Lähes jokainen tuntee jonkun työssä uupuneen. Mutta mitkä ovat merkit, joiden pitäisi saada hälytyskellot soimaan? Entä miten paluun arkeen ja työelämään voisi tehdä mahdollisimman helpoksi? Lue vinkit!
Entten, tentten, teelikamentten. Kenen vuoro tällä kertaa? Nykyajan työelämässä tuntuu siltä, että yksi toisensa jälkeen kärsii jossain vaiheessa työuupumuksesta.
Työ vaatii entistä enemmän paukkuja. Myös vapaa-ajan pitäisi näyttää somekelpoiselta aseteltuine ruokakippoineen ja joogatunteineen. Ei liene suurikaan ihme, jos kynttilä palaa loppuun ennen aikojaan.
Lähes joka neljäs työikäinen kokee oireita
Työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta kertoo, että vaikka burnout vilahtelee arkipuheessa tuon tuosta, tutkimuksen valossa työuupumus ei ole yleistynyt.
– Viimeisimmän väestötasoisen tutkimuksen mukaan vakavaa, vähintään viikottain oireita aiheuttavaa työperäistä uupumusta sairastaa kahdesta kolmeen prosenttia suomalaisista.
Lievempää työuupumusta kuitenkin kokee ainakin silloin tällöin lähes neljännes aikuisväestöstä, ja juuri tästä porukasta meidän täytyisi Aholan mukaan olla huolissamme.
– Jollei kuormittaviin asioihin, kuten työoloihin ja tarvittaessa myös vapaa-aikaan, tehdä muutoksia, tilanne voi muuttua vakavammaksi. Siksi kannattaisi puuttua uupumuksen oireisiin mahdollisimman varhain.
Pitkään jatkunutta uupumusta on vaikeampaa, ja myös kalliimpaa, korjata.
Näin tunnistat uupumuksen – Näytä huolesi, jos epäilet läheisesi uupuneen
Työuupumuksen huomaa usein ensimmäisenä läheinen. Monesti uupumus näkyy kotona aikaisemmin kuin töissä.
– Töissä vielä sinnitellään, mutta kotona ei jakseta enää tehdä muuta kuin maata sohvalla. Näille merkeille kannattaa kotiväen olla herkkänä, Ahola vinkkaa.
Työuupumuksen oireisiin kuuluu esimerkiksi voimakas väsymys, johon edes nukkuminen ei auta. Myös asenne työntekoon ja omaan työhön saattaa muuttua, eikä työ ei luultavasti tunnu enää yhtä tärkeältä kuin aikaisemmin.
Jos epäilet, että läheisesi on ylikuormittunut, kysy kuulumisia ja kerro vaikka, että sinusta näyttää siltä, että hän on nyt aika kovilla. Tärkeintä on näyttää, että huomaat hänen tilanteensa.
Uupunut saattaa aluksi vain tuhahtaa huolelle tai kokea sen syytöksenä, mutta ajatus voi alkaa itää jossakin mielen perukoilla.
– Kun asia on tuotu esiin, saattaa itsekin alkaa helpommin huomata merkkejä ja pohtia, onko huoleen aihetta, Ahola sanoo.
Myös esimiehen tai työkaverin esittämä huoli on tärkeää.
Käyttäytyykö työkaveri oudosti eikä vaikuta olevan lainkaan oma itsensä? Äksyileekö hän jatkuvasti tai unohtelee sovittuja asioita? Yritä ottaa asia rohkeasti esille. Jos kollega ei ota huolta kuuleviin korviinsa ja työnteko selvästi takkuaa tai uupumus on edennyt pitkälle, kannattaa kertoa huolensa suoraan esimiehelle.
Pomon tehtävänä on aina ottaa esitetty huoli vakavasti ja käsitellä sitä asianomaisen ja tarvittaessa myös työterveyshuollon kanssa.
– Organisaatioiden varhaisen tuen mallit auttavat esimiestä hahmottamaan, miten tilanteessa tulisi edetä, Ahola vinkkaa.
Tärkeintä on saada kokonaisuus kuntoon. Mikä työssä mättää? Entä onko yksityiselämässä joitakin palautumista estäviä tekijöitä? Miten tilannetta voitaisiin muuttaa paremmaksi? Onko työkyky alentunut ja tarvitaanko oireiden perusteella sairauslomaa?
– Jos olosuhteet eivät muutu, on mahdollista, että työuupumus pahenee tai palaa työntekijän palattua töihin, Ahola varoittaa.
Takaisin töihin – pääosassa olosuhteiden muutokset ja pehmeä lasku arkeen
Jos uupumus on vienyt jo sairauslomalle, takaisinpaluu pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi.
– Työjärjestelyjä täytyy miettiä terveyden kannalta ja pohtia, mitkä ovat ne asiat, joihin tarvitaan muutoksia.
– Jos tilanne on ollut paha, voidaan miettiä esimerkiksi määräaikaista työjärjestelyä tai muuta pehmeää aloitusta. Tieto työn muokkaamisen mahdollisuuksista nopeuttaa tutkimusten mukaan työhön palaamista, Ahola vinkkaa.
Työjärjestelyjen rinnalla tärkeää miettiä elintapoja, palautumista ja muuta elämää.
– Stressinhallintakeinot saattavat olla huonoja tai puutteellisia. Töitä ehkä viedään kotiin eikä osata palautua. Tähän saatetaan tarvita tukea, ja joskus esimerkiksi mindfulnessista tai muusta voimavaroja lisäävästä tekemisestä voi olla apua.
Kun sopivat muutokset on saatu aikaan, ollaan jo oikealla tiellä, mutta tilannetta ei silti saa laskea käsistään kokonaan.
– Esimiesten ja työterveyden on tärkeää seurata tilanteen etenemistä säännöllisesti, Ahola toteaa.
Kun uupumuksesta toipuva palaa töihin – muistilista työkavereille
Kun burnoutista toipuva palaa töihin sairauspoissaolon jälkeen, on tärkeää, että hänet toivotetaan tervetulleeksi. Kannattaa muistaa ainakin seuraavat asiat:
1. Ole kiinnostunut ja läsnä.
Osoita olevasi iloinen siitä, että työkaveri palaa töihin. Älä ainakaan harmittele hänen paluutaan, edes selän takana, koska asenteet näkyvät sanomattakin.
Näytä olevasi käytettävistä, jos kollega kaipaa tukea. Älä kuitenkaan tyrkytä apuasi.
2. Ole valmis joustamaan.
Kerro, että olet valmis miettimään asioita yhdessä, jos ilmenee tarvetta muutoksille. Työkaverin toipuminen voi vaatii muilta työntekijöiltä joustoa ja sopeutumista muutoksiin.
3. Älä tsemppaa väärällä tavalla.
“Kyllä sä pystyt siihen!” ja “Puret vaan hammasta!” -tyyliset heitot eivät auta uupumuksesta toipuvaa, vaan saattavat pahimmillaan huonontaa tilannetta entisestään.
Älä mitätöi toisen vaikeuksia, vaan kuuntele, ole läsnä ja tarjoa tarvittaessa apuasi.
4. Älä syyllistä.
Syy uupumiseen ei ole ihmisessä, vaan olosuhteissa.
yle.fi
Эта статья – продолжение первой части о том, как справиться с тревогой.
Часто люди приходят на терапию с чувствами, с которыми сложно справиться. Переживание тревоги является одной из самых сложных задач.