Uutta tietoa kävelyn ihmeellisestä voimasta.

Jo lyhyelläkin käynnillä luonnossa voi olla merkitystä, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

TUORE suomalaistutkimus osoittaa, että kaupunkilaisten käveleminen puistossa ja vesistöjen äärellä voi vähentää mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkityksen tarvetta. Tutkimukseen osallistui aikuisia, jotka elävät Suomen eräillä tiheimmin asutuilla alueilla.

Tulokset perustuvat vuosina 2015–2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin myös osallistujien asuinalueiden vehreyttä ja vesistöjen määrää kilometrin säteellä kodista. Tutkimukseen osallistui 7 300 yli 25-vuotiasta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin luontoalueiden tarjonnan ja luonnossa ulkoilun yhteyttä mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkkeiden käyttöön.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa vierailu 3–4 kertaa viikossa johti 36 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää verenpainelääkkeitä, 33 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää mielenterveyslääkkeitä ja 26 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää astmalääkkeitä.

Luontokäynti katkaisee stressiä ja antaa tauon arkeen

Tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että luonnossa käveleminen voi edistää kaupunkilaisen terveyttä katsomatta tämän sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen. Puistot ja viheralueet on yhdistetty kaupunkilaisten terveyteen useissa aiemmissakin tutkimuksissa.

”

Tällaisia tuloksia on aika vähän kansainvälisestikin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja tutkimuksen kirjoittajajoukkoon kuuluva Liisa Tyrväinen kertoo, että tutkimus tarkasteli ensikertaa Suomessa asiaa laajalla, tuhansien vastaajien kyselyllä ja erityyppisiä aineistoja yhdistelemällä.

– Tärkeä tulos tässä on siinä, miten luonnossa oleskelu voi vaikuttaa lääkityksen käyttötarpeeseen. Tällaisia tuloksia on aika vähän kansainvälisestikin, hän kertoo.

Suomalaistutkimus noteerattiin aiemmin esimerkiksi yhdysvaltalaisella uutissivusto CNN:llä.

– Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. On havaittu, että minimissään 2–3 käyntikertaa luonnossa riittää mielenterveyden ja mielialan ylläpitoon. Mitä enemmän käyntejä on, niin sitä vahvemmat ovat vaikutukset.

Aiempien tutkimusten valossa jo puolen tunnin luontokäynti parantaa mielialaa, Tyrväinen kertoo. Kaupungin viheralueilla useiden tuntien vaellukset tuskin tulevat monella luonnostaankaan mieleen, koska alueiden koko on rajallinen.

– Lyhyelläkin käynnillä on merkitystä, koska palautumine stressistä alkaa varsin nopeasti. Se katkaisee stressiä ja antaa ihmiselle tauon arjen keskellä.

Myös luontomaiseman ihastelu ikkunasta voi rentouttaa

Tuoreimmassa suomalaistutkimuksessa arvioitiin, että osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei vaikuttanut yhteyksiin, mutta osa tuloksista saattoi selittyä painoindeksillä. Puistoja käyttävät olivat jonkin verran muita osallistujia hoikempia, tutkijat havaitsivat.

Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että vastaavanlaisia terveyshyötyjä ei saanut, jos kaupunkilainen tyytyi ihailemaan luontoa sisätiloista käsin.

Tyrväisen mukaan myös ”passiivisella” luonnon ihastelulla on kuitenkin esimerkiksi aiemmissa kenttätutkimuksessa havaittu terveydellistä hyötyä: luontomaisema voi rentouttaa.

– Tässä [uudessa] tutkimuksessa vahvin selittäjä terveysvaikutuksille oli luontokohteessa liikkuminen.

Metsä voi laskea sydämen sykettä

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat puistoja ja muuta kaupunkiluontoa hyödyntävien säästyvän lääkitystä vaativilta mielenterveysongelmilta, korkealta verenpaineelta ja astmalta muita kaupunkilaisia todennäköisemmin.

On kuitenkin myös mahdollista, että terveemmät yksilöt vain liikkuvat enemmän puistoissa ja metsissä.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

”

Koronapandemia lisäsi suomalaisten arvostusta luontoon.

Mutta mikä on luonnon parantava vaikutus? Tyrväisen mukaan näyttää siltä, että se monille tärkeä vastapaino värikkäiden mainostaulujen välkkeelle, tiheälle liikenteelle ja melulle.

– Luonnossa on vähemmän melua, ilmansaasteita sekä muita aisteja rasittavia ärsykkeitä. Kaunis, hiljainen luonto vie parhaimmillaan huomion mukanaan.

– Luonto lepuuttaa aisteja ja parasympaattinen hermosto rauhoittaa ihmisen. Monille suomalaisille luonto on tärkeä arjen hyvinvointia lisäävä resurssi. Koronapandemia myös lisäsi suomalaisten arvostusta luontoon.