs mahdollinen syy naisten itsemurhalukuihin voi olla kotiväkivalta, ja Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

Reia Shirahashi tietää, mitä kodeissa voi tapahtua. Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä tai taloudellista. Osa ilman töitä jääneistä vanhemmista on esimerkiksi vaatinut lapsen säästöt käyttöönsä.

– Ennen nuoret pystyivät purkamaan paineitaan kouluissa tai ihmisiä tavatessa. Nyt kaikki on ollut kiinni. Paine vaan kasvaa, kun perhe on lukittuna sisälle, hän sanoo.

Toisaalta yksin elävillä ei ole sen helpompaa. Shirahashi asuu itsekseen eikä ole enää yhteydessä perheeseensä.

– En voi päästää kotona paineita puhumalla muille.

Näinä aikoina Shirahashi muistaa usein menneen. Se tulee koputtamaan ovelle muistikuvina.

Juuri siksi 25-vuotias Shirahashi osaa puhua oikeaa kieltä kiertäessään Tokion katuja Bond-järjestön kanssa. Kohdatessaan nuoria kadulla, hän tietää mitä tehdä.

Hän kuuntelee.

Jos tarvitset apua:

Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä.

Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa (siirryt toiseen palveluun) voit keskustella maanantaista perjantaihin klo 09–24 sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 15–24.

Mieli ry:n ylläpitää myös aikuisille suunnattua Solmussa-chattia (siirryt toiseen palveluun).

yle.fi