Mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset ovat perinteisesti pelänneet leimautumista. Toisen luokan kansalaiseksi joutumista on pyritty välttämään piilottamalla mielenterveysongelmia.
Psykiatrian erikoissairaanhoitoa kohtaan on tunnettu niin suurta pelkoa, että se on voinut jopa haitata paranemista. Jos apua on haettu vasta aivan viime hädässä, hoitojaksosta on voinut tulla pitkä.
Etelä-Karjalassa on kehitetty viime vuosina asiakaslähtöistä mielenterveyshoitoa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on aktiivisesti muuttanut psykiatrisen hoitohenkilöstön suhtautumista asiakkaisiin:
– Kohtelemme asiakkaita kanssaihmisinä, lähimmäisinä, joita toinen lähimmäinen auttaa. Eivät mielenterveysongelmaiset ole mikään erillinen ihmisryhmä, vaan tasavertainen osa yhteiskuntaa, Eksoten aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari kuvailee.
Eksote pyrkii madaltamaan hoitoon tulon kynnystä, jotta apua saa heti kun sitä tarvitaan.
– Kun hoito alkaa ajoissa, hoidon tarve ei pitkity. Tämä on inhimilliseltä kannalta tavoiteltavaa, mutta se on myös taloudellisesti viisasta, Salmisaari sanoo.
Salmisaaren mielestä mielenterveysongelmat koetaan nykyään entistä vähemmän leimaaviksi, koska julkisuuden henkilöt ovat tulleet kaapista omien ongelmiensa kanssa.
– Meidänkin mottomme on «tervetuloa», eli psykiatrista hoitoa ei ole mitään syytä hävetä, Timo Salmisaari rohkaisee.
Tietämättömyys asenteiden takana
Psykiatrian sairaanhoitaja Sinikka Kurri Imatralta on kymmeniä vuosia muokannut eteläkarjalaisten asenteita mielenterveyskuntoutujia kohtaan.
– Paljon on menty eteenpäin niistä ajoista, kun itse 1970-luvulla valmistuin. Edelleen on silti vielä tehtävää, sillä aika ajoin mielenterveyskuntoutujista kuulee aika kovia kommentteja.
Kurri viittaa median raflaaviin otsikoihin, kun mielenterveyspotilas on syyllistynyt väkivallantekoon. Otsikot herättävät pelkoa.
– Taustalla on tietämättömyyttä. Jotkut luulevat, että kaikki mielenterveysongelmaiset ovat pelottavia. Tosiasiassa mielenterveyspotilaat ovat erittäin harvoin väkivaltaisia.
Imatran Klubitalon johtajana pitkään työskennellyt Sinikka Kurri on rohkaissut mielenterveyskuntoutujia rohkeasti mukaan yhteiskuntaan.
– Meillä kaikki jäsenet toimivat klubilla avoimesti ja omilla kasvoillaan. He kokevat saavansa tarpeellista rutiinia elämäänsä sekä vertaistukea ja ihmissuhteita.
Psykiatrian sairaanhoitaja neuvoo suhtautumaan mielenterveyskuntoutujaan aivan samalla tavalla kuin kehen tahansa kanssaihmiseen.
– Se on paras tapa kohdata, sen kummempaa valmistautumista ei tarvita.
Lähde — Yle