«Tuntuu, että apua saa vain, jos uhkaa tappaa itsensä», sanoo yli 40 hakemusta eri terapeuteille kirjoittanut nainen – hoitoon on yhä vaikea päästä, eikä terapiatakuu etene
Terapiatakuu pitäisi käsitellä ja ottaa käyttöön pikaisesti, mielenterveysjärjestöt vaativat.
Avioero. Romahdus. Masennus.
– Kaikki haasteet tulivat hoidettavaksi kerralla, kertoo Helinä Laajalahti neljän vuoden takaisesta elämäntilanteestaan.
Oli aika hakea apua.
Tuosta hetkestä on neljä vuotta aikaa. Silloin helsinkiläinen yksinyrittäjä pyysi ensimmäistä kertaa apua terveyskeskuksesta.
Hän pääsi psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille. Lähete jatkohoitoon eli erikoislääkärille tuli kuitenkin bumerangina takaisin.
Apua ei siis herunut, lääkkeitä toki annettiin. Kaksi vuotta kului jotenkuten.
– Viime talvena tuli uusi romahdus ja aloin soutaa niin syvissä vesissä, että päätin hakea uudestaan apua.
Apua ei herunut edelleenkään: Uusi hakemus erikoissairaanhoitoon lähetettiin. Sekin hylättiin, vaikka Laajalahdella oli diagnosoitu keskivaikea masennus.
– Mielenterveysasioissa tuntuu, että apua saa vain, jos uhkaa tappaa itsensä. Vaikka kotona olisi pelkkä itkevä mytty, eikä pääsisi sängystä ylös, niin ei saa välttämättä apua, jos näyttää vastaanotolla liian terveeltä ja käyttäytyy ihmisten ilmoilla normaalisti, Laajalahti sanoo.
Terveyskeskuksen sairaanhoitaja sanoi, että psykiatrin pakeille pääseminen kestäisi joka tapauksessa vuoden. Hän kehotti Laajalahtea menemään omalla kustannuksellaan yksityiselle psykiatrille.
Jos hän saisi b-lausunnon, sen avulla voisi hakea Kelan osin korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa.
Terapeutin etsiminen on potilaan omalla vastuulla
Laajalahti meni yksityiselle psykiatrille, joka diagnosoi masennuksen ja kirjoitti b-lausunnon Kelaan.
Kokenut lääkäri antoi myös arvokkaan neuvon: ala etsiä heti terapeuttia, ennen kuin Kelan päätös edes tulee. Kirjoita ainakin 40 hakemusta, psykiatri totesi.
Vaikka yhteiskunta osallistuu kuntoutuspsykoterapian kustannuksiin, potilaan on itse etsittävä itselleen sopiva terapeutti yksityisiltä markkinoilta.
Laajalahti pitää lääkärin neuvoa hyvänä.
– Ilman sitä olisin varmaan laittanut sähköpostikyselyjä yhden tai kaksi, ja kun ne olisivat tulleet bumerangeina takaisin, olisin lannistunut helpommin.
Terapeutin etsiminen oli kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä terapeutteja ei ole tarpeeksi ja vain harva pystyy ottamaan uusia Kela-asiakkaita. Tämän tiesi Laajalahden lääkäri, ja tämä tiedetään myös Kelassa: etuuspäällikkö Tuula Ahlgren myönsi Ylen jutussa, ettei terapeutteja ole riittävästi.
Tilanne on vaikeutunut entisestään, sillä Kela on keskeyttänyt uusien asiakkaiden ohjaamisen Vastaamoon.
Yli neljäkymmentä hakemusta terapeuteille
Siitä alkoi Helinä Laajalahden monta kuukautta kestävä kirjeenvaihtorumba.
Hän käytti kesänsä terapeuttien etsimiseen netistä ja kysymällä, onko kenelläkään aikaa ottaa häntä vastaan.
– Kirjoitin yhteensä 44 sähköpostia eri terapeuteille.
Vastaus kulki kerta toisensa jälkeen kutakuinkin näin:
«Hei, en voi valitettavasti ottaa uusia psykoterapia-asiakkaita toistaiseksi.»
Saattaa olla, että Laajalahden lisäksi tuhannet muut Kela-asiakkaat lähettelivät samaan aikaan samantapaisia posteja terapeuteille, sillä Kela hyväksyy nykyään jo yli 40 000 kuntoutusterapiahakemusta vuodessa.
Kela-asiakkaita hoitavat terapeutit voivat ottaa vastaan myös muita asiakkaita. Kela-kuntoutujat taistelevat siis samoista terapeuteista kuin omalla rahalla maksavat, jotka voivat hakeutua terapiaan myös ilman diagnoosia mielenterveyshäiriöstä.
– Jos ihminen on niin sairas, että pystyy juuri ja juuri selviytymään töistään ja elämästään, ja sitten hänet pistetään kirjoittelemaan kymmeniä hakemuksia jonnekin, niin kyllä sen toivoisi olevan vähän helpompaa.
Laajalahti kirjoitti aina kerrallaan muutaman hakemuksen, odotti vastaukset ja piti taukoa.
– Välillä aina hengittelin ja ahdistuin lisää, kunnes jaksoin aloittaa taas uudelleen.
Hän sanoo, että helpompaa tietenkin olisi ollut vain soittaa terapeutille ja hoitaa itsensä kuntoon, jos hänellä olisi siihen varaa. Yksi terapiakäynti maksaa noin 100 euroa.
– Kun en ole mikään kauhean rikas, vaan tavallinen ihminen, niin rahaa ei ole kylvää ihan noin vain mihin tahansa.
Kela-korvauksenkin jälkeen asiakkaalle jää maksettavaa noin neljäkymmentä euroa käyntikerralta. Laajalahti ajatteli, että koska hän tarvitsee apua pysyäkseen työkykyisenä ja kunnossa, rahat on järjestettävä.
– Ajattelin, että keittelen sitten vaikka makaronia.
Maailmaa uhkaa mielenterveyspommi – terapiatakuu Suomeen?
Helinä Laajalahden ponnistelut avun saamiseksi ovat monelle tuttuja.
Apua tarvitsevien ahdinko ja terapeuttipula ovat vaivanneet Suomea jo pitkään. Koronan pelätään pahentavan mielenterveysongelmia ja vaikeuttavan hoitoon pääsyä entisestään. Myös Vastaamo-skandaali on lisännyt ahdinkoa entisestään.
Ratkaisuksi ongelmaan mielenterveysjärjestöt vaativat nyt hallitusta käsittelemään ja ottamaan pikaisesti käyttöön (siirryt toiseen palveluun) jo vuosi sitten eduskunnalle luovutetun kansalaisaloitteen niin sanotusta terapiatakuusta.
Terapiatakuun (siirryt toiseen palveluun) tarkoitus on taata kaikille ihmisille nopea hoitoon pääsy julkisessa terveydenhuollossa lompakon paksuuteen tai statukseen katsomatta.
Terapiatakuu pitää ottaa käyttöön nyt tai ei koskaan, mielenterveysjärjestöt sanovat.
– Tilanne on vakava, sanoo hankepäällikkö Turkka Sinisalo Mielenterveyspoolista, joka on mielenterveysalan toimijoiden verkosto. (siirryt toiseen palveluun)
Myös Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut koronapandemian seurauksena maailmanlaajuisesta mielenterveyspommista, jonka ehkäisemiseksi valtioiden (siirryt toiseen palveluun) tulee huolehtia siitä, että kansalaiset saavat ajoissa apua ja pääsevät nopeasti hoitoon.
Jo ennen koronaa vuosittain 800 000 ihmistä teki itsemurhan koko maailmassa. Suomessa itsemurhat lisääntyivät jo koronakeväänä.
– Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa pitkään, jos näihin ongelmiin ei nyt puututa ajoissa, hankepäällikkö Sinisalo sanoo.
Terapiatakuun mukaan apua mielenterveysongelmiin hakevalle pitäisi vastata kolmen päivän kuluessa ja hoitoon pitäisi päästä kuukauden sisällä ilman erikoislääkärin diagnoosia. Psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa pitäisi saada terveyskeskuksissa, ja sen pitäisi olla ilmaista.
Hoitoon pitäisi päästä kaikkien, eli myös niiden, joilla ei ole rahaa maksaa kallista terapiaa.
– Nyt esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen voi kestää puolesta vuodesta vuoteen, sanoo hankepäällikkö Turkka Sinisalo.
Nopea apu säästäisi rahaa ja terapeutteja riittäisi kaikille
Kansalaisaloitetta käsiteltiin alkuvuodesta (siirryt toiseen palveluun) ministeriössä. Tuolloin päätettiin, että hallitus pohtii terapiatakuuta samassa yhteydessä, kun se valmistelee kaikkea perusterveydenhuoltoa koskevaa hoitotakuuta. Sen mukaan perusterveydenhoitoon pitäisi päästä nykyisen kuukauden sijaan seitsemässä päivässä.
Hoitotakuun käsittely on kuitenkin viivästynyt. Mielenterveysjärjestöt pelkäävät nyt, että terapiatakuun käsittely lykkääntyy ja jää koronan ja soteuudistuksen jalkoihin.
– Terapiatakuu on käsiteltävä ja toteutettava muuta hoitotakuuta aikaisemmin, jos hoitotakuuta ei käsitellä tämän vuoden puolella, Sinisalo sanoo.
Kansalaisaloitteessa vaaditaan myös rahoitusta sille, että terveyskeskuksiin koulutettaisiin ja hankittaisiin lisää terapeutteja sekä alettaisiin tarjota muun muassa lyhytterapiaa.
Laskelmien mukaan terapeutteja riittäisi kaikille tarvitseville täydennyskoulutuksella. Nopea apu säästäisi myös rahaa ja lyhentäisi terapian kestoa.
– Terapiatakuun avulla saisi vaikuttavaa hoitoa, myös psykoterapiaa niin, että ei jäädä odottelemaan ongelmien tai häiriöiden kroonistumista, Suomen Mielenterveys ry:n johtaja Outi Ruishalme sanoo.
Mielenterveysala on jo ennen terapiatakuuta ehdottanut terapiapulaan ratkaisuksi psykoterapiakoulutuksen maksuttomuutta. (siirryt toiseen palveluun)
– Psykoterapeuttikoulutuksen pitäisi tulla osaksi julkista koulutusjärjestelmää ilmaiseksi kuten muukin yliopistokoulutus. Psykoterapeutiksi opiskeleminen maksaa kymmeniä tuhansia euroja, Ruishalme sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei näytä vihreää valoa mielenterveysjärjestöjen vaatimukseen, että terapiatakuualoite käsiteltäisiin ennen hoitotakuu-uudistusta.
Hoitotakuun valmistelutyö etenee, mutta ministeri myöntää koronapandemian vaikuttaneen sen aikatauluun. Luonnos kuitenkin lähetetään lausuntokierrokselle mahdollisimman pian.
Kiuru toteaa sähköpostivastauksessaan, että koronapandemian pitkittyminen ja Vastaamon tietomurto saattavat lisätä terapiapalvelujen tarvetta.
– Tilannetta on seurattava tarkkaan. Suomessa on jo varsin hyvät mahdollisuudet saada apua tukea antavien keskustelujen, omahoito-ohjelmien ja sähköisten, niin sanottujen nettiterapioiden avulla. Perusterveydenhuollon kautta saatavia lyhyitä terapioita ja interventioita tarvitaan kuitenkin lisää.
Neljän vuotta avunpyynnöstä: «Terapia ei ole luksuspalvelua, vaan hoitoa»
Muutaman kuukauden sähköpostirumban tuloksena Helinä Laajalahti sai vastuksen eräältä terapeutilta, joka kertoi, että hänellä on mahdollisuus ottaa syksyllä uusia Kela-asiakkaita. Hän sai sovittua tutustumiskäynnin, joka piti maksaa itse.
Laajalahti päätti aloittaa terapian. Mistä hän tiesi, että terapeutti oli hänelle sopiva?
– Siitä, että hän otti minut ylipäätään vastaan, hän naurahtaa.
Vaikka Kelan kuntoutusterapia ei Kelan virallisen määritelmän mukaan ole sairauden hoitoa, Laajalahdelle se ainakin on sitä, koska muuta ei ollut tarjolla.
– En minä pidä pään sisäisten asioiden tonkimista mitenkään hauskana ajanvietteenä tai luksuspalveluna. Jos haluaisin vain jutustella, voisinhan minä viettää aikaa ystävieni kanssa, hän sanoo.
Vaikka avun saamiseen kesti neljä vuotta, Laajalahti on helpottunut siitä, että terapeutti löytyi suhteellisen nopeasti, alle puolessa vuodessa, vieläpä juuri ennen Vastaamo-kohua.
Laajalahti ei osaa vielä sanoa millaista apua terapiasta on, mutta sen hän sanoo, että hoitoa olisi pitänyt saada aiemmin.
– En olisi ehkä pudonnut niin syviin vesiin, jos olisin saanut tämän prosessin omassa päässäni käyntiin aiemmin, hän pohtii nyt.
