Asiantuntijoiden mukaan masennuksen puutteellinen kuntoutus on taustalla siinä, miksi niin iso osa suomalaisista jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön vuoksi. Kuvituskuva. (PASI LIESIMAA)
Toinen rankempi työjakso ei kuitenkaan onnistunut, minkä vuoksi määräaikaista työkyvyttömyysseläkettä jatkettiin. Ritva kävi myös psykiatrisella poliklinikalla, mutta koki, ettei kuntoutus ollut riittävää. Hänellä oli masennuksen lisäksi epämääräisiä kipuja.
— Hirvittävän vaikea oli saada sellaista apua, että tutkittaisiin perusteellisesti, saati että saisi kuntouttavia toimia. Varmasti olisi voinut enemmänkin tehdä.
Lopulta Ritvalle myönnettiin 48-vuotiaana pysyvä työkyvyttömyyseläke masennuksen vuoksi.
— Siinä vaiheessa, kun sain päätöksen vakituisesta eläkkeestä, hoito loppui kokonaan. Minulle sanottiin puhelimessa, että sittenhän sun asiakkuuden voi lopettaa.
Ritva uskoo, että paremmalla kuntoutuksella hänen työkykynsä olisi ollut mahdollista palauttaa.
— Kyllä mä kuitenkin olen aika toimintakykyinen. Paljon pystyy omalla asenteella vaikuttamaan ja miten asioita organisoi ja voimia jakaa.
Tällä hetkellä Ritva tekee vapaaehtoistyötä.
— Jos työtehtäviä olisi riittävästi räätälöity ja kuntoutus ollut tehokkaampaa, uskon, että pystyisin tekemään myös varsinaisia töitä.
— Nyt minua kohdellaan yhteiskunnan kannalta menetettynä tapauksena. Ei pidetä enää toivoakaan siitä, että olisin tuottava yhteiskunnan jäsen. Kuntoutukseen käytettävissä oleva raha tässä kai ratkaisee, hän toteaa.
Ritva nimi on muutettu haastateltavan toiveesta.